Pre School Family, Kuopuksen kerho

Lupasin palata tähän Kuopuksen kerhokuvioon kunhan asia alkaa selvitä minulle itsellenikin vähäsen. 

Luulen että nyt on hyvä aika antaa teille hieman päivitystä, tiedän nyt miten asiat toimivat mutta en ole vielä niin rutinoitunut että ottaisin kaiken itsestään selvyytenä ja näin ollen jättäisin puolet kertomatta koska kuvittelisin teidän tietävän ne jokatapauksessa. 

Eli nyt on vuorossa hieman informatiivisempi postaus jossa käyn läpi ihan puhtaasti faktoja. Aivan lopussa avaan hieman omia ajatuksiani ja mielipiteitäni systeemistä tämän tähän astisen kokemuksen perusteella(Koska enhän minä osaa täysin hiljaakaan asiosta pysyä).

Kuopus käy siis Pre School Family nimistä päiväkotia, jota minä nyt vain oikeastaan kutsun kerhoksi, koska koen toiminnan kerhomaiseksi, en niinkään päiväkotimaiseksi. 

Täkäläisittäin kuitenkin Pre Schoolit ovat päiväkoteja, Eskari on Kindergarten ja siitä siirrytään sitten ensimäiselle luokalle. 

Tämän Pre School Familyn periaate on, että aikuiset osallistuvat toimintaan hyvin vahvasti. Kolmen hoitopäivän (eli kolmen aamun klo 9.30-12) viikkoina tulee kunkin lapsen aikuisen olla töissä yhtenä aamuna. 

Aikuiset myös sitoutuvat käymään iltakoulua jota on 2-3 kertaa kuukaudessa noin 2-3 tunnin ajan/kerta.

Ilmottautuminen: 

Kerhoon (Tai päiväkotiin kuten täällä tätä kutsutaan. Eli siis Preschool) ilmottaudutaan nettilomakkeella. Ilmottautumisen jälkeen saadaan varmistus että ilmotus on otettu vastaan, mutta se ei vielä takaa itse kerhopaikkaa. Vasta kun kerhon toimistolta tulee varmistussähköposti jossa tarjotaan paikkaa on paikka varmistunut. 

Koska Kuopus on nyt vielä 3 vuotias, (täyttää marraskuussa 4 vuotta) sijoitettiin hänet 3 vuotiaiden ryhmään. Tämä oli sikäli hämmentävää että samassa ryhmässä on siis myös lapsia jotka täyttävät NYT 3v. Mutta tämä on täällä käytäntö ja sille ei oikein voi mitään. 

Kuopus siis on ryhmänsä vanhimpia lapsia. 

Kun Kerholta tuli sähköpostise varmistus paikasta, piti 880 dollarin lukukausimaksu suorittaa samantein ja siten vahvistaa paikkansa. 

Paikat ovat kiven alla ja menevät nopeasti, jos maksua ja varmistusta ei tee, menettää paikkansa nopeasti ja tulijoita on jonoksi asti. 

Moni lapsista on kerhon toiminnassa mukana 6kk iästä asti, ja näin ollen näillä lapsilla on etuoikeus paikkoihin. Siksi on usein haastavaa saada vanhempi lapsi kerhon toimintaan mukaan myöhemmin. Meillä kävi tässä kuitenkin hyvä tuuri ja paikkoja oli sattumoisin auki muutamia.

Tarvittavat dokumentit:

Kun kerhopaikka on varmistettu maksamalla lukukausimaksu, lähettää sihteeri pinon dokumentteja joita he tarvitsevat jotta lapsi ja aikuinen voivat aloittaa toiminnan Kerhossa. 

Lapselle pitää täyttää erinäköisiä infolomakkeita joissa kysellään ne peruskysymykset sairauksista, yhteystiedoista, varahenkilöistä ym. 

Lisäksi tarvitaan lääkärin tulostama rokotustodistus, josta näkyy että lapsi on rokotettu rokotusohjelman mukaisesti. Ilman rokotuksia lapsella ei ole asiaa kerhoon. Kaikkien rokotusohjelmaan kuuluvien rokotusten tulee olla ajantasalla. 

Kysyin lääkäriltä tehdäänkö tässä lainkaan poikkeuksia ja hän sanoi että hyvin, hyvin harvoin koulut tekevät poikkeuksia. Toki niitäkin on. Jos vanhempi tuo lääkärintodistuksen joka kertoo että lapsella on jokin todella pätevä syy (sairaus) jonka tähden rokottaminen ei ole mahdollista, niin silloin lapsi voi saada erityisluvan osallistua koulun/päiväkodin toimintaan. 

