Siirry sisältöön
Kuukauden kirjat

Kuvia kotiseudulta

07.03.2014 Ismo Loivamaa

Kuvitusta kirjasta Messi ja Mysteeri - Kaikki järjestyy!

Uusi kotimainen kuvakirja kertoo mielellään kotiseudun tarinoita. Nurkkakuntaisuuden vaarat vältetään, kunhan vain kohteet ovat kyllin mielenkiintoisia

Ikuinen aihelma: maaseudun ja kaupungin välinen suhde

Ninka Reittu on tuttu mm. Kreetta Onkelin lastenkirjojen kuvittajana. Esikoiskuvakirjassaan Messi ja Mysteeri Kaikki järjestyy! (Otava) Reittu pääsee esittelemään kirkasta värimaailmaansa ja rennon ilmeikkäitä hahmojaan.

Pieni Messi-kissa unohtuu juna-asemalla omiin ajatuksiinsa, eikä pääsekään kissaperheensä mukana maalle mummolaan. Asemalaiturilta käynnistyykin unohtumaton seikkailu. Messi tutustuu salaperäiseen Mysteeri-kissaan, jonka seurassa lähtee jäljittämään koirarosvoja aina Suomenlahden majakkasaarta myöten. Mummolaan pääsy lykkääntyy, mutta seikkailu tuntuu silti hyvältä.

”Sellaista elämä on, se heittää oikeisiin paikkoihin”, Mysteeri muistuttaa.

Kuvitusta kirjasta Messi ja Mysteeri - Kaikki järjestyy!

Kuvitusta kirjasta Messi ja Mysteeri – Kaikki järjestyy!

Reittu tunnelmoi milloin yönmustalla merimaisemalla, milloin hauskasti koko aukeamalle levittäytyvällä kaupunkimaisemalla. Kirjassa jalostetaan hellän humoristisesti suomalaisen kirjallisuuden ikuista aihelmaa, maaseudun ja kaupungin välistä suhdetta. Ninka Reittu näyttää, että molemmilla on puolensa. Sen lisäksi kirjassa vaivihkaa sulatellaan ennakkoluuloja: loppujen lopuksi ronskit roistokoiratkin ovat aika inhimillisiä.

Vanhan Rauman elämää

Annastiina Mäkitalon kuvakirja Vanhan Rauman Kirsti (Kiinnoste) kertoo 1900-luvun alun elämästä Vanhassa Raumassa. Sepitteellinen tarina sijoittuu museoituun Kirstin taloon. Merikarhu palaa hetkeksi kotiin ja samalla ”kesäkuu ja tuhat omenankukkaa puhkesi puihin silkasta ilosta”.

Kirjassa juhlitaan ja pannaan pöytä koreaksi, mutta tutuksi tulee myös tavallinen arki.

Lyhyt johdatus Rauman murteeseen

Lopussa kerrotaan lyhyesti talon historiasta ja johdatellaan Rauman murteeseen. Kuvitus antaa käsityksen Vanhan Rauman elämäntavasta ja asumismuodosta, ja samalla kuvituksessa on modernin kollaasitekniikan tuntua.

Mäkitalo tuntee historiallisen aiheensa, mutta kuvittajana hän toteuttaa sen nykypäivän näkökulmasta uutta ja vanhaa yhdistellen. Lastenkirjallisuusjärjestö IBBY Finland on hiljan asettanut vuonna 2012 ilmestyneen Vanhan Rauman Kirstin kansainväliselle kunnialistalleen.

Miinan ja Manun juhlaa

Pari vuotta sitten juhlittiin Miinan ja Manun aapisen 30-vuotista taivalta, ja tänä vuonna tulee kuluneeksi 30 vuotta ensimmäisen Miina ja Manu -tarinakirjan ilmestymisestä. Nimimerkki Teutorin eli Teuvo Koskisen luomat kissasisarukset ovat seikkailleet yli 60 tarinassa, ja kirjoja on kustantajan mukaan myyty peräti 4,6 miljoonaa kappaletta!

Vasta Jari Koiviston vuonna 2009 kuvittamassa ja kirjoittamassa Miina ja Manu kaupungin kesässä -kuvakirjassa (Satukustannus) otetaan kaikki irti kissojen kotikaupungista Tampereesta. Kissat esittelevät maalaisserkullensa Mikolle kaupungin komeimpia kohteita. Turistikierroksesta huolimatta kirjassa kuoritaan näkyviin myös arkista Tamperetta.

