Siirry sisältöön
Kolumni

Romanilapset koulussa

04.03.2019 Heikki Hiilamo

Heikki Hiilamon kolumni

Heikki Hiilamo muistuttaa, että kiertolaiselämästä huolimatta aina on ollut romanivanhempia, jotka ovat jopa luku- ja kirjoitustaidottomina ja vaikeissa oloissa kannustaneet lapsiaan koulunkäyntiin.

Tilastojen perusteella olemme koulutuksen mallimaa, Pisa-tutkimusten tähti ja yksi maailman parhaista maista lapsille. Vaikea uskoa, että Suomessa olisi lukutaidottomuutta tai ettei joku kävisi edes peruskoulua loppuun. Tilastojen keskiarvot ovat kuitenkin hämääviä: ne saattavat peittää alleen merkittäviä ja huolestuttavia poikkeamia.

Ennen peruskoulun tuloa romanit eivät juuri koulua käyneet tai jos kävivät, jättivät sen usein kesken.

Syrjintä oli avointa: muut eivät halunneet romanien asuvan lähellään, eikä heidän lapsiaan omien lapsiensa koululuokille.

1950-luvulla koulua käyneistä romaneista vain joka neljäs sai päättötodistuksen. Koulunkäyntiä vaikeuttivat kiertolaiselämä ja kurjat asuinolosuhteet: romanit asuivat vanhoissa rötisköissä tai asuntovaunuissa kaupunkien laidoilla.

Laki mustalaisväestön asunto-olojen parantamiseksi (713/75) oli voimassa vuosina 19761981. Se velvoitti kuntia järjestämään vuokra-asuntoja romaneille ja määräsi tähän tarkoitukseen varoja valtion budjetista.

Asunto-olojen parantumisen jälkeen myös koulunkäynti parani. Kaksi kolmesta koulua käyneestä romanista sai koulun loppuun 1970-luvulla. Vuosituhannen vaihteessa päästiin jo 80 prosenttiin.

Viime vuosikymmenien edistystä selittää paitsi romanien asenteiden muuttuminen myös se, että koulu on monimuotoistunut kulttuurisesti maahanmuuttajaoppilaiden ansiosta. Romanit sulautuvat helpommin värikkäämpään joukkoon.

Toisaalta myös romanivanhemmat ovat oivaltaneet, että koulutus on nyky-yhteiskunnassa ainoa tie itsenäiseen selviytymiseen.

Romanien hyvinvointitutkimus Roosa (THL) näki päivänvalon viime vuoden lopussa.

Jo esitutkimus kertoi, että romanit pelkäsivät määrällisen tutkimuksen tuloksien leimaavan romaniyhteisöä ja lisäävän syrjintää. Tutkimus tuli mahdolliseksi vain kärsivällisen ja kohderyhmää kunnioittavan työn tuloksena. Tutkimusryhmä onnistui voittamaan romanien luottamuksen ottamalla heidät mukaan tutkimuksen toteuttamiseen.

Romanien koulutustason kohoaminen oli nähtävissä myös Roosa-tutkimuksen tuloksista, vaikka romaneilla onkin vielä runsaasti takamatkaa suhteessa muuhun väestöön. Alle 55-vuotiailla vastaajilla oli takanaan keskimäärin noin 11 koulu- ja opiskeluvuotta, kun heitä vanhemmat olivat olleet koulussa keskimäärin vajaat seitsemän vuotta.

Tutkimus paljasti pahoja puutteita lukutaidossa. Yli 55-vuotiaista naisvastaajista vain 61 prosenttia arvioi, että heillä on hyvä tai erinomainen lukutaito. Vastaavassa ryhmässä miesvastaajia osuus oli vieläkin alhaisempi eli 49 prosenttia. Nuorimmassa ikäryhmässä eli 1829-vuotiailla naisten luku oli 92 ja miesten 73 prosenttia.

Myös Roosa-tutkimukseen kätkeytyy keskiarvojen harha. Laadulliset aineistot kertovat, että kiertolaiselämästä huolimatta aina on ollut romanivanhempia, jotka ovat jopa luku- ja kirjoitustaidottomina ja vaikeissa oloissa kannustaneet lapsiaan koulunkäyntiin.

Romanit muistelevat myös joskus nimeltä mainiten opettajia, jotka ovat uskoneet heidän selviytyvän opinnoista hyvin ja kannustaneet eteenpäin. Tämä kertoo siitä, että jokaista rohkaisijaa ja kannustajaa tarvitaan.

Heikki Hiilamo on viiden lapsen isä ja Helsingin yliopiston sosiaalipolitiikan professori.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Tilaa uutiskirje

Saat parhaat juttumme sähköpostiin kerran kuukaudessa.

Tilaa »