Lisääkö päiväkodin aloittaminen tutkimuksen mukaan sairastelua pysyvästi vai väliaikaisesti?

Lapsen päiväkodin aloitus on tärkeä merkkipaalu. Usein se asettaa myös uusia haasteita arjen sujuvuudelle. Moni vanhempi pelkää, että päiväkodin aloitus syöksee koko perheen tai ainakin päiväkodin aloittavan lapsen sairauskierteeseen. Tämä pelko on ihan ymmärrettävä, koska moni on joutunut jo ennen lapsen päiväkoti-ikää tutustumaan sellaiseen tautirepertuaariin, jonka olemassaolosta oli autuaan tietämätön ennen vanhemmaksi tulemistaan. Tietämys on voinut karttua esimerkiksi siitä, että sellaiselle taudille, jossa yhdistyy flunssan, vatsataudin ja silmätulehduksen oireet, on ihan oma nimikin. Tai että pahassa nielutulehduksessa voi kielikin tulehtua.

LL Linnea Schuez-Havupalo on tutkinut lasten hengitystieinfektioita ja hänellä on päiväkodin aloitusta stressaaville vanhemmille sekä hyviä että huonoja uutisia. Huonoihin uutisiin kuuluu se, että infektiot tosiaankin lisääntyvät. Alle kaksivuotiailla lapsilla ne lähdes triplaantuivat kotihoitoaikaan verrattuna. Hyviin uutisiin puolestaan kuuluu se, että tautikierre ei ole loputon. Tilanne palautuu ennalleen alle puolessa vuodessa. Katsotaanpa tarkemmin.

Schuez-Havupalon Turun yliopistossa tekemä väitöskirja pohjautui Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä toteutettuun Hyvän kasvun avaimet -syntymäkohorttitutkimukseen. Tutkimuksessa kartoitettiin 1570 lapsen hengitystieinfektioita syntymästä aina kolmen vuoden ikään asti.

Tutkimuksessa se ryhmä lapsia, joka meni päiväkotiin, sairasti ennen päiväkodin aloittamista keskimäärin 3,8 päivää kuukaudessa. Päiväkodin aloittamisen jälkeen sairastaminen lisääntyi ja saavutti huippunsa kahden kuukauden päästä. Tällöin sairaspäiviä oli jopa 10,6 kuukaudessa. Vanhemman näkökulmasta tämä on valtava määrä, jopa kolmasosa kuukaudesta. Lapsen sairaspäivien lisäksi luonnollisesti lisääntyivät antibioottihoidot sekä vanhempien poissaolot työstä.

Valoa oli kuitenkin tunnelin päässä, koska tilanne alkoi nopeasti tasoittumaan. Jo viidessä kuukaudessa päästiin palamaan samalle sairastuvuustasolle kuin ennen päiväkodin aloittamista. Tällä samalla lähtötasolla oltiin myös silloin, kun tilannetta kartoitettiin uudelleen lasten ollessa 30-35 kuukauden ikäisiä. Lasten ollessa 30-35 kuukauden ikäisiä, heillä oli siis infektiopäiviä saman verran riippumatta siitä, ovatko he koti- vai päiväkotihoidossa. Yksi ero kuitenkin löytyi. Päiväkodissa olevilla oli tässä myöhäisemmässäkin vaiheessa enemmän antibioottihoitoja, kuin kotihoidossa olevilla.

Varsinkin pienempien lasten kohdalla monet harkitsevat päiväkodin vaihtoehdoksi perhepäivähoitoa ja uskovat pienempien ryhmien vähentävän sairastelukierrettä. Tutkimus osoitti, että sairastamista todella on perhepäivähoidossa vähemmän kuin päiväkodissa. Helpolla ei kuitenkaan sielläkään päästä. Perhepäivähoidon aloittaneet lapset sairastivat kotihoidossa ollessaan 3,5 päivää kuukaudessa. Kahden kuukauden päästä sairastelun määrä oli tuplaantunut ollen 8,3 päivää kuukaudessa. Sairastelun määrässä tapahtui kuitenkin samanlainen lasku kuin päiväkodissa olleilla ja viidessä kuukaudessa perhepäivähoidossa olevien lastenkin sairastuvuus oli laskenut samalle tasolle kuin kotihoidossa olevien.

Itse pidän tätä tutkimusta lohduttavana. Vaikka usein päivitellään, miten päiväkodista kulkeutuu tauteja kotiin, on tämän tutkimuksen mukaan päiväkoti sairasteluun syynä vain viisi ensimmäistä kuukautta. Niiden jälkeen sama määrä tauteja tulee, oli lapsi päiväkodissa tai ei. Yksi ärsyttävimmistä vanhemmuuteen liittyvistä hokemista on ”Se on vain vaihe”. Tähän asiaan vaihe-teoria näyttäisi kuitenkin sopivan. Vai mitä olet mieltä?

Sanna Kaski

Schuez-Havupalo, Linnea (2018-09-21). Psychosocial and environmental influences in early childhood and their relation to respiratory tract infections. Turun yliopisto.