Mitä voi tehdä, kun murrosikä iskee ja haasteet lisääntyvät?
Vaikeuksia herätä aamulla, tuskastumista vaatevalinnoista, riitaa peliajasta – eikä läksytkään oikein maistu?
Murrosiässä keho muuttuu, hormonit hyrräävät ja biologia käskee luomaan eroa vanhempiin. Samaan aikaan nuoren aivot muovautuvat uudelleen, ja sosiaalinen ympäristö muodostuu samassa kehitysvaiheessa olevista nuorista. Kaiken tämän keskellä nuorilta odotetaan, että he tekevät suunnitelmia ja valintoja tulevaisuuden suhteen.
Mielestäni 2020-luvun nuoriso ei ole yhtään enempää sekaisin kuin 1990-luvun nuorisokaan.
Murrosikään kuuluu tietyt vaiheet, jotka usein hämmentävät aikuisia. Nuoressa ei ole mitään vikaa, eikä hän ole rikki. Hän harjoittelee ja opettelee.
Aikuisen on hyvä muistaa, että konfliktitilanteessa nuori on todennäköisesti vähintäänkin yhtä hämmästynyt tapahtuneesta kuin tilannetta selvittävä aikuinen.
Toisinaan huomaan katsovani omaa yläkoululaista mielessäni kysymys: ”Oikeastiko?” Tässä kohtaa ymmärrän tekeväni valinnan: mäkättääkö asiasta tai vetää hetki happea tai palata asiaan myöhemmin rakentavasti.
Nielemisreaktion on huomattu rauhoittavan ihmistä.
”Ei ole mitään hätää, ottaisitko lasin vettä?” Näillä sanoilla aloitan yläkoulussa tilanteiden selvittämisen. Konfliktitilanteissa on tärkeää hallita omat tunteet. Nuorelle voi sanoa: ”En ymmärrä, selitä minulle, haluan ymmärtää.”
Nuorelle on myös hyvä kertoa, että me kaikki teemme virheitä ja niistä voi oppia.
Aikuisten tehtävä on saattaa tilanteet turvallisesti maaliin fyysisesti ja psyykkisesti. Meidänkin on osattava pyytää anteeksi.
Jos omat tunteet kuohahtavat, on hyvä miettiä, voisiko keskustelun siirtää myöhempään hetkeen. Harvoin tapahtumat vaativat välitöntä selontekoa, vaikka tilanteeseen olisikin jo puututtu.
Tästä vielä puhutaan!
Aikuisilla on velvollisuus pitää nuoret turvassa myös psyykkisesti, vaikka tilanne olisi minkälainen tahansa.
Nuoren kanssa voi sopia, että jutellaan tästä lisää sovittuna hetkenä. Monesti tämä on hyvä ratkaisu sekä aikataulujen että tunteiden tyyntymisen kannalta.
Välillä seuraan kauhulla sosiaalista mediaa, kun joku aikuinen on kuvannut lapsia tekemässä hölmöyksiä ja huutelee oikeuksiensa perään asuinalueen ryhmässä.
On hyvä muistaa, että nuorta ei saa jättää psyykkisesti roikkumaan” tästä vielä puhutaan” mielentilaan. Todetaan rauhallisesti, että asiaa on hyvä käydä vielä läpi. Kansainvälinen ihmisoikeussopimuskin (unicef.fi) velvoittaa kaikkia aikuisia pitämään huolta alaikäisistä.
Miten tukea turvallista kasvua?
- Ole läsnä ja kuuntele. Muista, että välillä on hyvä vain kuunnella. Nuoret eivät välttämättä toivo, että asioita yritetään ratkaista.
- Huolehdi säännöllisestä uni- ja ruokarytmistä.
- Liike on lääke. Kasvava keho ja mieli tarvitsevat liikuntaa ja raitista ilmaa.
- Älylaitteet eivät ole ihmisoikeusasia. Ne voi ottaa huoletta pois nuorelta esimerkiksi 22–07 ajaksi.
- Toimi itse roolimallina.