Siirry sisältöön
Lapselliset miehet

Talvipyöräily on kivaa kunnes pitää vaihtaa talvirenkaat

30.10.2019

Pyörän talvirenkaat nätisti seinälle ripustettuna

Talvipyöräily on hieno ja tervehenkinen tapa liikkua. Vielä kun on talvirenkaat, niin on turvallistakin!

Elämä on kaaos, jota rytmittää ajoittainen kuvitelma sen hallinnasta. Talvirenkaiden vaihtamisen aika karistelee sen illuusion.

Lasten pyöriin piti vaihtaa talvirenkaat, jotta niillä olisi sitten yksi tekosyy vähemmän kärttää autokyytiä kouluun talviaikaan.

Kun lapsilla on kaksi kotia, niin tällaiset asiat voivat oikeasti muodostua mysteereiksi, mutta erinäisistä hatarista muistikuvista ja luotettavista lähteistä tuli tietoa, että renkaat ovat talvisäilössä pyöräkorjaamolla. Sinne vain vaihdattamaan, koska siellähän ne renkaat ovat ja vaihto käy siellä kauppareissun aikana. Halpaakin on kuin peruna!

“Milläs nimellä ne talvirenkaat olikaan?”

Soitan korjaamolle ja kyselen renkaiden perään. “No, milläs nimellä olikaan?”. Voi saakeli! Kiidän olohuoneeseen, jossa poikani onnekkaasti sattuu juttelemaan puhelimessa äitinsä kanssa. Olin tietysti veikkaillut, että äitinsä nimellä, mutta pyöräkorjaajan ääneen hiipinyt epävarma nihkeys sai varmistamaan. No, sillä nimellä kuulemma ovat, mutta korjaaja ei löydä. Lupaan selvitellä vähän ja palata asiaan. Manaan exää. Onneksi heitin pihalle mokoman saakeli!

Selvittelyä, etsintää ja muutama lisäpuhelu korjaamolle. Ei löydy renkaita mistään ja meinaa jo palaa käämi ajatellessa, mikä summa palaa uusiin renkaisiin. Kaksi pyörää, neljä rengasta, köyhäintalo!

Lopulta olen puhelimessa exän kanssa ja kumpikin pohtii oikein korostetun rauhalliseen ja maltilliseen sävyyn, että missähän ne renkaat oikein mahtaisivat olla. Samalla koluan vielä todennäköisempiä ja epätodennäköisempiä paikkoja, mutta ei niitä löydy. Rauhallisuus ja maltillisuus alkaa olla aika tappiinsa venytetty luurin kummassakin päässä.

Sitten käännyn vielä siinä autotallissa ympäri ja renkaat ovat siististi ja järjestelmällisesti niputettuna ja ripustettuna tallin seinälle. Ovat sellaisessa paikassa, että se on kuin luotu polkupyörän talvirenkaiden kesäsäilytykseen. Mikä on todennäköisyys, että minä olisin pystynyt tuollaiseen varastoimisen mestarinäytteeseen? Ei ihme, että niitä oli lähes mahdoton löytää!

Päätän vaihtaa renkaat itse seuraavana päivänä. Ihan sama miten halpaa kuin saippua se liikkeessä olisi. En kehtaa enää niiden kaikkien puheluiden jälkeen näyttää siellä naamaani.

Ehkä kirjoitan self-help -oppaan

Joskus elämässä vain on kaaos, jolle voi hakea vaikka mitä selityksiä. Lopulta ne kaikki selitykset palaavat siihen, että se kaaos tuotti lisää kaaosta. Epäjärjestys on normaalitila. Sitten palaa taas niihin hetkiin, jolloin hiukan vähäisempi kohina ja epäjärjestys tuudittavat jonkinlaiseen hallinnan tunteeseen.

Ehkä kirjoitan self-help -oppaan nimeltä “Tietoinen läsnäolo ja talvirenkaiden varastoinnin taito”. Saisin jotain hyötyä tästäkin sekoilusta.

Pasi Huttunen, @paspah

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Tilaa uutiskirje

Saat parhaat juttumme sähköpostiin kerran kuukaudessa.

Tilaa »