Tänään siivotaan. Tai ensi viikolla.
Autoon piti kerran hankkia uusi ajovalon polttimo. Ostin 40 watin kynttilälampun ja ihmettelin, kuinka se nyt oikein asennetaan. Kuten tästä nolostuttavasta esimerkistä voi päätellä, tekninen osaamiseni on melko vähäistä. En osaa korjata esineitä, huoltaa moottoreita tai koota huonekaluja. Sen sijaan minä olen aina ollut hyvä siivoamaan. Jo lapsena pidin tarkasti huolta siitä, että huoneeni on järjestyksessä ja tavarat omilla paikoillaan. Siitä on sitten helppo nousta uuteen päivään. Tämä on saanut luonnollista jatkoa sittemmin aikuisiällä, aina siihen asti, kunnes lapsia alkoi syntyä.
 |
Tiskit ja pyykit kasautuivat, pölypallerot pilkkasivat nurkissa ja ajauduin kriisiin. Siistin kodin vaatimuksen ja lasten myötä tulleen ajoittaisen kaoottisuuden välinen ristiriita on käsittääkseni monelle yksi hankalimmista asioista, joihin on täytynyt sopeutua. Niin se oli minullekin. Kun muistelen jälkikäteen vaikka tuon ajan riitoja puolisoni kanssa, usein niiden perusta oli juuri siinä, että siisteyskäsityksemme menivät ristiin. Hän osasi suhtautua siivoamiseen maltilla: silloin kun ehtii, jos jaksaa. Minä yritin pitää paikat viimeisen päälle, vaikka ei olisi ehtinyt tai jaksanut.
On ollut pitkä ja vaikea tie opetella rentoutta siivoamisen suhteen. Joskus toisen lapsen kohdalla tämä muutos minussa kuitenkin tapahtui. Oivalsin, että lapsiperheessä liian kireä suhtautuminen siisteyteen on sekä turhaa että tyhmää.
Tietenkin haluan, että lapset omaksuvat esimerkiksi jälkiensä siivoamisen osaksi arjen rutiineja. Tämä tekee kaikkien elämästä yksinkertaisesti helpompaa. Esikoinen siivoaa jo oma-aloitteisesti huoneensa. Hän on luonteeltaan tässä suhteessa hieman kaltaiseni ja totesi esimerkiksi kerran ruokailuvälinelaatikon järjesteltyämme, että ”onpa kiva että meilläkin on nää nykyään järjestyksessä”. Hänen nuorempi sisaruksensa puolestaan keksii aina jotain mielenkiintoisia syitä sille, miksi ei juuri nyt pysty siivoamaan. Joskus on jalka kipeä tai vatsa liian täynnä, toisinaan esteenä saattaa olla kutiava selkä. Tämä verukkeiden keksiminen on ärsyttävää, mutta toisaalta arvostan hänen tapaansa käyttää luovuutta toissijaisten asioiden välttelemiseksi.
Olen edelleen hyvä siivoamaan, mutta lähinnä siitä syystä, että osaan tilanteen mukaan jättää sen tekemättä. Nyrkkisääntö esimerkiksi matkalle lähdettäessä on, että riittää kun vie mennessään roskat ulos. Kaikki muu saa jäädä odottamaan otollisempaa hetkeä. Kuvittelen joskus vieläkin vakavissani, että vieraat muka välittävät miltä kotonamme näyttää. Totuus on, että eivät välitä. Itse ilahdun joka kerta kylässä käydessäni, jos kohtaan siellä epäjärjestystä. Ystäviemme kodeissa tällainen tilanne usein onkin ja he antavat rennosti sen näkyä. Haluan että he tietävät, kuinka suuri positiivinen merkitys heidän sotkuisilla kodeillaan on mielenterveydelleni. Kukaan ei ole siivonnut minun tai perheeni vierailun vuoksi, kuinka vapauttavaa!
Tällä hetkellä tilanne on sellainen, että ruokailuvälineemme ovat jälleen sekaisin. Vaatekasat ajelehtivat siellä täällä. Pölynimuri on jo muutaman päivän levännyt eteisen lattialla odottaen. Sitten kun tulee tunne, että voisi siivota, siivotaan. Ehkä.
Vesa Liminka
