Hyppää sisältöön

Nuoret uupuvat ja se on aikuisten vika

Nykyisellään lukio on monille liian vaativa ja suorituskeskeinen. Opinto-ohjaaja kaipaa lukioon lisää yhteisöllisyyttä ja oppimisen iloa ilman tavoitteita.
Julkaistu
Teksti Anu Vallinkoski
Kuvat Pixabay/HaticeEROL
Nuoret uupuvat ja se on aikuisten vika

– Meidän aikuisten voi olla vaikea hahmottaa, miten ahtaalla nuoret nykyään ovat. Työssäni seuraan nuorten elämää läheltä. Tuntuu hurjalta, miten kovilla he ovat nykyisessä järjestelmässä ja miten he joutuvat pyristelemään kasvaessaan aikuisiksi. Halusin näyttää tätä maailmaa aikuisille.

Näin Liisa Huhta perustelee sitä, miksi hän kirjoitti kirjan lukiolaisten uupumisesta. Hän on työskennellyt 12 vuotta opinto-ohjaajana Tampereen yhteiskoulussa.

Uupuneet nuoret pärjääjät -kirjaansa (Bazar 2022) varten Huhta haastatteli ennen koronapandemiaa 35 lukiolaista, joista osa yhä opiskeli, osa oli jo valmistunut ja osa keskeyttänyt lukion. Kaikkia haastateltuja yhdisti kokemus uupumisesta.

– Nuorten uupuminen ei ole pandemian synnyttämä ilmiö, vaan jo vuosien ajan iso osa nuorista on ollut väsyneitä.

Jaksamisongelmat eivät katso taustaa

Opintojen suunnittelu, kiinnostuksen kohteet ja tulevaisuuden suunnitelmat, mm. näistä aiheista lukiolaiset juttelevat opinto-ohjaajan kanssa. Liisa Huhdan mukaan entistä useammin puheeksi nousee myös ahdistus: tekemistä on liikaa tai opinnot takkuavat. Keskusteluissa toistuvat myös väsymys, uupumus, masennus, paniikkioireet ja syömishäiriö.

– Kymmenen vuoden takaiseen verrattuna lukiolaisilla on nyt selvästi enemmän diagnosoituja mielenterveyden ongelmia. Nykynuoret ovat hirveän kunnollisia. He eivät juo, polta ja käyttävät kannabistakin maltillisesti – ja voivat silti huonosti.

Nykynuoret ovat hirveän kunnollisia.

Jaksamisongelmat eivät katso taustaa. Väsyneissä on koulussa menestyviä nuoria sekä nuoria, joilla on oppimisvaikeuksia.

Tavallista on, että nuori syyttää uupumisesta itseään. Lukiolainen ajattelee, että hänessä itsessään on jotain vikaa, kun opiskelu tuntuu liian raskaalta.

– Syy ei kuitenkaan ole nuorissa, vaan yhteiskunnallisissa olosuhteissa ja järjestelmässä. Nykylukiossa on paljon sellaista, joka saa nuoret uupumaan.

Tyttöihin kohdistuu enemmän paineita

Kouluterveyskyselyjen mukaan tytöt uupuvat helpommin kuin pojat. Tyttöihin kohdistuu enemmän suorituspaineita ja vaatimuksia pärjäämisestä, kun pojat ovat poikia -ajattelu suojaa poikia suorittamiselta.

– Ei tytöille ole olemassa sellaista yhteiskunnallista viestiä, että ota ihan rennosti vaan, se kuuluu sun sukupuoleen, Huhta sanoo.

Liisa Huhta syyttää nuorten uupumuksesta 1990-luvun luokatonta lukiota, ylioppilastutkintoa ja muutaman vuoden takaista korkeakouluvalintauudistusta.

Artikkeli jatkuu kuvan jälkeen.

Liisa Huhta seisoo kotiovensa edessä nojaamassa pylvääseen.

Liisa Huhta on työskennellyt 12 vuotta opinto-ohjaajana Tampereen yhteiskoulussa. Kuva Anrietta Kuosku.

Luokaton lukio aiheuttaa stressiä

Luokaton lukio hajotti etenkin suurissa lukioissa perinteiset luokat, ja opetusryhmät vaihtuvat aineissa seitsemän viikon välein.

