Ystäväkirja – random faktoja minusta

 Sain tämän ystäväkirjahaasteen pariltakin eri bloggaajakollegalta, ja vaikka yleensä lähden vähän nihkeästi näihin mukaan ajattelin tällä kertaa taipua ja täytellä tämän.
Olen siis yleisesti aika huono kertomaan itsestäni. Toki kirjoitan tännekin hyvin avoimesti ajatuksistani ja elämästämme, mutta tietyllä tavalla varjelen kuitenkin myös paljon yksityisyyttäni. Siksi tällaiset tuntuvat hieman jännittäviltä täytellä.
Mutta koska tällaista en ole koskaan tehnyt, ja moni teistä ei varmaan hirveästi lopulta tiedä minusta niin lähdetään leikkiin mukaan.

Bloginimeni tarina: Aloitin tämänkaltaisen blogin pitämisen Kuopuksen vauvavuonna. Halusin pakottaa itseni taas kuvaamaan etteivät taitoni ruostuisi vauvavuoden aikana. Aluksi pidin valokuvablogia johon siis tallensin arekamme, ehkä hieman samaan tapaan kuin mitä instagramin Story osio nykyään edustaa. Kirjoitin harvakseltaa, enkä koskaan ajatellut että alkaisin tosissani kirjoittamaan blogia. Tuon blogin nimi oli kaaritukihiki. Kuvastaa elämää vauvan ja taaperon kanssa.
Muutettuamme Piilaaksoon uudistin valokuvaajan nettisivuni ja siirsin blogini sinne. Aloin kirjoittaa satunnaisesti elämästämme täällä ja yllättävän moni löysi blogin ja aloin saada seuraajia. Aloin tehdä bloggaamista enemmän tosissani ja perustin sille esimerkiksi Fabebooksivut. Tulin  myös siihen tulokseen että blogi tarvitsisi uuden nimen, kaaritukihiki ei ehkä puhuttelisi kovin useita. Lopulta syntyi ONE GLASS OF MILK, PLEASE.  Halusin nimen joka viittaa elämään, elettyyn ja nykyiseen. Ja tarpeeksi outo että se on outodessaan hassun kiehtova. 

PERUSJUTTUJA:

Siviilisäätyni: Naimisissa, jo vuodesta 2005

Asumismuoto: Ollaan siitä ehkä vähän epäsuomalainen perhe, että reissuelämän vuoksi ei olla omistettu vielä koskaan yhtäkään asuntoa. Eli ihan vuokralla eletään toistaiseksi.

Ammattini: jaha, tämä on aika vaikea. Olen valokuvaaja, sisällöntuottaja, hanketyöntekijä, yhteisötaiteilija, viestijä

Työpaikka: Viimeiset vuodet olen tehnyt töitä pääasiassa oman yrityksen kautta

Kiinalainen horoskooppini: kukko

Harrastukset: Cvssäni lukee tämän kohdalla puutarhanhoito ja vaellus.
Puoliso kielsi laittamasta mun aktiivisinta harrastusta mikä on tankotanssi. 

SYVÄLLISTÄ:

Periaatteet: Näitähän mulla riittää, ja oon aika taipumaton monessa. Mä yritän olla sellaisen yleisen hyvän ja paremman maailman puolella. Koen vahvasti että kommunikaatio on avain moneen asiaan. 

Maailmankatsomukseni: Mä olen aika idealistinen vassari. Lyön tämän asian kanssa päätäni seinään usein, mutta pidän myös tästä periaatteesta kiinni. 

Pohdin: Kaikkea, kokoajan

Vihaan: Rasismia, ihmisarvon polkemista, vain oman edun tavoittelijoita ja tyhjänpäiväistä säätämistä

Halveksin: Ajatusmaailmaa jossa tilaa ei ole muulle kuin oman aseman parantamiselle muiden kustannuksella

Pyrin: Kommunnikoimaan järkevästi ja tyynesti silloinkin kun ei siltä tunnu

Rakastan: Perhettäni 

Haaveilen eniten: Että saisin elää vanhaksi ja nähdä lapseni kasvavan aikuiseksi

Tarvitsen: Hyvin vähän mitään, sen elämä maailmalla on opettanut. Kuuma tee aamuisin tekee päivästäni lempeämmän ja säännöllinen ulkoilu luonnossa tekee minusta mukavamman ihmisen. 

Pelkään: Että lapsillemme tapahtuisi jotain, että itse sairastun, että maailma muuttuu ensin vielä tosi pahaksi paikaksi elää ennen kuin parannusta parempaan tapahtuu

Kaipaan: Hiljaisuutta, hyviä yöunia

Murehdin: Paljon ja liikaa. Tällä hetkellä Suomeen muutto aiheuttaa paljon murehdittavaa, vaikka oikeasti asioille ei paljon voi tehdä muuta kuin elää ne. 

Kerään: Kokemuksia

LEMPI-

Värini: Violetti, Purppura

Vuodenaika: Tämä riippu täysin siitä missä maassa elän ja asun. Jokaisessa vuodenajassa on hyvät puolensa, ihan oikeasti. 

Eläin: Hevonen

Kirja: Yksi suurimpia mind twistejä on ollut aikoinaan Lionel Shriverin “We need to talk about Kevin”. Ajatukseni palaavat myös usein China Mievillen “city and the city” kirjaan. Rakkain  ja useiten uudelleen luettu kirja on ehkä kuitenkin ollut  Tschingis Aitmatowin “Ein Tag Länger als ein Leben”. 

