Siivoojaisä sodassa
 |
| Valmiina sotaan |
1. Henkilöriidat
Kenen vastuulla siivous on sinun kodissasi? Kenen ohjeilla siivotaan? Tuleeko siivousmetodeista riitaa? Parhaimmillaan kodin siivous on yhteistyötä ja riemusinfoniaa. Toisen intohimona on vessansiivous toisen rakastaessa imurointia. Välillä halitaan fairyntuoksun keskellä. Ihmiselämä ei kuitenkaan ole täydellistä, siksi siivoaminenkin välillä takkuaa. Siivoaminen herättää tunteita, sillä toiset meistä kestävät sotkua enemmän kuin toiset. Lisäksi siivousmetodien periaatteista ja perinteistä ei haluta tinkiä.
Eräs isätuttava tilitti, kuinka hänet on alistettu keittiötä siivotessa kuivaamaan tiskialtaan sisäreunat. Jos altaan sisäpinnat helmeilevät tiskauksen jälkeen vesipisaroista, tulee huutia. Joku ei voi elää, jos imurin suulaketta ei ole puhdistettu imuroinnin jälkeen. Jalkalistojen imuroinnin tärkeys on jatkuva riidan aihe. On niitäkin, jotka eivät voi aloittaa juhannuksen juhlaa ennen kuin lipputanko on pesty ja saunanlauteiden välit on puunattu hammasharjalla.
Olen verrattain siisti ihminen ja haluan kodin olevan järjestyksessä. Kodin siisteys ja järjestyksen ylläpito korostuvat, kun vietän päivät kotona lasten kanssa. Jatkuva ylläpitosiivous on tarpeen, sillä koti räjähtää käsiin hetkessä. Jatkuva siivoaminen ja järjestely ei ole periaatteessa mikään ongelma, sillä pidän siitä. Erityisesti keittiössä tulee häärättyä paljon. No okei. Ainakaan siivoaminen ei ole vastenmielistä.
Koittaa perjantai-iltapäivä. Olen siivonnut kodin raikkaan puhtoiseksi. Parketti kiiltää ja pinnat tuoksuvat Tolulle. Irtotavarat on sullottu kaappeihin ja kaapinovet runnottu kiinni. Mutta mitä ihmettä? Muutaman päivän kuluttua kaikki on toisin. Pölypallerot ilkkuvat jo sohvan alla, murusia lojuu lattialla ja lelut on kylvetty pitkin poikin lattioita. Puoliksi käytettyjä vaatteita roikkuu siellä täällä. Mistä tätä törkyä tulee? Kuka meillä sotkee? Syyllisiä on useita. Minäpä kerron.
2. Törkytaistelu
Se taisi olla peruskoulun bilsantunnilla, kun näin kuvan ihmisestä, jonka ympärille oli piirretty utuinen pölypilvi. Kuvan tarkoitus oli osoittaa, kuinka paljon meistä irtoaa törkyä ja töhnää. Ihmispoloisen iho uusiutuu ja hilsettä pölisee kuin parmesaanijuustoa. Eikä tässä vielä kaikki. Ihmiskeho sylkee kynsiä, karvoja, vaikkua ja hiuksia jatkuvana virtana. Vaatteista irtoaa nöyhtää ja erikokoisia ainesosia. Kodin tekstiileistä, kuten poppanoista, markiiseista, liinoista, ryijyistä, lakanoista ja matoista irtoaa puuvillaa ja elastaasia. Ulkoa kantautuu koteihimme pölyä, soraa, sepeliä, kiviä, koirankakkaa ja maan tomua. Koneellinen ilmanvaiho nielee asfaltoimattoman kadun pölyä ja yskii sitä hormin kautta olohuoneeseen.
Kärpäset pörräävät ja muurahaiset vilistelevät jättäen jätöksiään jälkeensä. Kodeissamme elää miljoonittain mikrobisen pieniä eliöitä, joiden elinkaari on alle vuorokausi. Minimönkijöitä kuolee läjäpäin huoneiden nurkkiin. Bakteerit, basillit ja norot elävät tyytyväisen sitkeää elämäänsä eri pinnoilla. Kaiken lisäksi tänä keväänä on ennätyksellinen määrä männyn siitepölyä ja kirvoja. Jokaisella oven avauksella tuprahtaa vaaleanvihreä pölypilvi eteiseen.
3. Sota lapsia vastaan
Lapset ne vasta kotia likaavatkin! Lasten housunpunteissa lymyää valtavat hiekkalaatikkosoravarastot. Puntit tyhjenevät sohvalle, koska siinä ei koskaan istuta, vaan kieriskellään miten sattuu väärinpäin. Ilopissa lirahtaa Late Liskon tohelluksille kikattaessa ja kuivahtaa parketille. Ruokaillessa vain pieni osa lautasen sisällöstä löytää tiensä lapsen suuhun. Pääosin ruoka on lattialla ja tuolilla. Kurkunpalanen liiskaantuu sukanpohjaan ja limainen lisäkeriisi liisteröityy takapuoleen. Lapsi lähtee salaman nopeudella ruokapöydästä ja tekee liukusyöksyn mustikkamehukeitolla ja ketsupilla voidellulla kehollaan valkoiselle sohvalle.
Lapset kantavat lelujaan lastenhuoneesta pois mutta eivät sinne takaisin. Kun oletan, että kaikki muovifiguurit on pakattu niille tarkoitettuun laatikkoon, löytyy aina SE keltainen muoviukko, joka heiluttaa banaania kädessään. Imurin suulake sohvan alla kolahtaa ja sieltä se pieni pirulainen pilkistää sohvan alta esiin.
 |
| Siivouspäivän loppuvastus |
Lapset tappelevat siivouspäivänä ylivoimaisesti eniten. Imuri hurisee toimettomana tunnista toiseen selvitellessäni lasten riitoja. Kun riidoista on selvitty ja imurointini alkaa sujua, alkaa todellinen tihutyö. Nurkan takana vedetään pistotulppa seinästä ja imuri hyytyy. Lapsen kikatus ja ilkikuriset pakoaskeleet pilaavat siivousnautintoni lopullisesti.
Kun väsy painaa ja puhti on poissa, on tyydyttävä vähempään. Ruotsalaiset keksivät aikoinaan helpon ja nopean siivoustavan, josta on ollut tavattomasti hyötyä. Ruotsalaisessa siivoustekniikassa imuroidaan vain mattojen välit. Nopea ja helppo tapa. Ei synny puhdasta, mutta näyttää puhtaalta.
Kun minulla on rahaa kuin rakennusmestarilla tai siivousintoni lopahtaa, kutsun Martat meille. ”Jos kuitenkin kiire yllättää tai ei ole voimia, kykyä tai halua tehdä kotitöitä, tarjolla on nykyisin erilaisia palveluita. Kaikesta ei tarvitse selviytyä omin voimin. Martoillakin on useissa piireissä kotipalvelua.”
Antti Kanto
