Siirry sisältöön
Kuukauden kirjat

Lastenkirjallisuudessa puhutaan paljon lukemisesta ja lukutaidosta

23.02.2021 Ismo Loivamaa

Piirretty lapsihahmo köllöttelee jalat pystyssä lattialla ja lukee kirjaa. Kainalossa torkkuu kissa.

Lukemisesta ja lukutaidosta puhutaan onneksi niin paljon, että vaikutus tuntuu jo lasten- ja nuortenkirjallisuudessa. Kuvakirjoissa käydään kirjastossa ja kirjakaupassa, nuortenkirjoissa kääriydytään lämpimiin peitteisiin ja nautitaan tarinan voimasta. Hienoa on se, että kirjakasvatus koskettaa myös nihkeästi kirjoihin suhtautuvia.

Kuvakirjan tekijät kantavat vastuunsa kirjallisuuskasvattajina

Kuvakirjaikäiset lapset ovat otollista yleisöä: heille ostetaan paljon kirjoja, ja valinnan varaa riittää. Aikuisten kiinnostus lasten lukemisesta hapertuu vasta siinä vaiheessa, kun lapsi oppii itse lukemaan.

Jos Dagens Nyheterin kuvakirjakriitikko Pia Hussia uskoo, niin taaperoikäisille hamstrataan jopa ihan liikaa katselukirjoja. Pienimmille lapsille ihmeteltävää ja katseltavaa riittää muuallakin kuin kirjoissa, ja Bilteman luettelokin on ihan hyvää selailtavaa, Huss tietää.

Kuvakirjan tekijät kantavat vastuunsa kirjallisuuskasvattajina. Mitä enemmän puhutaan heikkenevästä lukutaidosta, sitä innokkaammin kuvakirjoissa vieraillaan kirjastossa!

Lucy Cousinsin Maisa-hiiri on ollut suomalaisten lasten suosikki jo 30 vuotta, ja sarjassa on käyty kirjastossa. Maisa käy kirjakaupassa (Mäkelä, suom. Anneli Heimonen) tekee hauskan poikkeuksen: harvemmin lastenkirjallisuudessa myllätään sydämen täydeltä kirjakaupoissa. Maisa tutkii kirjoja, juttelee tutun kirjakauppiaan kanssa, tapailee kavereitaan ja rupattelee heidän kanssaan lempikirjoista.

Vähän isompien lasten kuvakirjassa, Debi Gliorin Lukutoukassa (Mäkelä, suom. Terhi Leskinen) ei oikeastaan puhuta lukemisen ihanuudesta, mutta ajatus longertelee silti hauskasti esille.

Valtteri ei saa ruinattua itselleen lemmikkieläintä ja joutuu tyytymään lemmikkitoukkaan. Jotain sadunomaista tietysti tapahtuu: toukka osoittautuu oikeaksi lukutoukaksi ja lopulta lohikäärmeeksi!

Satujen lumo on hauskasti läsnä pojan elämässä. Lukemista ei käsitellä osoittelevasti, vaan riittää, kun viritellään hupaisaa, lukemiselle altista mieltä.

Herätetään kirja henkiin!

Keri Smithin Tuhoa tämä kuvakirja (WSOY, suom. Maria Lyytinen) kuulostaa hurjalta, mutta kanteen kätkeytyy lohdullinen viesti: näin kirja herää henkiin.

Teoksessa neuvotaan tekemään vaikka mitä temppuja, sillä kirjan ei tarvitse nököttää hyllyssä tyhjänpanttina. Kirjan voi viedä ulos seikkailuretkelle, sitä voi nuuhkia, plarata, kuunnella, katsella, kääräistä rullalle, lennätellä… Kekseliäs kuvitus tarjoaa lisää lennokkaita ideoita.

Tekijä tosiaan herättelee kirjaa henkiin. Nokkeluus ilahduttaa, mutta on teoksessa syvällinen sanomakin: se muistuttaa lukijan ja kirjan yhteispelistä:

”Kirja tarvitsee apuasi, että se voi toteuttaa haaveensa”.

Lukemisen luovuus näyttäytyy Smithin kirjassa niin vuolaana, että se ei voi olla tarttumatta.

Lumikki nakkaa Tuhkimon pihalle

Jukka Itkosen runokirja Seitsemän kääpiön rytmiorkesteri (Lasten Keskus, kuv. Virpi Penna) näyttää tuttuja satuhahmoja ihan uudessa valossa. Eihän se mikään uusi idea ole, mutta näppärän runoilijan käsissä syntyy kipinöiviä oivalluksia.

Mukana kirjassa on myös Itkosen omia hahmoja. Julkkiskokkien aikaa kun eletään, Kolmen possun satuun sisältyy tällä kertaa Ällö-Suden heinäporsasresepti…

Modernit possut kärsivät myös asuntolainasta ja -loukusta sekä vesivahingosta. Lumikki ja Tuhkimo ovat toistensa kimpussa: vimmastunut Lumikki nakkaa Tuhkimon pihalle.

Uudet tulkinnat pitävät satuperinnettä hengissä. Ilman iloista venkoilua peli olisi menetetty. Parasta on se, että itkosmainen irrottelu haastaa lapsen seurailemaan perinteen ja uudistamisen jännittäviä polkuja.

Iloinen ja kekseliäs kuvitustyyli herkuttelee satumaailman ikiaikaisilla ja ihan uusilla mahdollisuuksilla.

Tulitikkutyttö muuttaa tarinaansa

Talventaian tarinat kirjan kansi

Hannele Lampela on keksinyt hyvän idean satuisalle sarjalleen Talventaian tarinat, joka käynnistyy Lumikuningattaren lumouksella (Otava). Siinä liikutaan Talventaian idyllisillä kaduilla ja kerrotaan Tarinankertojain killasta sekä -koulusta.

