Siirry sisältöön
Pääkirjoitus

Eriarvoistava peruskoulu

01.04.2016 Hanna Heinonen Mara Leppä

Koko ikäluokkaa koskeva tasa-arvoinen peruskoulu antoi pitkään mahdollisuudet koulutukseen kaikille perheille ja nosti Suomen kansainvälisten kouluvertailujen kärkeen. Ajankohtaiset säästöt ja yhteiskunnan arvot uhkaavat kuitenkin nyt tätä kehitystä, Hanna Heinonen kirjoittaa pääkirjoituksessaan.

Suomalainen peruskoulu on innovaatio, joka on siivittänyt Suomen kärkeen oppimistuloksia mittaavissa kansainvälisissä Pisa-testeissä kautta 2000-luvun. Koulutuksen tasa-arvoisuus on ollut meille ilon ja ylpeyden aihe.

Millaisena näyttäytyvät nykyhallituksen koulutukseen kohdistamat säästöt? Koulutustahan muokkaavat resurssien ohella myös muutokset yhteiskunnassamme. Arjessa vaadittavat taidotkin ovat erilaisia kuin joitakin vuosia sitten.

Ennen peruskoulu selkeästi tasa-arvoisti ja loi mahdollisuuksia. Nyt elämme aikaa, jossa oikeutetusti joudutaan arvioimaan, voiko suomalaisen koulutuksen menestyksellä enää hehkuttaa. Onko peruskoulustamme tullut todellisuudessa jo eriarvoistava?

Kuuntelin tutkija Mira Kalalahden näkökulmia koulutuksen tasa-arvoon. Hän kertoi, että Helsingissä vain 51 prosenttia oppilaista aloittaa koulunkäyntinsä lähikoulussa. Se tuottaa merkittävää eriarvoistumista koulujen välille.

Eroja on syntynyt painotetun opetuksen vuoksi myös koulujen sisälle. Kouluhan voi tarjota painotettua opetusta vaikkapa liikunnassa, musiikissa tai vieraassa kielessä joillakin luokillaan. Se, kuka tällaiseen opetukseen pääsee, saattaa johtua suuresti lapsen vanhemman tarmosta ja siitä, kuinka paljon vanhempi käyttää aikaa tämän valinnan pohjustamiseen.

Mikäli tällaisesta aktiivisuudesta tulee vastuullisen vanhemman mitta, kouluvalinta erottelee ja jopa marginalisoi perheitä.

Painotetulla opetuksella saatavat hyödyt ovatkin tutkijan mukaan pienemmät kuin sen eriarvoistavat vaikutukset. On siis korkea aika puuttua koulun eriytymiskehitykseen.

Tulevaisuuden peruskoulu -hanke on nostanut esiin, että on erityisen tärkeää huolehtia koko ikäluokan koulutuksen laadukkaasta toteuttamisesta nimenomaan osaamispääoman näkökulmasta. Juuri sitä on pidetty Suomen kilpailuvalttina kansainvälisessä toimintaympäristössä.

Lähikoulu vahvistaa parhaimmillaan yhteisöllisyyttä, tarjoaa turvallisuutta ja ennen kaikkea edistää tasa-arvoisuutta. Jos vielä koulumatka on turvallinen, saa lapsi luontevasti arkiliikuntaa.

Jossain tilanteessa koulun valitseminen pitemmältä on perusteltua. Valinnan tulisi silti tapahtua ennen kaikkea lapsen tarpeista tai taipumuksista käsin ei lapsen taitojen tai vanhempien toiveiden perusteella.

PS

Lapsi- ja perhejärjestöt kehottavat Suomea ottamaan hyvinvointiloikan. Se onnistuu, kun huolehdimme siitä, että lasten ja perheiden asiat nostetaan poliittisen mielenkiinnon kohteeksi.

Kaiken perusta ovat ihmisoikeudet. Esimerkiksi viranomaisten tulee toimia siten, että ihmisoikeudet toteutuvat, mikä tarkoittaa yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistämistä. Lapsi- ja perhevaikutusta tulee arvioida kaikessa poliittisessa päätöksenteossa, jolloin arjesta tulee toimivaa.

Hyvinvointiloikalla pyritään kohti sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävää kehitystä. Siitä syntyy pitkällä aikavälillä säästöjä.

Hanna Heinonen on Lapsen Maailman päätoimittaja ja Lastensuojelun Keskusliiton toiminnanjohtaja.

 

Tilaa uutiskirje

Saat parhaat juttumme sähköpostiin kerran kuukaudessa.

Tilaa »