Siirry sisältöön
Kiikkuva kirjapylly

Mistä lukutaitokeskustelussa puhutaan nyt?

17.11.2019

Lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandia-palkintoehdokkaiden julkistus ei perinteisesti ole kovin suuri mediatapahtuma. Harmillista kyllä. Onneksi lasten- ja nuortenkirjallisuus sekä lukutaitoaiheet huomioidaan mediassa kuitenkin jotenkin aina Finlandia-palkintojen aikaan.

Tässä kolme kiinnostavaa medianosto teille, jotka haluatte pysyä kärryillä siitä, mistä lastenkirjallisuus- ja lukutaitokeskusteluissa tällä hetkellä puhutaan:

 

1. Ylen Kulttuuriykkönen ja lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandia-ehdokkaat

Kulttuuriykkösen taannoisessa jaksossa esiteltiin ajankohtaiset Finlandia-ehdokkaat ja lastenkirjallisuuden trendit. On aina äärettömän kiinnostavaa, kun lasten- ja nuortenkirjallisuuden todelliset asiantuntijat puhuvat suunsa puhtaaksi. Tällä kertaa ääreen pääsevät kirjavinkkari Pirkko Ilmanen sekä äidinkielen ja kirjallisuuden lehtori Hilkka Lamberg. Mielettömiä käytännön asiantuntijoita molemmat!

Ohjelman mukaan erilaisuus on ollut lasten- ja nuortenkirjallisuuden suurin teema jo yli kymmenen vuoden ajan. Ei siis ihme, että lasten ja nuorten asenteet tasa-arvosta ja erilaisuuden hyväksymisestä ovat erittäin edistyneitä edellisiin sukupolviin verrattuna. Lastenkirjallisuus todella muuttaa maailmaa.

Aika perinteisesti tässäkin ohjelmassa kuitenkin lähtöajatus on se, että älylaitteet ovat jonkinlainen uhka lasten lukemiselle. Tähän ennakko-olettamukseen kaipaisin jo vähitellen monipuolisempia näkökulmia.

 

2. Lapsen Maailma -lehti ja kirja vs. älylaitteet

Lapsen Maailma -lehden viimeisimmässä numerossa älylaitteiden ja kirjojen vastakkainasettelun teemaan sukelletaankin sitten oikein kunnolla. Virve Järvisen kirjoittamassa jutussa Kuka Kaipaa kirjaa? perehdytään siihen, kuinka lukeminen ja tarinoiden nauttiminen erilaisilta alustoilta tukee lapsen hyvinvointia ja kasvua.

Aihe on tärkeä ja on mielestäni hienoa, että siihen kerrankin katsahdetaan pelkkää kauhistelua syvällisemmin. Tässä artikkelissa huomioidaan myös äänikirjojen ja digitaalisilta alustoilta nautittujen tarinoiden hyödyt. ” Tärkeintä on, että lapsi pääsee osalliseksi tarinoista. Hänen aivonsa aktivoituvat ja mielikuvitus tulee ruokituksi nauttiipa hän tarinan luettuna, kuultuna, paperilta tai ruudulta. ”, artikkelissa todetaan.

Täysin neutraali tämäkään juttu ei tosin ole. Tekstin sävystä on havaittavissa se, että kirjoittaja pitää painettua kirjaa arvokkaampana kuin älylaitteita.

 

3. Aamulehti ja vanhempien esimerkki

Yksi lasten lukuintokeskustelua viime aikoina värittänyt näkökulma nostaa syyttävän sormen kohti vanhempia: Miten lapsi kiinnostuisi kirjoista, jos aikuiset hänen ympärillään eivät lue?

Kysymys on toki relevantti ja se kysyttiin jälleen kerran Tuukka Välimäen Aamulehden kolumnissa tällä viikolla. Välimäki tarkastelee tekstissä omia lukutottumuksiaan ja miettii esimerkin merkitystä oman lapsensa mielenkiinnonkohteiden herättäjänä.

Valitettavasti kolumni ei kuitenkaan sisällä kovin mullistavaa ajattelua. Itse en haluaisi missään nimessä syytellä vanhempia lukemattomuudesta. Syyttävä sormi tuskin innostaa ketään kirjojen pariin. Vanhemmuuteen kohdistetaan nykyään aika paljon täysin kohtuuttomiakin vaatimuksia ja samalla sujuvasti unohdetaan se, että vanhemmuus tässä ajassa on keskimäärin paljon valveutuneempaa kuin koskaan aikaisemmin.

Pieni itsereflektio on silti aina paikallaan. Ehkä aikuisten lukuintoa voisi herätellä jotenkin positiivisemmin kuin kauhistelemalla sitä, kuinka huonoa esimerkkiä he näyttävät lapsilleen. Kyllähän aikuiset itsekin hyötyisivät lukemisesta ja välillisesti aikuisten lukemisesta sitten hyötyisivät myös lapset.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Tilaa uutiskirje

Saat parhaat juttumme sähköpostiin kerran kuukaudessa.

Tilaa »