Hyppää sisältöön

Huono kokki saa helpot kiksit

Julkaistu

Kokkaus on kivaa. Olen siinä itse asiassa aika keskinkertainen tai jopa huono, mutta mukavaa se on. Aika harva asia tarjoaa minulle samanlaista flow-tilaa. Flow-tilalla tarkoitan tässä sellaista hetkessä elämisen tilannetta, jossa nautinnollisesti uppoudun johonkin selkeästi hyödylliseen ja mielekkääseen puuhaan. Aika ei matele ja kelloa joutuu vilkuilemaan vain tarkistaakseen kuinka pitkään ruoka tai leivonnainen on ollut uunissa. Erityisen mukavaa on tietenkin olla tekemisissä esimerkiksi itse hankitun riistan tai kalan tai itse kasvatettujen tai kerättyjen kasvisainesten kanssa.

Itse tehdyn ruoan syöminenkin on tietysti aivan eri asia kuin muun ruoan syöminen. Millään objektiivisella mittarilla se ei ole sen kummempaa, mutta silti. Ja aijai sitä tunnetta jos lapsetkin tykkäävät.

Useimmista kotitöistä ei tuota tunnetta saa. Esimerkiksi siivoamisesta nauttii vasta jälkikäteen kun näkee puhtaat paikat. Pyykkien lajittelu on mukavaa lähinnä sen vuoksi, että samalla kuuntelen usein musiikkia tai esimerkiksi jotain podcastia. Samasta syystä imurointi ei ole mukavaa. Liikaa meluja päällekkäin jos samalla yrittää jotain kuunnella.

Osittain tämä tietenkin liittyy juuri siihen tosiasiaan, että ruoanlaitto ei ole minulle rutiininomaista. En osaa sitä niin hyvin. Oppimisen ilon ja tuskastumisen vuoristorata on melkoinen kohtalaisen perusruokiakin laittaessa.

Arvostan ruokahifistelijöitä ja asian harrastuksekseen ottaneita, mutta en ole ihan varma tuleeko minusta sellaista siinäkään vaiheessa jos taidot riittävät. Minä olen erityisesti viehättynyt arkisesta, niin sanotusti tavanomaisesta ruoanlaitosta. Minun taidoillani se toki määrittyy aika rajuksi ja haastavaksi lajiksi sekin. Tärkeää on se, että perhe saa mahan täyteen suhteellisen terveellistä ja hyvänmakuista ruokaa kohtuullisella hinnalla.
Tämä liittynee myös siihen, että kunnolla aloin perehtyä ruoanlaittoon vasta lasten myötä. Ja lapsille kokkaaminen on paitsi jännittävää, asettaa se myös omanlaisiaan vaatimuksia. On aika arpapeliä, mikä milloinkin maistuu, mutta liian monimutkaista ei yleensä kannata yrittää.

En ole yksin näine tunteineni. Jotain voi päätellä siitä, että kokkaus, etenkin kaikenlainen haute cuisine on perinteisesti ja edelleenkin mielletty miesten hommiksi muiden kotitöiden asettuessa naisten töiksi. Jännästi sille valta-asemassa olleelle sukupuolelle on valikoitunut mukavammat hommat.

Kuvailin kotityöaiheesta hiljattain myös videon:

Pasi Huttunen