– Se, ettei ole pysyvää luokkaa eli kiinteää yhteisöä, aiheuttaa ylimääräistä stressiä. Juuri nuoruudessa ihmisellä on suuri tarve kuulua laumaan. Nyt nuoren pitää alati luoda itsensä uudelleen jatkuvasti vaihtuvissa ryhmissä.

Joukosta on myös helpompi pudota, eivätkä muut kurssilaiset välttämättä huomaa yhden puuttuvan.

Luokattomaan lukioon kuuluu myös oman lukujärjestyksen rakentaminen, vaikka monia lukiolaisia valintojen tekeminen ahdistaa.

Epäonnistunut korkeakouluvalintauudistus

Ylioppilastutkinnon painoarvo jatko-opintoihin haettaessa on kasvanut.

Lukio-opiskelu on valmistautumista yo-kirjoitusten mahdollisimman hyvään suoritukseen, ei niinkään uteliasta uusiin asioihin tutustumista ja oppimisen iloa.

Korkeaa arvosanaa Huhdalta ei saa myöskään korkeakouluvalintauudistus, joka painottaa ylioppilastutkintotodistusta.

Julkisuudessa uudistus on saanut paljon kritiikkiä arvosanojen pisteytyksestä. Esimerkiksi yliopistoon historiaa opiskelemaan hakeva saa enemmän pisteitä pitkän matematiikan kuin historian laudaturista.

Huhdasta valintauudistuksen pisteytys on epäonnistunut, mutta epäonnistunut on myös uudistuksesta viestiminen. Aikuiset ovat kauhistelleet pisteytystä ja sitä, miten kaikkien pitäisi nyt lukea pitkää matematiikkaa.

– Ei se niin mene. Nuoren pitää saada opiskella aineita, jotka kiinnostavat, jolloin hän menestyy ja saa hyviä pisteitä. Jos puurtaa väkisin ainetta, joka ei kiinnosta tai johon ei ole edellytyksiä, menestyskin jää heikoksi.

Nuori on altis tehokkuuspuheelle

Iso taustalla vaikuttava syypää on koko yhteiskunnan suorituskeskeisyys. Työelämästä ja aikuisten maailmasta pärjäämisen eetos on vähitellen valunut aina vain nuoremmille ikäpolville. Kokematon nuori on erityisen altis tehokkuuspuheelle.

Liisa Huhta antaa huutia myös sosiaaliselle medialle. Jatkuvasti tavoitettavissa oleminen eli online-tila näkyy levottomuutena ja keskittymisvaikeuksina – väsymisenä.

– Oppitunnin alussa pyydän opiskelijoita laittamaan puhelimet reppuun ja hehkutan, miten heillä on loistava tilaisuus olla 75 minuuttia rauhassa.

Jo yläkoulussa stressaa

Paineet ovat valuneet viime vuosina myös yläkoulun puolelle, on Huhta huomannut yhdeksäsluokkalaisen vanhempana.

Etenkin suurissa kaupungeissa lukioiden keskiarvorajat ovat nousseet korkealle, kun kasvukeskusten lukiopaikoista kisaavat enenevässä määrin myös naapurikuntien nuoret.

– Tampereen lukiolaisista 40 prosenttia tulee kaupungin ulkopuolelta. Nykyään kovin moni matkustaa kouluun kaukaa. Naapurikunnista tullaan Tampereelle, ja kasin keskiarvolla lähilukiosta rannalle jääneet tamperelaiset matkaavat Ylöjärvelle, Nokialle, Pirkkalaan ja Lempäälään.

Lukio on rikki, ja sen korjaaminen on aikuisten vastuulla.

– Aikuiset ovat vastuussa koulutuspoliittisista päätöksistä ja siitä tavasta, jolla nuorille puhutaan tulevaisuudesta. Toimittajat ovat vastuussa siitä, miten uutisoivat aiheesta. Opettajat ovat vastuussa siitä, miten kukin tulee luokassa nähdyksi ja kuulluksi. Ja vanhemmat ovat vastuussa siitä, että nuorella on sopivasti tukea – ei liikaa eikä liian vähän. Nuoret ovat syyttömiä, Liisa Huhta päättää.

PS.

Kommentit (0)

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.