Hyppää sisältöön

Olemme syöneet nuorten piikkiin, miten maksamme takaisin?

Jos haluamme nuorten pääsevän työkykyisinä työelämään, nykymenon on muututtuva, radikaalisti.
Julkaistu
Olemme syöneet nuorten piikkiin, miten maksamme takaisin?

Pitkään on voitu tuudittautua siihen, että valtaosa suomalaisnuorista voi paremmin kuin koskaan. Ei enää. Tuoreimpien arvioiden mukaan valtaosa voi huonosti.

Yli puolet nuorista kokee alakuloa tai toivottomuutta päivittäin. 70 prosenttia nuorista on kokenut opintojensa merkittävästi vaikeutuneen. Näin kertoivat nuorisolääketieteen dosentti Silja Kosola ja mielenterveyden professori Anna Keski-Rahkonen Tiedekulma livessä 31.3.2021 tuoreimpiin kyselytutkimuksiin viitaten.

Eniten huolissaan he ovat nuorista aikuisista, 18-25-vuotiaista.

Koronapandemian hoidossa nuorille ei ole luvattu mitään konkreettista tukea, vaikka suurin osa päätöksistä on osunut kipeimmin juuri heihin. Ei helpotuksia opintolainoihin, ei kesätyöseteleitä, ei hyvityksiä etäopiskeluiden vuoksi. Ei ihme, että nuoret ovat pettyneitä, vihaisiakin. Työelämä ja verojen maksu pitäisi aloittaa näissä olosuhteissa, näillä eväillä? Perhekin perustaa? Ei taida onnistua.

Me nuorten vanhemmat yritämme ylläpitää toivoa. Kyllä se siitä kohta helpottaa. Tulee kesä. Keksitään jotain hommia sulle. Voit ehkä pestä ikkunoita, poimia marjoja, hoitaa sukulaisten lapsia, kalastaa? Kato monissa maissa on vielä huonommin asiat, meillä on koronapandemia hoidettu maailman parhaiten. Tällä mantralla on yhä vaikeampi vakuuttaa nuorta ikäpolvea, sillä heidän näkökulmastaan asioita ei ole hoidettu hyvin.

Entä jos yrittäisi lohduttaa historiallisen näkökulman kautta? Itse valmistuin pahimpaan lama-aikaan, vuoden 1993 lopussa. Silloin Iiro Viinanen syytti kansaa kulutusjuhlasta. Minä en köyhänä opiskelijana siihen juhlaan ehtinyt. Opiskelijat olivat niin tiukoilla, että järjestivät mielenosoituksia, muun muassa menivät kauppojen elintarvikeosastoille joukolla syömään. Sain vakituisen työpaikan neljä vuotta valmistumiseni jälkeen. Eli tie työelämään oli pitkä silloinkin.

Pahaa pelkään, että pelkkä tsemppien toivottelu ei enää riitä nuorille. Tarvitaan konkretiaa. Kuten Silja Kosola totesi Tiedekulma-livessä: ”Jos meille on tärkeää, että nuoristamme kasvaa työkykyisiä, sen pitäisi näkyä toimissa”.

Meille on tärkeää, että nuoret ovat työelämään astuessaan työkykyisiä. Heidän työkykynsä turvin nykyiset päättäjät (ja minun ikäpolveni) pääsevät eläkkeelle. Sitä paitsi, emmekö muka kipeästi kaipaa lisää vauvoja tähän maahan?

Olemme syöneet nuorten piikkiin. Olemme ottaneet kasapäin velkaa, joka nuorten pitää maksaa, vaikka he eivät ole toistaiseksi juuri hyötyneet siitä. Olen vihainen heidän puolestaan: äitinä, vanhempana. Nyt tarvitaan oikeasti kunnon kädenojennusta nuorille: työpaikkoja, huojennuksia opintolainoihin, pääsyä mielenterveyspalveluihin. Piikki auki nuorille nyt!

 

Tuija Siljamäki

 

Lue myös:

Miten hyvitämme ammattiin valmistuvien huorten harjoitteluvajeen?

Silja Kosolan haastattelu Lapsen Maailmassa:

”Kodeissa kännykät kannattaa sulkea viimestään iltayhdeksältä”, sanoo nuorisolääketieteen dosentti Silja Kosola

Tiedekulma-live täällä:

Mistä apu nuorten pahoinvointiin? (YouTube)