Siirry sisältöön
Kolumni

Onko lastensuojelun asiakkaalla oikeuksia?

30.10.2020

Kirjoittaja on viestinnän ammattilainen ja erityislapsen tavallinen äiti, joka päätyi katsomaan lastensuojelua asiakkaan näkökulmasta. Hänestä etenkään erityislapsiperheet eivät kuulu lähtökohtaisesti lastensuojeluun vaan terveydenhuoltoon.

Kolumnistin mukaan lastensuojelun dokumentaatio on yksi valtava kokonaisuus, jossa asiakkaan oikeusturva horjuu.

Uskallan väittää, etten ole ainoa, jossa sana ”lastensuojelu” herättää pelkoa.

Olen ammatiltani toimittaja. Työni on ottaa selvää asioista. Silti erityislapsen äitinä ja juuri siksi minun on lastensuojelun asiakkaana täytynyt tehdä valtavasti työtä löytääkseni tietoa edes perusoikeuksistamme.

Lastensuojelusta emme ole tietoa saaneet, vaikka olisi pitänyt. Selvitystyö onkin vaatinut kymmeniä puheluita, sähköposteja ja lastensuojelulain ja lain sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista lukemista. Olen soittanut sijoitettujen lasten yhdistyksiin, aluehallintovirastoihin, ylitarkastajille, juristeille, sosiaaliasiamiehille ja välillä potilasasiamiehelle. Olen kysynyt myös tavallisten ihmisten kokemuksia.

Olen onnistunut löytämään lastensuojelun kentältä luottohenkilöitä, jotka ovat auttaneet kulisseissa. (Kyllä, se on ollut valitettavasti tarpeellista. Olen tarvinnut ”suomentajaa” sille, mitä tapahtui tai on tapahtumassa, mitä se tarkoittaa ja mihin se mahdollisesti voi johtaa.)

Tietoa oikeuksistamme ei ole helposti saatavilla, vaikka pitäisi olla etenkin, kun asia koskee elämän tärkeintä aluetta: perhettä ja kotia.

Laissa sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista, tarkemmin sen neljännessä pykälässä, todetaan: ”Sosiaalihuoltoa toteutettaessa on otettava huomioon asiakkaan toivomukset, mielipide, etu ja yksilölliset tarpeet…”

Lastensuojelu tarjoaa monen kokemuksen mukaan lähtökohtaisesti pelkästään perhetyötä kaikille asiakkailleen riippumatta siitä, mitä perhe itse ja laki sanoo. Valtavan koneen työntekijöillä ei ole liikkumavaraa, eikä asiakkailla juuri vaikuttamisen mahdollisuuksia, vaikka muuta väitetään.

Kieltäytymisestä ei saisi tulla sanktioita, mutta siitä tulee. Yleensä aletaan uhkailla huostaanotolla.

Meillä on laillinen oikeus pyytää sellaista palvelua, josta olisi perheellemme hyötyä. Em. lain kahdeksannessa pykälässä todetaan: ”…on ensisijaisesti otettava huomioon asiakkaan toivomukset ja mielipide ja muutoinkin kunnioitettava hänen itsemääräämisoikeuttaan. Asiakkaalle on annettava mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa palvelujensa suunnitteluun ja toteuttamiseen”.

Laki on siis puolellamme, mutta lastensuojelujärjestelmä valitettavasti ei. Kun pyysimme perhetyön sijaan muuta, lastensuojelussa tuli hiljaista. Mainittiin kilpailutus, ja sanottiin, ettei voida. Ainoa, mitä tarjottiin ja mihin painostettiin, oli perhetyö.

Sosiaaliasiamies neuvoi tekemään 1) hakemuksen, jossa pyydämme 2) avohuollon tukitoimena 3) sellaista tukea, jota toivomme 4) valituskelpoisena päätöksenä. Hän kertoi, että silloin lastensuojelun pitää käsitellä pyyntömme virallisesti ja perustella, jos palvelua ei tarjota. Tämän tiedon pitäisi olla kaikkien ulottuvilla.

Laki sanoo, että perheellä on oikeus kieltäytyä avohuollon tukitoimista eli meidän tapauksessamme perhetyöstä. Järjestelmä sanoo toisin.

Kieltäytymisestä ei saisi tulla sanktioita, mutta siitä tulee. Yleensä aletaan uhkailla huostaanotolla.

Kuulimme muualta, että meillä on oikeus pyytää palavereihin mukaan tukihenkilö, tallentaa palaverit, pyytää kirjaukset luettaviksi ja tehdä niihin korjauspyyntöjä.

Lastensuojelun dokumentaatio on yksi valtava kokonaisuus, jossa asiakkaan oikeusturva horjuu. Lastensuojelu kirjaa jokaisen kohtaamisen järjestelmäänsä. Tällä tavoiteltaneen avoimuutta. Kuitenkin kirjoitus on usein väistämättä tulkintoja, jotka ovat usein piilossa tapahtuvaa vallankäyttöä. Asiakkaan pitäisi jaksaa lukea ja korjauttaa kaikki, mikä tuntuu ylivoimaiselta jo muutenkin äärimmäisen stressaavassa tilanteessa.