Soon moro!

Koivisto palaa kaupungin maisemiin Salaperäinen lentäjä -kirjassa (Satukustannus), jossa kissasisarukset pörräävät ilmapallovekottimellaan Pyynikin maisemissa. Suosikkisarjan paikallisuus on tunnelmallista ja kotoista, mutta samalla kulttuurihistoriallisesti avartavaa.

2000-luvun lastenkirjallisuus hyödyntää entistä määrätietoisemmin paikallishistoriaa ja vahvaa kotiseutuhenkeä.

Kansainvälistä kummityötä

Maailma on muuttunut lastenkirjallisuudessa pelottavan suureksi. Käännöskielien valikoima on supistunut, ja kehitysmaista kertovia kirjoja ilmestyy harvakseltaan. Rauhankasvatukselle on käynyt vielä surkeammin. Lähetystyö alkaa olla ainoita näkökulmia kaukaisimpiin maihin.

Pirjo Lehtonen-Inkinen ja kuvittaja Anita Polkutie tekevät hyvää ja tarpeellista yhteistyötä kuvakirjoissaan. Heidän tuorein kirjansa Kujalla soi (Suomen Lähetysseura) käsittelee nykyaikaista lähetys- ja kehitystyötä Bangkokissa.

Nykyaikaista lähetystyötä

6-vuotias Nat-poika kertoo, millaisia vaikutuksia suomalaisten kummilapsiohjelmalla on hänen perheelleen. Natin 12-vuotias isosisko pääsee jatkamaan koulunkäyntiä, ja poika itse aloittaa viulutunnit kirkon suojissa.

Tekijät eivät korosta uskonnollisia oppeja, vaan esittelevät kummitoiminnan konkreettisia mahdollisuuksia. Kerronta ei tosin aina tunnu luontevalta 6-vuotiaan esitystavalta, mutta kirja antaa uskottavan kuvan thaimaalaisten elämästä.

Koiratietoa selkokielellä

Selkokieli tekee lukemisesta mukavaa silloin, kun tavallinen teksti tuntuu hankalalta. Selkokielisten tietokirjojen aihevalikoima monipuolistuu kaiken aikaa, ja nyt kirjoja on saatavilla historian merkkihenkilöistä iskelmälaulajiin saakka.

Seija Niinistö-Samelan Paras ystävämme (Pieni Karhu, valokuvat Juha Samela) tutustuttaa koiraan ja sen historiaan. Monipuolinen kirja ei tunnu kieliasustaan huolimatta typistetyltä, vaan juuri riittävältä esimerkiksi lapsilukijan tarpeisiin. Asiasisältö ja selkokieli ovat runsaasti kuvitetussa kirjassa sujuvasti tasapainossa.

Identiteetin alkujuurilla

Helena Sinervo ottaa tietoisesti etäisyyttä fantasiakirjallisuuden suuriin klassikoihin Patarania-sarjassaan. Hajurako tuntuu muun muassa vahvana leikkisyytenä. Piinalliset matkat ja maagiset esineet puolestaan sitovat Prinssi Ahavan ja valtaistuimen salaisuuden (WSOY) perinteellisiin yhteyksiin. Prinssinuorukainen etsii biologista äitiään ja samalla matkalla hänen pitäisi vielä kukistaa naapurivaltion hirviöhallitsija Kalmanheimo.

Patarania-sarjan suuret teemat jakaantuvat kahtaalle: prinssi selvittää vaaroja uhmaten olemassaolonsa arvoitusta ja siinä sivussa töytäisee diktatuurin rakenteita.

Kirjassa on runsain mitoin pehmentävää huumoria ja suhteellisuudentajua. ”Meidän ei pitäisi ottaa liian vakavasti omaan pikku muurahaiskekoomme liittyviä suruja tai iloja”, siinä muistutetaan. Huumori pääsee parhaiten esiin yksilöllisissä puhetavoissa. Sinervo on luonut jokaiselle puhuvalle eläimelle mahdollisimman hauskan ja ilmaisevan oman puheenparren.

Prinssi Ahavan seikkailu sisältää myös ajankohtaisia kommentteja esimerkiksi siirtolaisuudesta ja hirviöhallitsijan katalasta tavasta siirtää tehtaita ulkomaille.

