Siirry sisältöön
Lapselliset miehet

Hankittavaksi pukinkonttiin: viisi kirjaa isyyden tueksi

14.10.2016

Joulu lähestyy. Mikään ei miellytä isää niin paljon, kuin paketista kuoriutuva kirja isyydestä. Tässä joitakin vinkkejä: 

Mattila, E: Ainakin sinä yritit! Isän selviytymisopas. Rationaalipaino. Helsinki

Unohtuiko lapsi päiväkotiin, vaikka olitte sopineet, että on sinun hakuvuorosi? Veitkö lapsen kaverisynttäreille yöpuvussa? Ei se mitään, sillä tärkeintä on, että sinä yritit osallistua. Tämäpä se muuten ei Selviytymisoppaan mukaan olekaan mikään ihan pikku juttu, vaan merkki siitä, että sinä uskot tasa-arvoiseen vanhemmuuteen. Sinä toteutat vanhemmuutta, vaikka kukaan ei odota sinulta yhtään mitään.

Kirja sopii ääneen luettavaksi, sillä siinä on se neuvolasta tuttu lepertelevä sävy, jonka turvalliseen syleilyyn on helppo tuudittautua pitkäksikin aikaa.

Ronkainen, T: Ilon ja etunojapunnerruksen kautta! Toiminnallinen opas juuri isäksi tulleelle. Kustannus AÖ. Tuusula

Kirja liikkuvalle isälle. Teos on tarpeeksi ohut, jotta siihen on helppo tarttua ja sen voi ottaa mukaan vaikka matkalle tai saunailtaan. Kirjassa esitellään seitsemän erilaista treeniohjelmaa, joista osa soveltuu esimerkiksi heti synnytyssalissa suoritettavaksi. Kirjassa annetaan ymmärtää, että kunnostaan huolta pitävä isä on aina askeleen tai jopa kaksi muita isiä edellä. Urheileva isä on positiivinen ja energinen, ei-urheileva isä on jotain muuta.  

Luettuasi  tämän toiminnallisen oppaan saat rohkeutta olla avoimesti parempi, etkä enää epäröi näyttäytyä lastentapahtumissakaan tiukoissa urheiluvaatteissa.     

Korhonen, I: Tunteesta käytäntöön. Haikara kävi ovellasi ja nyt täytyisi sitten tietää mitä tehdä. Pesue-Kustannus. Tampere 

Lapsen saaminen on ennen kaikkea kaikenlaisiin pikku käytännöllisyyksiin liittyvä, ratkaistavissa oleva seikka. Syntymän hetki saattaa olla tunteikas, mutta isän täytyy jo verrattain nopeasti ottaa aktiivinen rooli perheen käytännön pulmien ratkaisijana. Toisen vanhemmista on oltava se, joka tietää mitä tehdä, jos esimerkiksi jokin moottori hajoaa.

Toimivan ja käytännöllisen arjen saavuttamiseksi pariskunta sitoutuu yhdessä perinteiseen ”tarjoan ongelmaan ratkaisun, en empatiaa” -lähestymistapaan. Tämä sitoutuminen tuottaa kirjoittajan mukaan pitkässä juoksussa hyviä tuloksia, riitojen kadotessa perhe-elämästä lähes kokonaan.

Teokseen on lisätty neuvoloissa jaettava kirjanen ”Sitten onkin taas aika lisääntyä”. Television luonto-ohjelmien kieli isyyden peilinä. Kirjasessa syvennytään seksielämässä tapahtuviin, lähtökohtaisesti negatiivisina koettuihin muutoksiin isyyden alkaessa, ja haetaan niihin ratkaisua eläinmaailman lainalaisuuksista.    

Richards, A: Toward a Theory of Metaphysical Fatherhood. Academy Publishing. Aberdeen

Tämä jättimäinen opus tarjoilee 1196 sivua tekstiä isyyden metafyysisistä ulottuvuuksista. Isyyttä lähestytään ontologisena kysymyskimppuna, joka ei sellaisenaan palaudu yhteiskunnallisiin käytäntöihin tai kulloinkin ajassa ja paikassa vallitseviin sopimuksiin. Isyys ei siten myöskään heijastele näiden käytäntöjen tai sopimusten välisiä suhteita, paitsi korkeintaan jollakin olemassaoloa vain vaivalloisesti tai etäisesti koskettavalla leikkauspinnalla, joka on mahdollinen, mutta ei välttämätön.

Toisin sanoen isyyttä itsenäisenä oliona ei ole, vaan isyyden modaliteetit rakentuvat teoksen mukaan selkeimmin erilaisten pelien ja vilpittömän leikillisyyden kautta. Richards esittää, että ainoastaan siihen voimme luottaa, että jonkinlainen maila ja/ tai pallo kädessään hassutteleva isä on kaikkein varmimmin olemassa itselleen ja lapsilleen.  

Nieminen, S: Valvoessani tarpeeksi näen kaiken kuin kuuraisen ikkunaruudun takaa. Romaani vauvastani. Kauno Kustannus. Rovaniemi

Listan ainoa kaunokirjallinen teos, sillä taidetta ei ehdi/ huvita kuitenkaan kuluttaa tämän enempää. Valvoessani tarpeeksi näen kaiken kuin kuuraisen ikkunaruudun takaa on kertomus isästä, joka valvoo vuoden ja oivaltaa sitten jotain tärkeää tunteiden ilmaisusta. Niitä voi ilmaista.

Teos on päiväkirjamainen, lauseet ovat lyhyitä ja selkeitä, konkreettisia. Jostain syystä mies on jäänyt lapsen kanssa yksin, mutta tilanteeseen johtaneita syitä ei avata enempää.

Yölliset havainnot ja tunteet ovat kivuliaita, monelle vauvan kanssa valvoneelle tuttuja ja suurelta osin vaiettuja. Sillä, kuten kertoja toteaa, ”on turvallisempaa kirjoittaa nämä tunteet tähän itselleni, kuin puhua niistä jollekin”. Lukijan eteen tuodaan kärsinyt isä, jolla on vaikeaa yksin, mutta ”selvisiväthän jotkut sodastakin”, tämä toteaa joskus kolmen-neljän aikaan aamuyöstä. Hoivaamalla lasta saattaa päästä lähemmäs itseä. Ja Finlandia-palkintoa.

Vesa Liminka

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Tilaa uutiskirje

Saat parhaat juttumme sähköpostiin kerran kuukaudessa.

Tilaa »