Sulkapalloa ja sotepisteitä
Tiistaina olin ystäväni, isämies J:n kanssa pelaamassa sulkapalloa, tuota köyhän ja kömpelön miehen tennistä, kuten hän lajin määritteli. Sulkapallo on kyllä kuningaslaji, ja samalla – isämies P:n sanoin – ”yksi helpoimmista tavoista pistää nilkat p*skaksi”.
Siinä pelin syrjässä keskustelimme päivänpolitiikasta, niin kuin meillä miehillä tapana on, ja puhe luonnollisesti virtaili kestävyysvajeen ja matalan syntyvyyden kautta isämies S:n johtaman hallituksen soteuudistukseen, ja ajauduimme kehittämään melko systemaattistakin sote-pisteytys-järjestelmää, jonka pohjana olisi isänmaan etu eli kansalaisen valinnanvapaus, työllisyysasteen nostaminen ja taloudellisen toimeliaisuuden lisääminen.
Nostan seuraavaan tämän erä erältä edenneen sulkapalloaivoriihen tärkeimmät tulokset.
- Jokaiselle kansalaiselle määritellään isämies S:n esityksen mukaisesti sote-pisteytys, jonka pohjana olisi kansalaiselle tehtävä terveystarkastus (huomaa suomalaista terveysalaa työllistävä vaikutus)
- sote-pisteissä olisi ns. periytyvä osa (osa, jolle ihminen ei mahda mitään) ja ns. muuttuva osa (osa, johon ihminen voi vaikuttaa)
- aluksi vain muuttuva osa vaikuttaisi käänteisesti siihen, paljonko ihminen joutuu terveydenhuollosta maksamaan: karrikoiden tupakoijat (=huonot pisteet) maksavat enemmän, sulkapallon pelaajat (=hyvät pisteet) vähemmän
- myöhemmin siirryttäisiin niin sanottuun ”aktiiviseen kokonaispistemalliin”, jossa kansalaisen terveydenhoitokustannukset määräytyisivät kokonaispisteiden mukaan
- Sosiaali- ja terveysministeriöön perustetaan Kansan Terveystieto-osasto KTO, jonka tehtävänä on koordinoida ja hallita kansalaisten terveystietoja (tällä olisi mm. suomalaista virkamiehistöä ja tietojenkäsittelyalaa työllistävä vaikutus)
- Jokainen kansalainen velvoitettaisiin ostamaan aktiiviranneke, joka lähettää automaattisesti dataa kansalaisen sykkeestä eli aktiivisuudesta (vrt. aktiivimalli; suomalaista aktiiviranneketeollisuutta työllistävä vaikutus)
- urheilusuoristuksesta kielivästä korkeasta pulssista kansalainen palkittaisiin sote-pistein
- sohvalla makaamisesta kielivästä matalasta pulssista kansalaista rangaistaisiin vähentämällä hänen sote-pisteitään
- Koska kansalaiset laiminlöisivät velvollisuutensa käyttää aktiiviranneketta, isämies S:n II hallitus määräisi, että jokaiseen kansalaiseen asennettaisiin mikrosiru, joka lähettäisi KTO:hon pulssin lisäksi tiedot hengitystiheydestä, veren hapetus- ja tulehdusarvoista ja muusta sellaisesta (tällä olisi suomalaista mikrosiruteollisuutta työllistävä vaikutus)
- Samaan mikrosiruun olisi yhdistetty pankkikortti, jolla voitaisiin maksaa kaikki ostokset – ja samalla seurata, mitä kukin ostaa
- tupakan ostajien sote-pisteet laskevat, parsakaalin ja valkosipulin ostajien nousevat (suomalaista parsakaali- ja valkosipuliteollisuutta työllistävä vaikutus)
- terveyssuositusten muutokset vaikuttaisivat takautuvasti jo kerättyihin pisteisiin ja esimerkiksi karppaajille ja rasvattoman rahkan lappajille koituisi tästä yllätyksiä
- Jokainen kansalainen pääsisi seuraamaan omia sote-pisteitään, jotka päivittyisivät kerran kuussa
- somessa esiteltäisiin omia sote-pisteitä, kuun loppua kohden tehtäisiin erilaisia järjettömiä lupauksia, olisi erilaisia haasteita ja kampanjoita, joissa facebook ei olisi mukana
- lehdet kirjoittaisivat julkisuuden henkilöiden sote-kilvoittelusta, elämänmuutosyrityksistä ja -epäonnistumisista
- tosi-TV seuraisi osallistujien inhimillistä sote-piste-kamppailua, johon katsojien olisi helppo samastua
- Kansantalouden elvyttämisen nimissä isämies S:n II hallitus yksityistäisi KTO:n ja myisi kansalaisten terveystiedot kansainväliselle terveysjätille hintaan 20 000 € / kansalainen
- Kertyneillä varoilla hallitus keventäisi rikkaimman kymmenyksen verotusta, koska muutamia vuosia jatkuneen nousukauden vahvistama näkymätön käsi joka tapauksessa auttaisi köyhiä
- Yllätyksenä kaikille terveystiedot vuotaisivat julkisuuteen, iltapäivälehdet julkaisisivat sote-pisteytyksiä verokalenterin tapaan:
- ”Katso sadan tutun sote-pisteet!”
- ”Tässä on kymmenen Suomen terveintä”
- ”Katso miljoonan suomalaisen sote-pisteet viikonvaihteen jättiliitteestä”
- Taloudellisen toimeliaisuuden nimissä isämies S:n II hallitus kehittäisi sote-pistekaupan, josta rikkaat voisivat päästökaupan tapaan ostaa itselleen oikeuksia esimerkiksi kalliiden sikareiden polttoa silmällä pitäen
- syntyisi sote-pisteiden musta pörssi: internetin hämäristä syvyyksistä voisi ostaa ja myydä sote-pisteitä, syntyisi sote-piste-huutokauppa, joka aina kuun loppua kohti kiihtyisi
- syntyisi myös sote-pisteiden kartuttamiseen erikoistuneiden konsulttien joukko, jotka osoittaisivat, että sote-pisteetkin liittyvät loppukädessä asenteisiin, joita voi muuttaa, jos osallistuu meidän 10 000 euron kurssille
- tämä kaikki aiheuttaisi vääristymän, jossa ne, joilla on parhaat sote-pisteet, eivät olekaan parhaassa kunnossa, ja poliitikot ihmettelisivät aidosta tätä paradoksia ja viittaisivat kintaalla asiantuntijoiden analyyseihin
Näitä me siinä pohdimme ja välillä pelasimme sulkapalloa, tuota peliä, joka opettaa elämisen vaikeaa taitoa. ”Joka pelikerta täytyy kohdata tunteita, usein negatiivisia, ja opetella käsittelemään niitä”, niinkuin isämies V. ansiokkaasti muotoili.
Tässä vaiheessa lukijaa varmasti kiinnostaa ennen kaikkea se, miten peli päättyi. Isämies J. voitti 5-0, vaikka hän pelasi farkut jalassa ja veti ennen peliä ja pelin jälkeen yhden savukkeen.
Lapselliset miehet -kollektiivi / Topi Linjama