Nörttitytön muodonmuutos

Englantilaisen Holly Smalen tyttökirja Geek Girl Matalalentoa mallitaivaalla (Tammi, suomentanut Kaisa Kattelus) kertoo nörttitytön hämmentävästä muodonmuutoksesta.

Nokkeluuksia ja kirjallisia viittauksia

15-vuotias Harriet on kaikkea muuta kuin muodista kiinnostunut, mutta suuri muoti-imperiumi tempaisee hänet persoonalliseksi malliksi ja silloin entinen elämä joutuu koetteelle. Harriet ei innostu mallin työstä, mutta ajatus elämän muuttumisesta viehättää ulkopuolisuudesta kärsinyttä tyttöä: ”Olen ihan kamalan väsynyt kaikkeen. Olen väsynyt siihen, etten kuulu joukkoon, että jään ulkopuolelle, että minua inhotaan.”

Koomisten tilanteiden vauhdittama kirja testaa, ovatko totaaliset muutokset ylipäätään mahdollisia. Hetkittäin solahdetaan ennalta aavistettavien kliseiden puolelle, mutta enimmäkseen Harrietin kertomus tuntuu uskottavalta. Geek Girl perustuu osittain kirjailijan omiin kokemuksiin.

Englantilaisen nuortenkirjallisuuden tapaan lavea kirja on rennolla tavalla kirjallinen ja sivistynyt; Harriet heittelee kernaasti nokkeluuksia ja kirjallisia viittauksia.

Musiikin aakkoset

Kuvitusta Carla Magnanin ja Gabriella Solarin kirjasta Musiikin aakkoset.

Kuvitusta Carla Magnanin ja Gabriella Solarin kirjasta Musiikin aakkoset.

”Musiikki on yhtä vanha kuin maailma”, sanotaan Carla Magnanin ja Gabriella Solarin Musiikin aakkoset -kirjassa (Pen & Paper, suomentanut Milla Karvonen). Kirjassa suhtaudutaan musiikkiin luontevasti olipa sitten kyseessä musiikin historia, soittimien rakentaminen, musiikkileikit tai nuottien opiskelu. Teoksessa puhutaan ”nuottiystävistämme” ja ryhdytään puuhaan ilman pelottavia ennakkoluuloja nuottien hankaluudesta.

Teos johdattelee leikkimään ja kokeilemaan ja samalla kartutetaan hyvän verran yleissivistystä. Musiikista ja taidehistoriasta ilmestyy meillä tuon tuostakin lastenkirjoja, mutta kirjallisuustieto tuppaa aina unohtumaan suomennoksia valittaessa. Toivottavasti suomalaiset tietokirjailijat ja kustantajat löytävät pian kirjamaailman monet jännittävät mahdollisuudet. Lukemista harrastavat lapset tarvitsevat tietokirjoja omasta harrastuksestaan.

PS

Lastenkirja elää näyttämöllä

Kotimainen lastenkirjallisuus on nyt entistä näkyvämpää. Marginaalista on ponkaistu teatterilavalle ja valkokankaalle. Vanhan polven teatterigurut eivät paljoakaan perustaneet lastenteatterista, mutta tämän päivän vaikuttajat suhtautuvat lastenteatteriin ja lastenkirjallisuuteen innostuneesti. Tuloksena on usein sukupolvien rajat ylittäviä yhteisiä elämyksiä.

Juuri nyt Marjatta Kurenniemen Onneli ja Anneli lämmittää mieliä uutuuselokuvana, näytelmänä ja kirjan uusintapainoksena. Onnelin ja Annelin talo yhdistelee maagisella tavalla modernin lapsuuden vaikeuksia sekä Topeliukselta periytyvää aurinkoisuutta ja mielikuvituksellisuutta.

Kurenniemen ikivihreässä ”aurinko paistoi, ruusut tuoksuivat ja kaikilla meillä oli sanomattoman hauskaa”. Onnelin ja Annelin talo on saranakohta lastenkirjallisuutemme historiassa: se kokoaa yhteen uuden ja vanhan maailman tunnusmerkit ja siksi se yhä lumoaa. Teatterin, filmin ja kirjan onnellinen liitto on 2000-luvun lastenkulttuurin tärkein ilmiö

Tilaa uutiskirje

Saat parhaat juttumme sähköpostiin kerran kuukaudessa.

Tilaa »