Hyppää sisältöön

Musiikkia lukiolaisille!

Ovatko lukiolain tavoitteet unohtuneet lukioissa?
Julkaistu
Teksti Tuija Siljamäki
Kuvat Dolo Iglesisas /Unsplash
Musiikkia lukiolaisille!

Nuorteni lukiotaivalta seuratessani tuli monta kertaa mieleen, pitikö lukio-opiskelusta riistää kaikki ilo. Jäljelle on jäänyt vain puurtaminen ylioppilaskokeessa onnistumista varten.

Vilkaisin, mitä lukiolaissa sanotaan lukion tarkoituksesta.

”Lukiokoulutuksen tarkoituksena on tukea opiskelijoiden kasvamista hyviksi, tasapainoisiksi ja sivistyneiksi ihmisiksi ja aktiivisiksi yhteiskunnan jäseniksi sekä antaa opiskelijoille työelämän, harrastusten sekä persoonallisuuden monipuolisen kehittämisen kannalta tarpeellisia tietoja, taitoja ja valmiuksia.

Lisäksi koulutuksen tarkoituksena on antaa opiskelijoille valmiuksia elinikäiseen oppimiseen ja itsensä jatkuvaan kehittämiseen.”

Lukiolaki, 1. luku 2§

https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2018/20180714

Lukion tarkoitus on siis tarjoilla opiskelijoille laaja yleissivistys, eväitä persoonallisuuden monipuoliseen kehittämiseen ja tasapainoiseen elämään. Myös työelämän kannalta tarpeellisia tietoja, taitoja ja valmiuksia pitäisi antaa. Kuulostaa hyvältä. Mutta ei kuulosta lainkaan nykylukiolta, jossa lähinnä päntätään ylioppilaskoetta varten. Opiskelijat haluavat maksimoida kokeen pistemäärän jatkokoulutuspaikkaa varten, mikä on ymmärrettävää.

Ovatkohan muutosta ajaneet virkaihmiset unohtaneet lukiolain sisällön?

Lukiossa ei ole enää kivaa – ei opiskelijoilla eikä opettajillakaan – ja se näkyy opiskelijoiden mielenterveyden oireiluna.

”Kymmenen vuoden takaiseen verrattuna lukiolaisilla on nyt selvästi enemmän diagnosoituja mielenterveyden ongelmia. Nykynuoret ovat hirveän kunnollisia. He eivät juo, polta ja käyttävät kannabistakin maltillisesti – ja voivat silti huonosti”, sanoo opinto-ohjaaja Liisa Huhta Lapsen Maailman jutussa, jonka on kirjoittanut Anu Vallinkoski.

Liisa Huhta on kirjoittanut lukiolaisten uupumisesta kirjan Uupuneet nuoret pärjääjät (Bazar, 2022). Hänen mielestään nuorten oireilu kertoo siitä, ettei nuoruusajan kehitystehtäville jää riittävästi tilaa. Noita kehitystehtäviä ovat muun muassa uuteen kehonkuvaan sopeutuminen, oman paikan löytäminen vertaisten joukossa, identiteetin rakentaminen ja vanhemmista irtautuminen.

Näitä kehitystehtäviä tukemaan nuori tarvitsee turvallisen yhteisön. Yhteisöllisyyden vaalimisen sijaan opiskelijat laitetaan heti ensimmäisestä päivästä kilpailemaan jatko-opiskelupaikoista.

Yhteisöllisyyden vaalimisen sijaan opiskelijat laitetaan heti ensimmäisestä päivästä kilpailemaan jatko-opiskelupaikoista.

On rajua, jos vapaa-ajan harrastuskin on kilpailuhenkinen. Edes vapaa-ajalla pitäisi saada iloita ja nauttia elämästä.

Olen monessa yhteydessä hehkuttanut musiikkiharrastusta, varsinkin bänditoimintaa, kuten Rock Academya. Kuopukselleni musiikkiharrastuksen aloittaminen ja oman bändin perustaminen olivat käänteentekeviä. Kaveripiiri laajeni. Soittamisen ohessa hän oppi rennosti elämässä tärkeitä taitoja. Bändissä pitää oppia neuvottelemaan, luovimaan monen erilaisen persoonan kanssa sekä esiintymään yleisön edessä. Siis yhteistyötaitoja, esiintymistaitoja, sosiaalisia taitoja ja niin edelleen.

Musiikkiharrastus korvasi lukion puutteita. Musiikin arvosana oli nuorellani kymppi. Jatkokoulutuspaikkaa ajatellen musiikki oli ”hyödytön” lukioaine. Elämää ajatellen mitä tärkein.

Nuoreni tuskin muistaa hypotenuusan laskukaavaa tai Pythagoraan lausetta, mutta muistaa taatusti, millaista oli soittaa lukion päättäjäisjuhlissa.

 

Lisää aiheesta:

Näin selviydyt, lukiolainen!

Onko lukio enää yleissivistävä?

Kommentit (0)

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.