Konkreettiset ehdotuksemme:

  1. Asiakkaan oikeudet ja tuki kootaan selkokieliseksi oppaaksi, joka on helposti saatavilla verkossa ja esitteinä.
  2. Dokumentaatioon uusi automaatio: kaikki palaverit tallennetaan. Audiodokumentit ovat pieniä, ja teknologia mahdollistaa niiden automaattisen litteroinnin. Näin palaveri kirjataan kokonaisuudessaan ilman tulkintoja, jolloin piilovallankäytön mahdollisuus vähenee.

Lue myös aiemmat kirjoitukset:

Kuka valvoo sijaisperheen työtä? (01.10.2020)

Miksi perhetyö on lastensuojelukoneen ainoa tukimuoto? (06.08.2020)

Onko lastensuojelulla sielua? (29.05.2020)

Saavatko perheet haluamaansa tukea lastensuojelussa? (30.04.2020)

Entä jos sinä päätyisit lastensuojelun asiakkaaksi? (23.03.2020)

Tilaa Lapsen Maailma tue Lastensuojelun Keskusliiton työtä vain 29 e!

Keskusliiton julkaisema Lapsen Maailma -lehti on journalistisin periaattein toteutettava aikakauslehti, joka katsoo maailmaa uteliaan lapsen silmin.

Voit tukea Lastensuojelun Keskusliiton toimintaa tilaamalla lehden itsellesi, työyhteisöllesi tai lahjaksi. Näppärän digitilauksen saat puoleksi vuodeksi vain 29 eurolla, ja kestotilaus maksaa 69 € vuodessa.

Painatamme lehden Punamustan painotalossa Joensuussa. Punamustalle on myönnetty Joutsenmerkki eli Pohjoismainen Ympäristömerkki. Lehti painetaan PEFC-sertifioidulle paperille, johon käytetty puu on peräisin kestävästi hoidetuista metsistä ja valvotuista kohteista. Tämä tiedoksi sinulle, jota paperisen lehden ekologinen jalanjälki huolettaa.

Lapsen Maailman digimainos, juttukuvia padissa ja puhelimessa.

5 vastausta artikkeliin “Onko lastensuojelun asiakkaalla oikeuksia?”

  1. Tukihenkilönä vuosia toiminut sanoo:

    Kiitos Lapsen Maailma!

    Arvostan suuresti, että tämän julkaisitte kolumnisarjan ja toitte esiin erityislasten perheiden ahdinkoa.

    Kun tukea ja palveluita ei ole, perheet siirtyvät lastensuojelulle, jonka palvelurakenne ei taivu näiden perheiden tarpeisiin. Vielä. Koko ajan teemme työtä että palvelumuotoilu ja yksilölliset ratkaisut saavuttaisivat tämänkin järjestelmän, lapset saisivat asua kotonaan ja vanhempia ei rikottaisi asiakkuuden aikana.

    1. Kirjoittaja sanoo:

      Kiitos arvokkaasta kommentistasi. Olen täysin samaa mieltä, ja todella toivon, että lastensuojeluun tulee käytänteitä jotka aidosti tukevat koko perheen hyvinvointia.

  2. erkkaope sanoo:

    Kiitos rohkeudestasi! Jos tästä tehdään adressi, kirjoitan siihen heti nimeni.

  3. ensio ikonen sanoo:

    Minulla ei ole koskaan ollut mitään oikeuksia,oli sitten sosiaalitoimelta lastensuojelusta apua taikka ei,niin mitään ei kuunneltu,vaan päätettiin ottaa lapsi kiirrellisesti huostaan koska isillä on ase jota ei koskaan löydetty ja sitten keksittiin kaiken maailman muut syytökset ja riistettiin isiltä lapsi pois omasta kotoa koska äiti uhkaili omaa lastanssa ja soitteli vieläpä sosiaalitoimistoon puoltakseen asiaa,että ottakaa lapsi isiltä pois,Isi ei saa lastani kasvattaa uuden naisen kanssa missään tapauksessa.Hallinto-oikeuteen mentiin ja sinne lastensuojelusta tuotiin esille kaiken maailman paskaa jotta lapsi pysyy huostassa.Ja niin on lapsi ollut jo huostassa vuodesta 2012 lähtien ja paluuta kotiin ei ole enään,sillä terveestä pojasta tehtiin sairas syöttämällä ADHD-lääkettä liiallisen ylivilkkauteen,lapsi on aina vilkas ja paljon mielitekoja ja kuvituksia elämästä,mutta eihän sosiaalitoimiston lastensuojelun ihmisten mielestä lapsi saa olla enään lapsi.

    1. Kirjoittaja sanoo:

      Kiitos kommentistasi. On äärimmäisen vaikeaa, kun lastensuojelussa tulee kokemus, ettei tule kuulluksi. Toivon sinulle ja läheisillesi voimia, ja toivon että jaksatte sitkeästi pitää parempaa kohti menemisen ajatusta mukana.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Tilaa uutiskirje

Saat parhaat juttumme sähköpostiin kerran kuukaudessa.

Tilaa »