Kuinka saat lapset kilpailemaan kotitöistä?
Lapsen on tärkeää tehdä kotitöitä, jotta hän oppii ottamaan vastuuta ja osaa kotihommelit sitten, kun muuttaa omilleen. Pizzantekoon riittää intoa, mutta kaikkiin muihin hommiin ei aina löydy motii. Mikä neuvoksi?
Kerron yhdestä työkalusta, jota olemme käyttäneet vuosia, mutta joka vasta hiljattain näyttää kehittyneen sellaiseksi, että se tosiaan motivoikin lapsia.
Kyseessä on reippauslista, josta osa näkyy kuvassa alla. Listalla voi olla jokin muukin nimi, jos reippautta ei halua ylettömästi korostaa. Joka tapauksessa idean tulisi mielestäni olla se, että palkitaan lasta tekemisestä ja tekemisen yrittämisestä. Aiemmin listassa oli myös sanktiomenettely, mutta eipä sillä juuri vipuvartta ollut.
Lista on yksinkertainen ruudukko, jossa lapsen nimi on pystysarakkeessa. Vaakarivillä on viikon numero. Yhdelle A4:lle mahtuu meillä kuuden viikon merkit.
Puolen tunnin työstä saa listaan yhden reippausmerkin. Kotityöt on jaettu viiteen luokkaan: tiski, siivous, vaatehuolto, ruuanlaitto/kokkaus ja muut, ja jokaisella luokalla on oma symbolinsa. Jokaisesta merkistä saa hieman rahaa.
Neljällä erilaisella merkillä saa bonuksen, joka näkyy kuvassa oikealla hannunvaakunana. Jokaisesta bonuksesta saa hieman lisää liksaa, joten tienestit maksimoidakseen kannattaa tehdä mahdollisimman monipuolisesti kotitöitä. Jos merkkejä ei tule, ei tule rahaakaan. Kuvan perusteella lapsi on tehnyt kotitöitä kyseisellä viikolla viisi tuntia: tunti siivousta, tunti ruuanlaittoa, puolitoista tuntia pyykkejä ja puolitoista tuntia tiskiä. Sen lisäksi hän on siivonnut oman huoneensa. Aivan huikea saavutus!
Sitten on vielä symbolit O ja Y, jotka liittyvät siivoukseen. Talon yleiset tilat (Y) on jaettu siivousalueisiin, joista jokaisella on yksi alue kahden viikon ajan. Oma huone on oltava siivottuna perjantai-iltana, jotta saa O-merkin. Muita merkkejä oman huoneen siivouksesta ei saa. Kuuden viikon listan lopuksi jokaisesta Y- ja O-merkistä saa liksaa kumuloituvasti (seuraava merkki on aina edellistä merkkiä hieman arvokkaampi), eli säännöllisyys ja siivouksiin sitoutuminen palkitaan. Jos haluaa ottaa erityisen huomion kohteeksi jonkin muun teeman (vaikkapa tiskit tai vaatehuollon), niin sekin tietysti onnistuu.
Sunnuntai-iltaisin keittiön pöydän ääressä käydään läpi kulunutta viikkoa, katsotaan onko tulevalla viikolla jotakin erityistä ohjelmaa tai tavoitteita, ja tarviiko reippauslistaa jotenkin säätää. Työelämässä näitä sanottaisiin esimerkiksi viikkopalavereiksi.
Nyt kun katson tätä tekstiä, homma vaikuttaa systemaattisemmalta kuin se oikeasti on. Tosiasiassa matkat, sairaudet ja muut satunnaistekijät rikkovat rutiinia, eikä kukaan tee joka viikko viittä tuntia kotitöitä.
Pelillisyys-aspekti on silti tehnyt reippauslistalle hyvää. Näyttää siltä, että aika monimutkainen, (vähäisenkin) taktikoinnin mahdollistava systeemi on lapsista kiinnostavampi kuin suoraviivainen on-off-jaottelu. Myös se, että lapset saavat itse vaikuttaa systeemiin, lisää sitoutumista. Ja vielä näyttää siltäkin, että palkitseminen (rahan lisäksi vuolaat kiitokset) on huomattavasti rankaisemista parempi tapa motivoida.
Jos olisin bisnesalalla, tuotteistaisin Reippauslista®:n ja myisin tätä Kotityöpeli®:ä kovaan hintaan väsyneille, epätoivoisille ja kotitöiden alla uhriutuville vanhemmille. Hehkuttaisin pelin vaikutuksia arjenhallintaan ja valaisin vanhempiin uskoa, että ”kyllä teidänkin lapset voivat innostua kotitöistä”. Joka vuosi peliin ilmestyisi kalliita lisäosia. Yhdessä eettisesti kestävästi toimivan pelifirman kanssa tekisimme Housework®-appsin ja harppaisimme kansainvälisille markkinoille. Esittelisimme sovellusta maailman johtavissa kasvatusalan kongresseissa ja BBC:n ajankohtaisohjelmassa, kävisimme (väsyneiden vanhempien rahoilla) oikeustaistelua ideamme varastanutta kiinalaisfirmaa vastaan ja sitä rataa.
Mutta koska en ole liikemies, jätän reippauslistan tähän blogiin ihmisten sovellettavaksi ja jatkokehiteltäväksi.
Ja otsikon kysymykseenhän en osaa varmuudella vastata, mutta reippauslistaa kannattaa kokeilla.
Topi Linjama