Aikuisen tulee täyttää myös infolomake itsestään jonka lisäksi tarvitaan lääkärin allekirjoittama ja leimaama tuberkuloosi todistus. Eli siis todistus ettei kyseisellä ihmisellä ole tuberkuloosia. Ilman tätä ei  aikuinen voi aloittaa toimintaa kerhossa, eikä näin ollen lapsikaan voi aloittaa kerhossa koska lapsen osallistuminen on sidonnaista aikuisen osallistumiseen. 

Tästäkään ei tingitä millään tasolla. 

Ei ole olemassa mitään poikkeustilannetta jolloin tätä todistusta EI  pitäisi esittää. Se pitää hakea ja sillä selvä.

Kotikäynti

Viikko ennen kuin toiminta kerhossa alkaa, tulevat kunkin ryhmän ohjaaja (kolmevuotiailla on kaksi ryhmää) jokaisen lapsen luo erikseen kotikäynnille tutustumaan lapseen. Kyseessä ei ole mikään kotitarkastus eikä myöskään mikään tilaisuus missä aikuinen keskustelisi ohjaajan kanssa, vaan kyseessä on puhtaasti ohjaajan ja lapsen välinen tapaaminen. Ajatus on että lapsen on helpompi tutustua ohjaajaan kun he viettävät puoli tuntia kahdestaan, ohjaajan jakamattoman huomion ollessa lapsessa kuin siten että lapsia on paikalla 12 ja ohjaaja yrittää saada jokaiseen lapseen rakennettua suhdetta ensimämisenä päivänä. 

Tällä menetelmällä yritetään myös lievittää lapsen jännitystä jäädä yksin hoitoon. 

Kuopuksen ohjaaja saapui tasan siihen aikaan kuin oli sovittu, me tervehdimme jonka jälkeen ohjaaja meni Kuopuksen kanssa lastenhuoneeseen minun jäädessä ruokapöydän ääreen tekemään töitä. Tasan 30minuuttia he leikkivät legoilla yhdessä ja tutustuivat siten toisiinsa. Sen jälkeen ohjaaja hyvästeli meidät ja jatkoi matkaansa seuraavaan kohteeseen.

Tutustumisviikko

Kotikäyntiä seuraavalla viikolla oli niin kutsuttu avoimet ovet, joka tarkoitti, että kun hoitopäivät ovat maanantai, keskiviikko ja perjantai, joista yhtenä päivänä kukin vanhempi on mukana osallistumassa toimintaan, niin avoimien ovien viikolla vanhempi saapui lapsensa kanssa paikalle sinä päivänä kun jatkossa olisi töissä. 

Minä olen töissä kerhossa keskiviikkoisin. Eli tutustumisviikolla me menimme Kuopuksen kanssa keskiviikkona kerhoon yhdessä. Tutustumisviikko eroaa normaaliviikosta siten, että sinä päivänä kun sinne mennään tutustumaan ovat paikalla vain sinä päivänä työosuuttaan suorittavat vanhemmat lapsineen. 

Eli paikalla oli minun ja ohjaajan lisäksi kolme muuta aikuista lapsineen. 

Tutustumisviikolla meille ei oltu vielä määrätty mitään tehtäviä, vaan osallistuimme kaikki lasten kanssa kaikkiin ohjelmiin. Välipalan tarjoili ohjaaja ja lasten kanssa olivat kaikki aikuiset.

Infotilaisuus

Päivää ennen virallisen kerhon alkamista oli koululla infotilaisuus. Se kesti tappavat 4 tuntia. 

Ensin oli 1,5 tuntia infotilaisuutta kaikille vanhemmille jossa kerrottiin koulusta yleisesti ja esiteltiin kaikki opettajat sekä puhuttiin (hyvin lyhyesti) yhteisistä varainkeruu talkoista  ja muista ylimääräisistä tapahtumista joita syyslukukauden aikana tulisi olemaan. 

Sen jälkeen meidät jaettiin omien ohjaajiemme ryhmiin ja siellä jatkoimme seuraavat 2,5tuntia kuunnellen ohjaajan selostusta siitä millaista toiminta kerhossa olisi. 

Kävimme läpi jokaisen työtehtävän joita vanhemmilla on työpäivien aikana ja yleisesti toimintaperiaatteet mitä kerhossa on.

Iltakoulu

Kuten aikaisemmassa  kerroin, perustuu tämän kerhon toiminta hyvin vahvasti vanhempien osallistuttamiseen toimintaan. 

