Äitiyspalstojen kuumimmat puheenaiheet vuonna 2017
Kuopukseni syntyi viime vuonna. Liityin silloin moniin Facebook-ryhmiin, joissa on vanhempia, joiden lapsi on syntynyt samana vuonna tai jopa samana kuukautena kuin omani. Ne ovat loistavia vertaistuen lähteitä, koska vauva-aika on todella intensiivistä ja vauva-asioihin liittyvät keskustelut eivät useinkaan jaksa kiinnostaa muita kuin heitä, joita ne juuri sillä hetkellä omassa elämässä koskettavat.
Vauva-ajan intensiivisyys tekee myös monista keskusteluista kiihkeitä. Vauvapalstoilla on tiettyjä keskustelun aiheita, jotka herättävät tunteita vuodesta toiseen. Tällaisia ovat muun muassa imetys/pulloruokinta sekä alatiesynnytys/sektio. Näiden lisäksi on kausittaisempia juttuja, jotka herättävät keskustelua tiettyinä aikoina. Tässä postauksessa on näkemykseni siitä, mitkä asiat ovat herättäneet keskustelua vuonna 2017 lapsen saaneiden keskuudessa.
Salmiakin- ja lakritsin syöminen raskausaikana. Salmiakki ja lakritsi lisättiin vuoden 2017 alussa virallisissa ravitsemusohjeissa ”ei suositella” -listalle. Taustalla on tutkimustulokset, joiden mukaan niiden sisältämä glysyrritsiini on eläinkokeissa todettu suurina määrinä olevan haitallista sikiön kehitykselle. Ihmistutkimuksissa puolestaan on havaittu, että lakritsia ja salmiakkia käyttäneiden äitien raskaus on keskimäärin hieman lyhyempi ja heidän lapsensa saavat älykkyystesteissä hieman matalampia pisteitä ja heillä on enemmän keskittymis- ja tarkkaavaisuushäiriöitä kuin lapsilla, joiden äidit eivät ole syöneet lakritsia tai salmiakkia.
Suomessa lakritsia ja salmiakkia käytetään paljon, joten tämä uusi suositus luonnollisesti herätti paljon keskustelua silloin kun vuonna 2017 syntyneitä vauvoja vielä odotettiin. Usein kävi myös niin, että keskustelijat puhuivat keskenään täysin eri asioista, koska näihin uusiin tutkimustuloksiin sekoitettiin aiempi tieto siitä, että salmiakki ja lakritsi voivat nostaa verenpainetta. Aiemminhan neuvolassakin oli ohjeistettu, että ellei verenpaineen kanssa ole ongelmia, voi lakritsia ja salmiakkia syödä huoletta ja jopa kehotettu matalasta verenpaineesta kärsiviä hoitamaan itseään näillä herkuilla. Näillä uusilla suosituksilla ei kuitenkaan ole verenpaineen kanssa mitään tekemistä ja ne koskevat kaikkia riippumatta siitä, onko verenpaine matala vai korkea
Vauvan kuvan postaaminen ryhmään saatetekstillä ”Keneltä hän näyttää?” Näin pyydetään siis nimiehdotuksia lapselle, jonka ristiäisiä tai nimiäisiä ei ole vielä vietetty.
Rokotekriittisyys/rokotemyönteisyys. Tämä aihe ei jätä ketään kylmäksi. Oman twistinsä vuonna 2017 lapsen saaneiden keskusteluihin tuo se, että kyseisenä vuotena vesirokkorokote tuli mukaan kansalliseen rokotusohjelmaan. Keskustelua käydään siitä, onko vesirokkorokotteen ottamisessa kyse siitä, että urakeskeiset vanhemmat eivät halua olla poissa töistä lapsen sairastumisen vuoksi vai halutaanko välttää lapselle kivulias sairaus, joka voi aiheuttaa vakavia jälkitauteja.
Unipussit ja unipesät. Parantavatko ne lapsen unta? Tuoko unipesä lapselle turvallisuuden tunnetta vai onko se ennemminkin turvallisuusriski? Kannattaako vauvan sänkyä ylipäänsä tuunata vai onko turvallisempaa, että sieltä on kaikki ylimääräinen, joka voi aiheuttaa tukehtumisriskin, poissa.
Lasten merkkivaatteet. Gugguu, Vimma, Papu, Molo, Mini Rodini… Kun muu kansa jonottaa ilmaisia ämpäreitä, jonottavat itseään lastenvaatehulluiksi nimittävät vanhemmat kauppojen ovella aamuyöstä uuden malliston lanseerauksia. Markkinointistrategiat on luotu nerokkaasti muistuttamaan aarteen metsästystä. Uuden malliston ilmestyessä ensimmäinen erä tulee nettiin puolilta öin, jolloin on minuuteista kiinni, ehtiikö klikkailemaan itselleen haluamansa tuotteet. Jos kone jumittaa tai on muuten huono tuuri, voi metsästystä jatkaa lähtemällä aamuvarhaisella jonottamaan erikseen määritellyn liikkeen ovelle. Silloin kun ovet avataan, juostaan. Kuulosta ulkopuolisista ehkä hullulta, mutta harrastus se on siinä missä moni muukin harrastus. Vastareaktiona merkkivaatteiden suosimiselle on tullut toisenlaisen tiedostuksen osoittaminen suosimalla esimerkiksi Lidlin Lupilu-merkkiä, joka muuten on hintaansa nähden yllättävän laadukasta tavaraa.
Sormiruokailu vs. soseet. Tästä voi jopa saada lähes yhtä kiihkeän keskustelun kuin imetys vs. pulloruokinta.
Kiinakrääsä netistä. Halvalla saa, mutta kannattaako nyt ihan oikeasti lapsille tilata tuotteita, jotka eivät useinkaan täytä EU:n ja Suomen turvallisuusvaatimuksia? Suomalaisesta kaupasta ostetun Made in China tuotteen kriteerit ovat täysin eri kuin Wishistä tilatun.
Viimeinen ei niinkään liity keskustelunaiheisiin, vaan ennemminkin tapaan keskustella: Sanallisten argumenttien sijaan kuvien ja meemien käyttäminen. Jos mielipiteelle ei ole kunnollisia perusteluja, voi hämätä sillä, että valitsee kivan taustakuvan ja kirjoittaa englanniksi jonkin mietelauseen, kuten ”until one, food is just for fun”. Jos joku on viitsinyt virtuaalisesti askarrella jonkin hauskan kuvallisen meemin, täytyy asian olla totta.
Mitä olet mieltä listasta? Oletko bogannut kaikki aiheet tai puuttuuko tästä jotain? Yritin tehdä listaa objektiivisesti, mutta tokihan jokainen tulkitsee keskusteluja omista lähtökohdistaan ja mieleen jää parhaiten ne jutut, jotka itsessä herättävät jotain tunteita.