Elokuva: Tästä en kykene valitsemaan yhtä. Katsoin aikanaan satoja elokuvia vuodessa, ei ole mitään yhtä ylitse muiden, ennemminkin voisin valita ehkä 100 parasta. Mutta ei lähdetä siihen. 

Musiikkilaji: Pidän laajalla kirjolla eri lajeista, ainoastaan electro, house ja heavy metal ei oikeastaan uppoa lainkaan. 

Numero: seitsemän

Asia minusta: Minulla on synestasia 

Ruoka: Sushi

Juoma: Tee

Lomakohde: Vuoret tai meri

Tuoksu: Meri

Kasvi: Kärsimyskukka

Säätila: Sumu

Tapa viettää vapaa-ilta: Parsta mitä tiedän on istua leirinuotion äärellä ja katsella tuleen. 

KYSYMYKSIÄ:

Pidätkö tytöistä vai pojista: En välitä tyttö/poika jaosta erityisemmin. Pidän ensisijaisesti ihmisistä. Tästä oli joskus mielenkiintoinen keskustelu kun kysymys oli rakastaisinko Puolisoa jos hän muuttaisi sukupuoltaan. Se sai pohtimaan aika syvällisesti sitä onko sukupuolella oikeasti merkitystä.
(vastauksena minä sanoin että rakastaisin, ellei hänen luonteensa muuttuisi  sukupuolen vaihdoksen yhteydessä. Mutta ensisijaisesti rakastan Puolisoa hänen luonteensa ja persoonansa takia, en siksi mitä sukupuolta hän edustaa) 

Onko sinulla salaisuuksia: Aivan varmasti.

Onko sinulla valkolakkia: On. Kirjoitin ylioppilaaksi Kajaanin Linnan lukiosta vuonna 2000

Millainen oli ensimmäinen tatuointisi tai lävistyksesi: Ensimmäinen lävistys oli kulmalävistys, tatuointi oli sisilisko selkään

Mitä tilaat baarissa: Tykkään juoda drinkkejä 

Poltatko tupakkaa: En

Omistatko eläimiä: Meidän toinen kissa on edelleen elossa mutta hän on eläkekodissa emmekä halua häntä sieltä enää repiä meidän hulluun elämämme takaisin vaikka palaammekin Suomeen

Onko sinua siunattu parhaalla ystävällä: paras ystäväni lienee Puoliso. Sen lisäksi elämässäni on paljon ihania ystäviä jotka ovat pysyneet siinä jo hyvän tovin vaikka kaikkien kanssa en koskaan tule asumaan edes samalla mantereella.

Mitä muuttaisit itsessäsi: Tämähän on tällainen jatkuva muutoksen prosessi. Yritän oppia spontaamimmaksi, yritän  myös oppia päästämään irti siitä että haluan kontrolloida elämääni niin paljon.

KERRO JOTAKIN SIITÄ KUN…

Olit 10 vuotta nykyistä nuorempi...
10 vuotta sitten asuimme Lontoossa Puolison kanssa ja meillä oli oikeasti aika ihanaa aikaa. Tein töitä pari päivää viikossa puutarhurina ja muutoin työskentelin jenginuorten ja nuorisovankilan nuorten kanssa erilaisten hankkeiden kautta. 

Viimeksi koit romanttisen hetken... Minä ja Puoliso ollaan ehkä maailman vähiten romanttisia ihmisiä. Joten näitä kliseisen romanttisia hetkiä saa ehkä hakemalla hakea kyllä. Toisaalta jos haluaa nähdä romantiikkaa suudelmissa palmupuiden katveesa tai heräämisessä rakastamansa ihmisen vierestä niin silloin arjessamme on sitä paljonkin. 

Viimeksi sait jonkun nauramaan oikein kunnolla… Kun on kaksi lasta joista toinen on 5v ja toinen 6v tämä on aika helppo nakki joka päivä. 

Joku kehui sinua taitavaksi... Mun ystävät kehuu mua yllättävän usein ja Kuopuksen opettaja kehuu myös taitojani lasten taidehetkien järjestäjänä

Teit itsellesi lounasta... Tänään. Teen joka päivä itse aamupalan, lounaan ja iltaruuan

Sinulla oli viimeksi kotoisa olo... Mulla on aika helposti kotoisa olo. Nytkin kaiken muuttokaaoksen keskellä tuntuu ihan kotoisalta istua tässä kirjoittamassa.

Lausuit kehuja… Kehun lapsia päivittäin ja Puolisolle sanon myös usein kivoja asioita ilman mitään erityistä syytä

Viimeksi luit jotain syvällistä... Luin lomalla kirjan joka käsitteli sotaa Afganistanissa monelta eri kantilta. Se sai ajattelemaan aika paljon syvällisiä asioita. 

Linkitä biisi, joka on koskettanut sinua viimeksi... Kuuntelemme autossa usein Puolison tekemään “mixed stickiä”, musiikista joka on seurannut mukana oikeastaan koko yhdessäolomme ajan. Viime aikoina olen usein pysähtynyt kuutelemaan Tracy Chapmanin biisejä. Eilen kun ajoin ystävän luota kotiin Fast Car  liikautti jotain rintalastan alla. 

© all rights reserved

Annuska Dal Maso

annuska@annuskadalmaso.com