Siirry sisältöön
Kuukauden kirjat

Lastenkirjojen vihreä vallankumous

10.08.2020 Ismo Loivamaa

Erivärisiä lehtiä.

Lasten luontokirjoissa on kymmenessä vuodessa tapahtunut iso loikka: perinteisten kasvi- ja eläinkirjojen rinnalla julkaistaan nyt taajaan ilmastonmuutoksesta kertovia kirjoja. Lapsi otetaan pienestä pitäen mukaan ilmastotaisteluun, ja esikuvaksi lastenkirjoissa nostetaan Greta Thunberg.

Gretan tarina -kirjan kansi, Thunberg piirrettynä keltainen takki päällään. Ympäristökeskustelu henkilöityy niin vahvasti Greta Thunbergiin, ettei ihmetytä, miten monta kirjaa hänestä on jo lapsille kirjoitettu.

Italialaisen Valentina Camerinin Gretan tarina (Into, kuv. Veronica Carratello, suom. Taru Nyström) on helppolukuinen johdatus viime vuosien keskeisimpään ilmiöön.

Teos on pamflettimaisella tavalla poleeminen, niinpä monta tärkeää näkökulmaa jätetään katveeseen. Kirjoittaja jättää hienotunteisesti mainitsematta, että köyhällä ihmisellä ei aina oikein ole mahdollisuutta ympäristöystävällisiin vaihtoehtoihin ei edes sähköautoon, josta kirjassa paljon puhutaan.

Gretan tarinassa mietityttää myös, uskaltaako kirjailija kyllin selvästi kajota nuorten omiin kulutustottumuksiin ja digitaalisuuden aiheuttamaan ympäristökuormaan. Ympäristökirjoissa pyritään aina hyvään ja sorrutaan usein vaikenemaan kiusallisista asioista.

Aihe on ajankohtainen ja tärkeä, vaikka ote on välillä mustavalkoinen. Kirjailija tekee pesäeron hyvien ja pahojen, lasten ja aikuisten välillä. Lupaavaa on se, että Gretan tarina on kirjastoissa hyvin lainattu!

Greta-kirja vetoaa asenteisiin ja tunteisiin, ja juuri siksi se on lapsiystävällistä luettavaa. Thunbergin Aspergerin syndroomasta kerrotaan ymmärtäväisesti ja hienosti.

Jättiläiset metsän kimpussa

Rohkea tyttö ja jättiläiset -kirjan kansi, kaksi nuorta luonnossa kyltit kädessään.Pienille lapsille Greta Thunbergista kerrotaan Zoë Tuckerin ja Zoe Persicon kuvakirjassa Rohkea tyttö ja jättiläiset (Lasten Keskus, suom. Tuulia-Maaria Rauta).

Ilmastonmuutosta ja ympäristönsuojelua käsitellään houkuttelevalla ja väistämättä myös yksinkertaistavalla tavalla. Jättiläiset tuhota rouskuttavat vehkeillään vähän kerrassaan metsää, rakentavat tehtaita ja taloja, aina vain suurempia. Pieni Greta keksii uhmakkaan idean: mitä jos jäteille panisikin hanttiin?

Valoisalla tavalla tarina näyttää esimerkkiä niin vaikuttamisesta kuin vaikutuksistakin. Jätit nimittäin ryhtyvät neuvottelemaan metsän lasten kanssa, ja yhdessä he muotoilevat tulevaisuutta paljon paremmaksi.

Greta on ansaitusti kirjan sankari vain hän voi auttaa. Kauniisti kuvitettukin kirja on!

Näin tärkeästä kirjasta on lähes noloa sanoa jotain epäilevää, mutta ainakin se häiritsee, että jäteistä kirjoitetaan melko ronskisti: ”Nuo ääliömäiset köntykset…”

On tietenkin perusteltua käyttää ronskia kieltä ympäristötuholaisista, mutta on vaarallista, miten helposti lastenkirjoissa nykyään sorrutaan ulkoisten ominaisuuksien pilkkaamiseen. Viesti olisi tullut tarinassa selväksi ilman näitä köntysmäisiä luonnehdintojakin.

