Siirry sisältöön
Lapselliset miehet

Milloin voi jäädä kotiin – kuinka flunssainen lapsi on tarpeeksi sairas?

04.11.2019

Flunssan oireet saa kyllä hoidettua, mutta milloin pitää jäädä kotiin? Kuva: Pasi Huttunen

Välillä on vaikeaa tehdä sitä rajanvetoa, että onko flunssainen lapsi koulukuntoinen vai ei. Mitään yksiselitteistä rajaa tuskin edes on.

– Isi, voitko tuua särkylääkkeen, kuuluu flunssan karheuttama aamu-uninen ääni sängystä kun menen herättelemään. Ylös kammettuaan lapsi on kalpea ja räkäinen.

Milloin voi laittaa Wilmassa sen “lapsi sairaana” -viestin? On tietysti täysin ilmeisiä tapauksia, mutta sitten on niitä, joissa kyse on tulkinnasta. Alkava flunssa, vähän räkäisyyttä ja kurkkukipua, mutta ei kuumetta. Missä ylittyy sairauden raja?

Tunnistat varmaan tilanteen, jossa aamulla töihin lähtiessä mietit omalla kohdallasi samaa. Olenko liian sairas töihin? Tähän vaikuttaa tietenkin se kokemus terveydentilasta, mutta näissä rajatapauksissa vaikuttaa tietenkin myös se, kuinka paljon ja kuinka tärkeitä hommia olisi töissä tehtävänä. Tai ovatko tehtävät sellaisia, että edes osan niistä voisi tehdä kotoa käsin etänä samalla kun potee flunssaa pois?

Lapsi ei tajua kuinka tylsä päivästä tulee

Se aika vuodesta. Kuva: Pasi Huttunen

Lapsiparkaa ei päästetä tekemään tätä arviota itse, ainakaan kokonaan, joten missä kulkevat oikeudenmukaisuuden, järjen ja kohtuullisuuden rajat?

On ihan ymmärrettävää, että lapsi on siinä aamulla aika nihkeä lähtemään kouluun, jos on vähän flunssainen olo, ulkona marraskuinen pimeys ja muutenkin vähän väsyttää. Se, mitä lapsi siinä ei tiedosta on se, että kotiin jäädessään hänellä tulee olemaan todella tylsä päivä siitäkin huolimatta, että saa sairaana tuijottaa ruutuja tavallista enemmän.

Tarttumisriski on toki myös yksi seikka, mutta toisaalta sen suhteen peli on menetetty jo siinä vaiheessa kun tätä kotiin vai kouluun -pohdintaa tehdään. Ja kyllä sieltä koulusta saa taudin kotiinviemisiksi joka tapauksesssa jos niikseen tulee. Ei liene järkevää ajatella niin, että jos joudun niistämään nenäni, niin olen työ- tai koulukyvytön. Tasapainoilua sekin on.

Ei selkeää sääntöä

Loppujen lopuksi minulla ei ole tähän mitään selkeää sääntöä tai rajaa enkä tiedä voiko sellaista ollakaan. Päätös syntyy siinä aamun tuoksinassa intuitiolla. Miltä lapsi näyttää ja kuulostaa? Millaisia oireita havaittavissa? Onko lähiaikoina tiedossa jotain vähän rankempaa, jonka vuoksi lepo olisi nyt paikallaan? Kuinka kovasti lapsi vastustelee jos ehdotan, että menisi kouluun.

Mieluummin jäisi itsekin kotiin. Kuva: Pasi Huttunen

Jonkin verran tietysti vaikuttaa sekin, millainen oma työpäiväni on, mutta lapset ovat sen ikäisiä, että pärjäävät jo jonkin aikaa yksinkin. Sitä paitsi iso osa töistäni hoituu kyllä kotisohvalta puhelimen ja läppärin kanssa. Se ei siis muodostu ongelmaksi enää juuri koskaan, vaikka toinen vanhempi ei saman katon alla asukaan.

Lapsi lähtee ja katoaa pyörineen lumituiskuun. Pyörässä on sentään talvirenkaat, mutta silti mietin, että olenko nyt lapsenrääkkääjä?

– Käy hakemassa terkkarilta lääkettä ja tule kotiin jos on liian paha olo, huudan perään.

Pasi Huttunen, @paspah

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Tilaa uutiskirje

Saat parhaat juttumme sähköpostiin kerran kuukaudessa.

Tilaa »