Tarinoita kuunnellessa makoillaan ”pehmeissä, lämpimissä peitteissä”. Kirjassa käytetään siitä lämmintä sanaa: lukulöllyttely.

Pelkkää löllyttelyä tarina ei suinkaan ole, sillä Gretan pitää etsiä kadonnutta pikkuveljeään ja voittaa kylmyyden kuningattaren lumous. Vasta sitten hän pääsee Tarinankertojain killan jäseneksi.

Satumaailma ryydittää kirjaa monella tapaa: sadut käyvät tosiksi omalla kiehtovalla tavallaan. Tulitikkutyttökin saa tarpeekseen aikuisten tarinoista ja päättää muuttaa omaa tarinaansa.

Pikkuinen Astrid, milloin Tove?

Astrid Lindgren -kirjan kansi

Alle kouluikäisille suunnattu Astrid Lindgrenistä kertova elämäkerrallinen kuvakirja on kuvitusta myöten kirkas ja kiinnostava. Mitä muuta se voisi ollakaan?! Eteläruotsalaisella maaseudulla Astrid eli niin päivänpaisteista lapsuutta, ettei halunnut kasvaa aikuiseksi.

Nelivuotiaana hän koki ihmeen: Edit-ystävä luki hänelle sadun. Silloin tytön mielikuvitus vapautui valloilleen, eikä hän enää saa kyllikseen kirjoista. Kirjat olivat Astridille ”melkein käsittämättömän ihmeellisiä”.

Espanjalaisen Maria Isabel Sánchezin kirjoittama Vegaran Astrid Lindgren (Bookmark, kuv. Linzic Hunter, ruots. Elsie Formgren ja Sten Sundström) ilmestyi viime vuonna ruotsiksi. Se täydentää runsasta Astrid Lindgren -aiheista tietokirjallisuutta oivaltavalla ikähaarukallaan: nyt pienet lapset voivat tutustua luontevasti rinnakkain sekä kirjailijaan että hänen tuotantoonsa.

Elämyksellinen teos ruokkii uteliaisuutta ja houkuttelee pienimmätkin lukijat elämäkertojen imuun. Tekijät näyttävät, miten eloisaa ja mutkatonta lasten kirjallisuustieto voi olla!

Suomessa herätään vähitellen siihen ajatukseen, että lapsetkin voivat kiinnostua kirjailijoiden elämänvaiheista. Eeva Kilpi ja Väinö Linna ovat toki hienoja, järkälemäisiä kohteita, mutta vielä vain aristellaan lastenkirjailijoiden esiin nostamista.

Tarvitaanko espanjalainen tekijäpari ennen kuin Tove Janssonista saadaan aikaiseksi lastenkirja?

Miklu innostaa lukemaanMiklu: Kaikkien aikojen kirja -kirjan kansi

Kirjarakkaus on tuttua myös muhkeassa fantasiakirjallisuudessa. Nuoren amerikkalaisen Margaret Rogersonin ensimmäinen suomennettu romaani Kirjojen tytär (Karisto, suom. Mika Kivimäki) näyttää ihan konkreettisesti kirjojen voiman.

Elisabeth on kasvanut Austermeerin suurkirjastossa ”tutkimalla suuren kirjaston monilukuisia nurkkia ja kolkkia…”. Hän on tottunut siihen, että loitsukirjojen käsittely on hankalaa puuhaa, sillä kirjat saattavat kantaa kitkerää kaunaa toisilleen. Ne ärhentelevät, ääntelevät ja kalisuttelevat kahleitaan ja kirjastossa liikkuvat kirjatoukat ovat rotan kokoisia.

Kirjaston ilmapiiri on maaginen; suuri kirjasto ei nuku koskaan.

Paljon helppolukuisempaa nuortenkirjallisuutta on suositun tubettaja-Miklun Kaikkien aikojen kirja (Otava). Esikoisteoksensa tavoin Miklu tavoittelee tarinoiden, vitsien ja muistojen kokoelmaa, jossa ei ole ”yhtään tylsää hetkeä”.

Tyyliltään tekstejä voi luonnehtia naivistisiksi, mutta tarkoitus on hyvä: Miklu puhuu käytöstavoista, kiltteydestä ja lukemisesta:

”Haluaisin saada teidät kiinnostumaan lukemisesta.”

Nyt kun Miklu on päässyt alkuun, olisi hauska saada pelkästään lukemiseen ja kirjavinkkeihin keskittyvä Miklu-kirjanen.

Tilaa Lapsen Maailma  tue Lastensuojelun Keskusliiton työtä  vain 29 e!

Keskusliiton julkaisema Lapsen Maailma -lehti on journalistisin periaattein toteutettava aikakauslehti, joka katsoo maailmaa uteliaan lapsen silmin.

Voit tukea Lastensuojelun Keskusliiton toimintaa tilaamalla lehden itsellesi, työyhteisöllesi tai lahjaksi. Näppärän digitilauksen saat puoleksi vuodeksi vain 29 eurolla, ja kestotilaus maksaa 69 € vuodessa.

Painatamme lehden Punamustan painotalossa Joensuussa. Punamustalle on myönnetty Joutsenmerkki eli Pohjoismainen Ympäristömerkki. Lehti painetaan PEFC-sertifioidulle paperille, johon käytetty puu on peräisin kestävästi hoidetuista metsistä ja valvotuista kohteista. Tämä tiedoksi sinulle, jota paperisen lehden ekologinen jalanjälki huolettaa.

TILAA LEHTI

Tilaa Lapsen Maailma

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Tilaa uutiskirje

Saat parhaat juttumme sähköpostiin kerran kuukaudessa.

Tilaa »