Lapset asialla

Ella ja kaverit hiilijalanjäljillä -kirjan kansi. Kaksi lasta, toinen pitää maapalloa päänsä yläpuolella.Timo Parvelan Ella-kirjoissa on usein oltu hyvän asian puolella, puolustettu vaikka lähikoulua ja paperisia oppikirjoja. Ella ja kaverit hiilijalanjäljillä (Tammi, kuv. Mervi Lindman) käynnistyy koulun vanhan pihakuusen suojeluyrityksestä, ja ennen pitkää lapset rientävät tekemään hienoja ympäristötekoja. Opettaja nimittäin innostaa lapsia luonnonsuojeluun, sillä hän on ”pikkuisen huolissaan maapallosta”.

Kaikki ei tietenkään mene ihan putkeen humoristisessa lastenkirjassa, ja entiseen tapaan Ella-kirjassa herkutellaan väärinymmärryksillä sekä lapsen ajattelutavan vuolaudella. Toiminnallisuus, kielileikit ja Ellan hassut, tutut luokkakaverit takaavat sen, ettei kirja käy painavasta teemasta huolimatta ankeaksi.

Lapset terhentyvät myös Grethe Rottböllin ja Anna-Karin Garhamnin Luontopartio pelastaa eläimiä -kirjassa (Otava, suom. Marjo Lemponen). Leena ja Onni perustavat luontopartion apua tarvitseville eläimille. He nikkaroivat lepakkopönttöjä, rakentavat mehiläisille asuntoja ja kuljettelevat sammakkoja turvallisille seuduille. Ainoastaan tappajaetana ei saa heiltä armoa.

Puuhakas ja hauska lastenkirja kannustaa lapsilukijoita eläinten puolestapuhujiksi. Ilmastonmuutoksesta ja luonnon kiertokulusta kerrotaan, mutta ennen muuta kirja on innostava eläinkirja, mukava yhdistelmä lastenkertomusta ja tietokirjaa. Ruotsalaiset totta vie osaavat lämpimän kertomistavan!

Mitä minä voin tehdä?

Ilmastonmuutos-kirjan kansi, jossa jääkarhu ja maapallo.Mitä on tapahtunut reilussa kymmenessä vuodessa? Miten asenteet ovat muuttuneet? Sen voi tarkistaa Glenn Murphyn kirjasta Ilmastonmuutos Mitä minä voin tehdä? (Tammi, suom. Tarja Rouhiainen). Se on vuodelta 2008 ja edelleen käyttökelpoinen perusteos.

Kirja on järkevästi jäsennelty: se alkaa ilmastonmuutoksen syiden selvittelyllä ja päättyy kertomaan, millaisia ilmastotekoja kirjan lukijakin voi tehdä. Nyt tuntuu kuitenkin jo vanhentuneelta ja liian optimistiselta se, että teos tyytyy suosittelemaan matkustamisen aiheuttamien päästöjen korvaamista ostamalla päästövähennyksiä. Lähitulevaisuuden ympäristökirjoissa suositellaan epäilemättä matkustamisen vähentämistä.

Arjen ekotekojen listalla kirjassa ei ole kovinkaan tiukkoja ohjeita tietokoneiden ja matkapuhelimien varalle. Niin pitkälle tekijä ei tohdi mennä, että kehottaisi pitämään vempaimia mahdollisimman monta vuotta ilman ajatustakaan uusista hankinnoista. Digitaalisuus on niin tärkeä asia, että se vaatisi oman ympäristökirjansa. Aihe on monimutkainen, jokapäiväinen ja vähän kiusallinenkin.

