Kaikki tieto löytyy Youtubesta, mutta kone on huono opettaja
Me opettajat olemme nykypäivänä melkoisia turhakkeita. Kaikki, mitä koulussa opetetaan, löytyy internetistä, ja Youtube on pullollaan päteviä opetusvideoita ja tutorialeja mistä tahansa. Jos haluan opetella vektorimatikkaa, mitä teen: kuuntelen epäselvästi mumisevaa, elämäänsä kyllästynyttä matikanmaikkaa 25 luokkakaverin viskellessä märkiä paperitolloja vai katson muutaman kerran taidokkaasti animoidun ja eloisasti selitetyn opetusvideon kuumaa minttukaakaota hörppien? Ei tarvitse vastata.
Silti väitän, että Itseohjautuva, etäyhteyksien ja internetin hetteikössä sujuvasti luoviva oppija on pelkkä myytti, sanoi uusi opetussuunnitelma mitä hyvänsä. Mihinkään ei nimittäin ole niin helppo eksyä kuin TikTokiin, Instagramiin, Twitteriin tai Youtubeen. Lyhyet, hauskat, ronskit tai yllättävät videot houkuttelevat poloista koululaista kuin seireenien laulu merimiestä.
Haastattelin aikuisia, korkeasti koulutettuja ystäviäni ja kokosin kymmenen suosituinta kategoriaa, joihin tiedonjanoinen ja opinnälkäinen itseopiskelija harhautuu usein tunneiksi kuin huomaamattaan.
Lista on vähintäänkin puhutteleva:
- Bad Day at Office
- Lion/Tiger/Hyena hunting milloin mitäkin
- Enormous Turbulence over Pacific Ocean
- You Only Had One Job
- Compilation/ Best of/ Dribbling Skills
- Most Shocking Ever
- People Die Inside
- Epic Instant Karma
- Caught on Camera
- Best Electric Mouse Trap (ei herkille)
Ja nyt puhutaan Youtube-videoista, vanhan liiton sisällöistä. Nykynuoriso ei ole kuullutkaan Kahen kilon siiasta, Kahen litran OHC:stä tai Saatanan työmaasta. Youtubeen verrattuna TikTok lyhyine videoineen on suorastaan hypnoottisen koukuttava paikka.
Kuinka kauan muuten meni, että pääsit tekstissä tähän asti? Jumituitko katselemaan videoita listaamieni linkkien taakse?
Kuulostaa kovin tutulta. Piti katsoa, miten pitsauuni muurataan, päädyttiin selailemaan brutaaleja videoita seeproista, joita nälkäiset krokotiilit repivät kappaleiksi.
Esimerkki on kärjistetty ja syystä. Moni kuitenkin vakavissaan kuvittelee, että koneet voisivat korvata opettajan. Olisipa se niin helppoa! Opettajana olisin toisinaan paljon mieluummin robotti tai vähintään kyborgi, mutta valitettavasti vanki olen maan minäkin. Hermostun, turhaudun, petyn ja vaadin – toisaalta myös kannustan, kehun, tsemppaan ja haastan.
Meillä ihmisillä on ihmisen luonne, varsinkin murrosikäisillä, joiden harkintakykyä ja tunnesäätelyä ohjaileva etuotsalohko on vielä pahasti kehitysvaiheessa. Eivät he aina tiedä, mikä heille on parasta, kun ei tiedä aikuinenkaan. Oppiakseen ihminen tarvitsee toista ihmistä, joka istuu vieressä, on läsnä ja sitoo tarvittaessa vaikka mastoon kiinni.
Vaikka eihän se opettajakaan aina voi olla läsnä. Emmehän me mitään koneita ole.
Kommentit (1)