Se tarkoittaa sitoutumista auttamaan lasten ohjauksessa yhtenä päivänä viikossa niistä kolmesta hoitopäivästä mitä lapsi on hoidossa. 

Lisäksi osallistutaan iltakouluun. 

Iltakoulun tarkoitusena on valmentaa aikuinen kohtaamaan lapsen ikävaiheen haasteet ja oppimaan toimintamalleja jotka tukevat positiivista kasvatusta sekä myönteistä ja lapsilähtöistä ongelmanratkaisua. 

Iltakoulu kokoontuu iltaisin 2-3 kuukaudessa ja kuhunkin ryhmään osallistuvat kaikki aikuiset joiden lapset ovat samassa ryhmässä. 

Tuntien aikana käydään läpi lapsen sen hetkisen iän kehitysvaiheet, mitä lapselta voi odottaa, mitä vaatia, mitä lapsi ymmärtää ja mitä ei. 

Lisäksi keskustellaan kunkin aikuisen kokemista haasteista omassa perheessään ja pohditaan mahdollisia ratkaisumalleja ongelmille. 

Toiminnan on tarkoitus valmentaa aikuisia pärjäämään oman lapsensa kanssa mutta myös tulemaan toimeen erilaisten lasten kanssa joita he joutuvat kohtaamaan kerhopäivien aikana siellä työskennellessään.

Työpäivät

Työpäivät jakaantuvat siis lasten vanhempien kesken tasaisesti. 

Lapsia on ryhmässä 12 joka tarkoittaisi että jokaiselle päivälle on 4 aikuista. Meidän ryhmässämme on kuitenkin yhdet kaksoset joka tarkoittaa että maanantaisin töissä on vain 3 aikuista. 

Ryhmän ohjaaja vetää varhaiskasvatuksellisen osuuden, eli hän leikittää ja laulattaa lapsia. Aikuiset toimivat apukäsinä ja fasilisaattoreina. 

Aikusille on jaettu neljään kategoriaan tehtäviä. On taideaikuinen, on välipala-aikuinen, on muovailuvaha-aikuinen ja sitten on varakäsiaikuinen. 

Taideaikuinen pitää huolta kunkin päivän taideprojektista, hän auttaa lapsia toteuttamaan tehtävän, järjestää ja siivoaa välineet paikalleen ja pois. 

Välipala-aikuinen tuo paikalle välipalan ja valmistelee sen syömiskuntoon (pilkkoo ja jakaa lautasille) sekä siivoaa syömisen jälkeen luokkahuoneen ja keittiön. 

Muovailuvaha-aikuinen on vastuussa muovailuvaha pöydästä ja muista leikkialueista. 

Varakäsiaikuinen on ensisijaisesti vastuussa siitä että hän laskee 15 minuutin välein kaikki lapset ja merkkaa heidän paikallaolonsa paperilomakkeeseen. Tämän lisäksi hän auttaa muita vanhempia jos he kaipaavat apua. 

Tämän lisäksi kaikilla aikuisilla on määrätyt tehtävänsä missä he seisovat ja mitä he tekevät kun on käsien pesun aika, kuka vie roskat, kuka lakaisee lattiat, kuka vahtii mitäkin osaa pihasta, kuka siivoaa päivän päätteeksi mitkäkin lelut varastoon pihalta. 

Vanhempien vastuualueet vaihtelevat joka viikko.

Hyväntekeväisyys

Tämäkin koulu, kuten kaikki koulut täällä kerää varoja itselleen hyväntekeväisyystempauksin. 

Se mikä tässä koulussa miellytti minua on se että tempaukset ovat ainakin näin alkutuntuman perusteella hyvin pohdittuja vastaamaan koulun arvoja. 

Esimerkiksi tulevana viikonloppuna me menemme koko perheen voimin osallistumaan tempaukseen jossa askartelemme syntymäpäivälaatikoita ihmisille joilla ei olisi sellaiseen muutoin mahdollisuutta. (Vähävaraiset, paperittomat, kodittomat)

Keräämme siis laatikoihin kakkutarvikkeita, juhlakoristeita ja jonkun pienen lahjan. Laatikko koristellaan ja viedään keräyspisteeseen josta ne jaetaan sitten tempauksen järjestävän kattojärjestön kautta oikeille ihmisille. Koulu saa tästä jonkun xxx summan rahaa. 

Pidän siitä, että hyväntekeväisyys ohjautuu vähäosaisille, se korostaa koulun arvoja vahvasti.

Omia ajatuksia systeemistä 

Sitten lyhyesti niitä minun omia aatoksiani. 