Pikku ötökät

Mikä ötökkä! -kirjan kansi, erilaisia hyönteisiä.Raskaiden ilmastoasioiden ja kulkutautien piinamina aikoina tekee hyvää lueskella perinteistä luontokirjaa. Sellainen on Silva Lehtisen Mikä ötökkä? (Avain), josta on ilmestynyt uudistettu laitos.

Pihojen ja kukkaniittyjen kauniit ja kummalliset ötökät tarjoavat mielenkiintoista tutkittavaa koreissa, suurissa lähikuvissa. Myös teksteissä on jännittäviä ja hurjia, kauniita ja hehkuvia yksityiskohtia.

Lehtinen kirjoittaa intohimoista, asialle omistautunutta tietotekstiä, jossa pirskahtelee huumori. Litteät, haisevat luteet saavat hänet herkistymään: ”kiinnostavia pikku otuksia”. Ja miten käy hyttysen koteloille? Niistä ”kuoriutuu iloksemme uusi sukupolvi hyttysiä”!

Ritariperhosen, leppäkertun ja piippopaksupään seurassa viihtyy ja pysyy kesäisellä mielellä.

Ei kaivinkoneille!

Vihreä vallankumous -kirjan kansi, ihmisjoukko luonnon keskellä.1970-luvulla lasten- ja nuortenkirjoissa puhuttiin saastumisesta ja kaupunkien kulttuurimaisemien suojelusta.

Inari ja Leena Krohnin Vihreästä vallankumouksesta (Tammi) ilmestyy syyskuussa uusintapainos kirjan 50-vuotisen taipaleen kunniaksi. Klassikkokirjassa taistellaan puiston puolesta, ja tärkeä rooli on tietysti varattu lapsille. Kirjassa vedotaan: ”Kaikkien kortteleiden lapset, koirat ja kissat yhtykää!”

Viesti kävi aikanaan niin selväksi, että Vihreän vallankumouksen mallia on toistettu monet kerrat lastenkirjallisuudessa. Krohnin sisarusten kirjassa loppuratkaisu onkin kannustava: ehkä pysäköintitalo ei sittenkään ole niin tärkeä, kaupunginjohtaja arvelee.

Ilmastonmuutos on äärimmäisen tärkeä asia, se kaikkein suurin ongelma, kuten Gretan tarinassa sanotaan, mutta silti olisi onnellista, jos lastenkirjoissa jaksettaisiin käsitellä myös mm. kaupunkien tiivistämistä, purkamista ja rakentamista sekä maisemien ja talojen suojelua…

Hiukan lohduttomalta tuntuu se, ettei Vihreä vallankumous ole menettänyt ajankohtaisuuttaan puolessa vuosisadassa.

Nyt, kun olet lukenut jutun, haluaisimme kertoa Sinulle,

että julkaisemme aina joitakin lehden juttuja verkossa ilmaiseksi. Näin siksi, että tärkeä ja asiantunteva tieto lapsista ja perheistä olisi mahdollisimman monen saatavilla.

Lehtitilauksista saatavilla tuloilla pystymme kuitenkin tekemään laadukkaampaa ja monipuolisempaa lehteä. Haluaisitko auttaa meitä siinä? Tilaamalla Lapsen Maailman printti- tai digilehden tuet samalla Lastensuojelun Keskusliiton työtä lapsen oikeuksien edistämiseksi.

Painatamme lehden Punamustan painotalossa Joensuussa. Punamustalle on myönnetty Joutsenmerkki eli Pohjoismainen Ympäristömerkki. Lehti painetaan PEFC-sertifioidulle paperille, johon käytetty puu on peräisin kestävästi hoidetuista metsistä ja valvotuista kohteista. Tämä tiedoksi sinulle, jota paperisen lehden ekologinen jalanjälki huolettaa.

Mainos Lapsen Maailman digilehdestä

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Tilaa uutiskirje

Saat parhaat juttumme sähköpostiin kerran kuukaudessa.

Tilaa »