Hyppää sisältöön

Lapsella on oikeus kuulla, että tulevaisuus on valoisa ja aina on toivoa

Parhaillaan vietetään lapsen oikeuksien viikkoa. Teemaviikon tarkoituksena on nostaa framille YK:n lapsen oikeuksien sopimusta.
Julkaistu
Lapsella on oikeus kuulla, että tulevaisuus on valoisa ja aina on toivoa

Tänään (20.11.) on kansainvälinen lapsen oikeuksien päivä ja nyt meillä Suomessa on erityinen syy juhlaan: lapsen oikeuksien päivä on ensimmäistä kertaa julistettu viralliseksi liputuspäiväksi. Tämän vuoden teemana on lapsen oikeus tulevaisuuteen.

Me opettajat olemme tärkeässä roolissa lapsen oikeuksien edistämisessä, sillä ovathan lapsen oikeuksien yleisperiaatteet vahvasti esillä jo perusopetuksen opetussuunnitelmassakin. Sopimuksen tärkeimmät tavoitteet ovat terveyden, koulutuksen, tasa-arvon ja turvallisen elämän takaaminen kaikille lapsille.

Toisinaan kuulen opehuoneessa erilaisten teemaviikkojen kynnyksellä hiljaista nurinaa. Muutamia kyynissävytteisiä puheenvuoroja on saattanut kahvikupin takaa kuulua jopa lapsen oikeuksien viikon kynnyksellä. Kiireen ja kaamoksen väsyttäminä puuskahdellaan jotenkin siihen tapaan, että lapsilla on jo riittävästi oikeuksia ja että tässähän tehdään niska limassa töitä ympäri vuoden oppilaiden paremman elämän eteen. Penätään lasten omaa vastuunottoa ja kysellään heidän velvollisuuksien perään. Kun sillä Irmelilläkin oli taas ne läksyt tekemättä.

Ymmärrystä heltiää marmattajille siinä mielessä, että kouluvuosi on kyllä tätä nykyä täynnä teemaviikkoja ja järjestöt lähettävät materiaalia tarroineen, kaulanauhoineen, kynineen ja esitevihkoineen sellaisia määriä, että muutama pieni kuriirifirma käy ja kukkuu heidän ansiostaan vallan hyvin. Niin että missä välissä sitä sitten mennään äikkää eteenpäin? Kun olisi ne sanaluokat ja muut tärkeät. 

Lapsen oikeuksien viikko nyt kuitenkin on teemaviikoista varmasti se tärkein. Suurin osa opettajista – uskoakseni kaikki –  ottavat tietenkin monipuolisesti huomioon lapsen oikeudet osana opetusta pitkin lukuvuotta. Teemaviikkolla opettaja voi helposti valita tekemistä oppitunneille runsaasta materiaalitarjonnasta oman maun ja ehtimisen sallimissa rajoissa.

Materiaalista ei tosiaankaan ole pulaa, sillä oppitunneille on saatavilla paljon tehtäviä ja niistä on kohtuullisen vaivatonta koostaa tuntisuunnitelmia.

Esimerkiksi näillä sivustoilla on hyvää materiaalia:

lapsenoikeudet.fi

unicef.fi

lskl.fi

Minäkin olen vuosittain pyrkinyt kantamaan oman korteni kekoon: olemme oppilaiden kanssa pitäneet lapsen oikeuksien teemalla aamunavauksia, laulaneet luokassa aiheeseen sopivia lauluja ja katsoneet lyhyitä videonpätkiä teemasivuilta keskustelujen/pohdintojen tueksi.

Olen yleensä päättänyt lapsen oikeuksien viikon YK:n sopimuksen yleisperiaatteiden läpikäymiseen. Se on kuin rituaali, josta en hevillä luovu. Valkokankaalle heijastettu artiklajargon on sen verran puisevaa settiä, että luokan levottominkin oppilas rauhoittuu (lue: uuvahtaa) sen äärelle. Joskus on käynyt niinkin, että nukkumatti on tullut pulpetin viereen ja pölläyttänyt unihiekat silmiin.

Nyt kun koulumaailma on minun kohdallani yhtä kaukainen ajatus kuin talvikelit täältä etelästä, joudun tyytymään lapsen oikeuksien viikon seuraamiseen kotisohvalta käsin. Koti-isänä kyllä toisinaan tuntuu, että olen lähes uhrautunut lasten vuoksi toteuttamaan heidän tarpeitaan ja oikeuksiaan, ja että heidän kohdallaan YK:n julistukset toteutuvat ainakin satakertaisesti. On terveyden vaalimista, pesua, ruokaa, huolenpitoa ja läsnäoloa.

Hereillä tässä on silti syytä olla. Lasten oikeudet ovat aina jossakin retuperällä – välillä meilläkin. Eikä epäkohtia tietenkään korjata yhden teemaviikon aikana, mutta tärkeä rooli tälläkin on, kun yritämme kohentaa lasten elämää paremmaksi ja turvallisemmaksi. Ja kun nyt tämän vuoden teemana on tulevaisuus, niin on hyvä itse kunkin pysähtyä hetkeksi pohtimaan, millaisia vaikutuksia toimillani on lapsen elämään sitten myöhemmin. Muistammeko esimerkiksi tämän koronahässäkän keskellä antaa lapselle toivoa siitä, että tulevaisuus on valoisa ja turvattu? Lapsella on oikeus rohkaiseviin sanoihin: kaikki menee hyvin.

Tähän loppuun vielä muistilista minulle itselleni. Näihin asioihin yritän panostaa ja nämä nousivat tällä kertaa ensimmäisenä mieleeni lapsen oikeuksien päivänä vuonna 2020:

  • Lapsen oikeus on, että rajoitan hänen ruutuaikaa. Otan aktiivisesti puheeksi puhelimen käytön, somen ja kuinka siellä tulee käyttäytyä. Kyselen, millaista erilaisissa ryhmissä toiminta on. Olemme ladanneet sovelluksen, jolla voimme tarkkailla lapsen kännykällä vietettyä aikaa.
  • Lapsen oikeus on, että hän saa riittävästi liikuntaa. Ohjaan omilla valinnoillani ja esimerkilläni lapsia löytämään liikunnan, ulkoilun ja retkeilyn riemun. Lupaan lähteä myös ulkoleikkeihin ja -peleihin mukaan.
  • Lapsella on oikeus saada monipuolista ja terveellistä ruokaa. Lupaan ladata lasten lautasille salaattia, kurkkua, paprikaa, perunaa ja porkkanaa. Lupaan jatkaa kala- ja kasvisruokien valmistamista jatkossakin.
  • Lapsella on oikeus vanhemman läsnäoloon. Lupaan joka päivä pysähtyä ja olla läsnä vähintään kolme minuuttia.
  • Lapsella on oikeus nukkua. Lupaan pakottaa ja komentaa lapset ajoissa iltatoimiin. Valvon, että he menevät ajoissa pehkuihin.
  • Lapsella on oikeus saada purkaa kiukkua turvallisessa ympäristössä ilman rangaistuksia. Lupaan olla hermostumatta, kun lapsi purkaa turhautumistaan.
  • Lapsella on oikeus joskus vain olla. Anna lasten leikkiä tai puuhata omiaan rauhassa. Lupaan nalkuttaa ja komentaa vähemmän.

Muistakaamme ulkoilla, liikkua ja nukkua, että jaksamme pitää huolta lapsista ja heidän oikeuksistaan. 

Mukavaa lasten oikeuksien viikkoa ja tätä päivää kaikille!

Antti Kanto