Nyt taas muistutan että lähestyn tätä kokonaisuutta sekä henkilökohtaiselta tasolta (koska itse mukana toiminnassa ja lapsi siellä muiden lasten seassa) että vähän ulkopuolisena kasvatustieteitä opiskelleen ja aika pitkän työrupeaman erilaisten lasten ja nuorten parissa tehneenä. 

Pohjimmiltaan pidän ajatusta siitä, että koko perhe otetaan mukaan tähän toimintaan on mielestäni todella hyvä. 

Se että tuetaan perhettä kasvatuksellisesti, varsinkin maassa jossa ei ole neuvolaa mistä esimerkiski voisi saada ja kysellä kehitykseen liittyvistä asioista, on meilestäni erittäin mahtavaa toimintaa. Täällä tosiaan lapsen voi ilmoittaa mukaan toimintaan ihan 6kk iästä saakka. Silloin vanhempi osallistuu tietenkin kaikkina aikoina mukaan toimintaan lapsensa kanssa ja vanhempia ns, ohjataa toimimaan lapsen kanssa alusta asti. 

Vanhempien tukeminen heidän vanhemmuudessaan tällaisen toiminnan kautta on erittäin ihailtavaa ja puretuu todella tehokkaasti paikkaamaan tämän yhteiskunnan tietynlaista sosiaaliturvan puutetta varsinkin hieman vähemmän rikkaiden ihmisten kohdalla. 

Kuitenkin, tässäkin minä näen pienen Mutta-hetken. 

Niin kauan kun lapsi on täysin terve ja tunnekäytökseltään normaali, toimii systeemi moiteetta. Ei haittaa vaikka toimintaa osallistuu aikuisia, aika montakin aikuista (yhdelle lapselle tulee koko viikon aikana 11 eri aikuista ).  Lapsi leikkii ja päivät sujuvat rutiinilla. 

Sitten on kuitenkin niitä ongelmallisempia lapsia. Niitä joilla voi olla jotain tunneherkkyyksiä tai muita haasteita. Heille se, että joka päivä on eri aikuiset (paitsi se yksi ryhmän ohjaaja) ei välttämättä luo turvallisuuden tunnetta, vaikka ne aikuiset ovatkin ne samat viikosta toiseen. 11 aikuista on aika monta ihmistä pienen lapsen oppia tuntemaan.

Lisäksi, nämä kaikki aikuiset eivät ole välttämättä pedagogisesti päteviä. Eivät vaikka he käyvätkin iltakoulua jossa opetetaan miten lasten kanssa toimitaan kussakin ikäryhmässä. Eivät, vaikka heillä onkin juuri saman ikäinen lapsi kotona. Eivät, vaikka he olisivat olleet toiminnassa mukana jo pidemmän aikaa. 

Nämä aikuiset ovat kuitenkin ne, jotka ovat paikalla mahdollisesti ensimmäisenä kun pihalla sattuu lasten välinen konflikti. Nämä aikuiset ovat ne, jotka auttavat lapsia askartelussa ja muussa toiminnassa. 

Ja tämä on mielestäni tämän parent participation koulujen suurin heikkous.
Kaikki on hyvin, niin kauan kunnes ei enää ole. 

Itse tietenkin haluan uskoa, ettei meillä tule tämän vuoden aikana olemaan mitään ongelmia asian kanssa. Mutta purematta en tätä konseptia ihan kokonaisuudessaan osaa ainakaan vielä ylistää. 

Olen edelleen sitä mieltä, että siihen on syynsä miksi varhaiskasvatuksen ammatilaiseksi kestää opiskella useamman vuoden, samoin kuin kestää opettajaksi. Eikä siellä opetella vain lauluja ja lasten leikkejä tai matematiikan oppitunnin sisältöä. Siellä opitaan nimenomana pedagogisia taitoja miten erilaisten lasten ja ryhmien kanssa toimitaan ja konflikteja ja haastavia tilanteita selvitetään. 

Näitä kaikkia asioita ei opi muutamassa iltakoulutunnissa. Ei mitenkään. 

Mutta toistaiseksi olen positiivisin mielin ja suhtaudun tähän mielenkiinnolla ilolla. 

Kuopus on pitänyt toiminnasta, ryhmämme ohjaaja on ihana ja toiminnassa on paljon erilaisia aspekteja, jotka vaikuttavat hyviltä. 

Joten jään mielenkiinnolla seuraamaan miten tämä ryhmä jatkaa toimintaansa ja lupaan kertoa teille tuntoja ja kuulumisia tämän vuoden varrelta useamman kerran.

© all rights reserved

Annuska Dal Maso

annuska@annuskadalmaso.com