Hoitohenkilökunnan influenssarokotuksilla potilaiden influenssakuolleisuus laski 29 %
Kuva: Pixabay / Bru-nO
Aika ottaa influenssarokotuksia on käsillä ja vanhemmat käyvät vilkasta keskustelua siitä, kannattaako itsensä ja lapsensa rokottaa. Samalla puhutaan myös tänä vuonna voimaan tulleesta tartuntatautilain pykälästä 48, joka velvoittaa riskiryhmiin kuuluvia potilaita hoitavaa henkilökuntaa ottamaan kausi-influenssarokotteen.
Keskustelu on vanhempienkin näkökulmasta mielenkiintoista, koska asiaa on argumentoitu voimakkaasti myös synnytysosastolta käsin. Kasvot hoitajien rokotevelvoitteen vastustamiselle antoi kätilö Heli Rämäkkö. Vastasyntyneiden kanssa työskentelevä Rämäkkö kommentoi Susanna Päivärinnan haastattelussa muun muassa näin: ”Mä olen 41 vuotias täysin terve, todella hyväkuntoinen nainen, joka en ikinä sairasta. En ole ikinä ollut influenssassa, en sairasta flunssiakaan koskaan. Mä olen parhaassa työiässä ja kaikinpuolin terve, niin mitä mä hyötyisin siitä, että mä rupean ottamaan sitä rokotetta? Se ei ole välttämätön mun immuniteetille eikä se ole välttämätön mun terveydelle”
Samantyyppinen argumentointi toistuu monissa muissakin lakia vastustavissa keskusteluissa. Sanotaan, että ei minulle, perusterveelle hoitajalle, rokote tuo mitään lisäarvoa. On kuitenkin muitakin kuin hoitaja. On potilas, työkaverit sekä henkilöt, joita hoitaja tapaa vapaa-ajallaan.
Sairaalassa riski saada influenssatartunta on lähes kaksi kertaa niin suuri kuin samaan aikaan muualla yhteiskunnassa. Se, että itsensä kokee terveeksi, ei välttämättä ole tae siitä, että ei influenssaa tartuta eteenpäin. Noin kolmasosa terveydenhuoltohenkilöstöstä sairastaa influenssan oireettomana. Myös oireelliseen tautiin sairastuvat ehtivät levittää tautia ympärillensä, vaikka jäisivätkin sairauslomalle heti asian huomattuaan, koska tartuttavuus alkaa jo vuorokausi ennen oireiden ilmaantumista.
Usein rokotevelvotteen vastustamista perustellaan myös rokotteen tehottomuudella. On totta, että rokotteen teho vaihtelee vuosittain, mutta henkilöstön influenssarokotusten potilasta suojaavasta vaikutuksesta on kuitenkin vahvaa tutkimusnäyttöä. Vuonna 2014 julkaistun laajan katsauksen (Ahmed ym.) mukaan terveydenhuollon henkilöstön rokotuksilla potilaiden influenssoihin sairastuminen väheni 42 % ja kuolleisuus laski 29 %.
Nuo ovat mielestäni vakuuttavia lukuja. Itse en sairaanhoitajana haluaisi ottaa riskiä näin suuren potilaisiin kohdistuvan haitan syntymisestä. Toki tilanne on täysin erilainen niillä hoitajilla, jotka omaan terveyteensä liittyvistä lääketieteellisistä syistä eivät voi rokotetta ottaa, mutta pelkän periaatteellisen syyn vuoksi en influenssarokotetta jättäisi ottamatta.
Sanna Kaski
Tummennetuilla esitetyissä väitteissä on käytetty lähteinä HUS:in työntekijöille suunnattua Husari-lehteä:
Katsaus, johon viitataan on seuraava: Ahmed F, ym. Effect of influenza vaccination of healthcare personnel on morbidity and mortality among patients: systematic review and grading of evidence. Clin Infect Dis 2014; 58: 50–7.
