Seitsemän sienikuvaa
Mustatorvisieniä
1. METSÄ. Syksyisessä metsässä käveleminen tekee hyvää. Verenpaine laskee ja stressi vähenee aina, kun saapas tavoittaa sammalen. Lapset saa mukaan hyvillä eväillä. Näkö, kuulo, hajuaisti ja tasapainoaisti saavat sopivasti ärsykkeitä ja kehittävät aivoja, sanoi muuan terapeutti (sillä näinhän nämä asiat nykyisin perustellaan).
Kartiovahakas on pieni, kauniin punainen sieni.
2. RUOKASIENET. Vuosituhannen vaihteessa tämä kärpänen taisi purra. Ensin kerättiin vaimon kanssa kantarellia, tatteja, rouskujakin. Syksyllä 2003 herkkutatteja oli kaikkialla, loppukesällä 2016 puolestaan mustatorvisieniä saatiin enemmän kuin koskaan. Syyskuussa kori täyttyy tasaisen varmasti suppilovahveroista – Pohjois-Karjalassa suppiksia on mielestäni parhaiten mustikkatyypin mäntymetsässä vanhoissa metsäkoneen urissa. Sitten tulivat kehnäsieni, mustavahakas, ukonsieni, sillihapero, sikurirousku ja monet muut.
Tammenherkkutatti puistolehmuksen alla.
3. BONGAUS. Koska pidän ruokasienien lisäksi numeroista, haastoin vuosia sitten itseni maistamaan sataa eri sienilajia. Lapsia nukuttaessa pläräsin paksua oranssia sienikirjaa. Tuntomerkit oli luettava tarkasti, jotta ei sekoittaisi syötävää lajia myrkkysieniin. Kurssi oli tehokas, eikä se ollut terveydelle ainakaan haitaksi.
Sienillä on hauskoja nimiä. Känsätuhkelo.
4. VALOKUVAUS. Hetken mielijohteesta aloin tänä syksynä kuvata sieniä kännykällä. Valokuvauksen ansiosta aloin nähdä niitä sieniä, joita lapset huomaavat. Laajensin repertoaaria ruokasienistä kaikkiin suursieniin. Mainiossa Suomen Sieniseuran facebook-ryhmässä kyselin tuntemattomammille lajeille varmistuksia. Seuraavaksi siirryn makrovehkeisiin.
Hurmehiippo ja hiiponhome.
5. OPPIMINEN. Tiesitkö, että sienet ovat meille läheisempää sukua kuin kasvit? Tai että maailman suurin eliö lienee mesisieni? Tai että herkkutatin proteiinikoostumus on lähellä punaista lihaa? Uusien asioiden oppiminen tuottaa mielihyvää – lisäksi tiedoista voi olla hyötyä.
Vinkki vegaaneille ja kala-allergikoille: suppilovahverossa on runsaasti D-vitamiinia.
6. RUUANLAITTO. Eilen saimme kolme kiloa ykkösluokan herkkutatteja. Tilkka öljyä pannulle, tatti viipaleiksi, mausteeksi suolaa ja pippuria. Iskä paistoi yhden pannullisen ja lapset varmaan kolme neljä. Iltapalaksi tein valkosipuli-tuorejuustolla höystetyn sienimuhennoksen, jolla päällystin leipäviipaleen.
Nokirousku on herkullinen ruokasieni, joka ei keittämistä kaipaa.
7. KIRJOITTAMINEN. Pidin takavuosina sieniaiheista blogia ja kirjoitin pikkujuttuja eri lehtiin. Tänä vuonna on ilmestynyt pari kunnianhimoisempaa juttukokonaisuutta teemasta sienet & terveys, joista yksi osanen löytyy täältä. Myös pariin runoon sienet ovat päätyneet.
Antoisia sieniretkiä lasten kanssa tai ilman!
Metsäautotieltä hän lähti
voimissaan, hehkuivat
männynrungot ja kasvot
kun kumpareen taakse
katosi mies koreineen.
käpertyikö karhunpesään?
joutuiko metsänpeittoon? ei
koskaan löydetty häntä mutta
saatiin
mustia torvisieniä
männyntuoksuvalmuskaa
suppilovahveroita paljon paljon
orakkaita,
keltaisenaan
niillä seuduin
kantarellia, ja
herkkutattia
vahakasta
Topi Linjama
