Koirat lastensuojelulasten tukena
Tämä ei ole mikään tavanomainen kurssi. Ensin kierretään kurssipaikka ulkopuolelta ja nuuskitaan sen jokainen nurkka ja vasta sitten tassutellaan Raision Perhekeskuksen tiloihin toiseen kerrokseen. Osanottajat Sari Jokinen ja berninpaimenkoira Kerttu, Kaisa Karhinoja ja monirotuinen Rilla sekä Jonna Heikkilä ja australianpaimenkoira Veeti ovat saapuneet paikalle.
Kertun tekee mieli kahvipöytään, Rilla hiipii anelemaan rapsutuksia ja Veeti tutkii televisiota, mutta pian ne rauhoittuvat emäntiensä viereen.
Ressu-koulutus sisältää viisi tapaamiskertaa. Tänään keskitytään koiriin ja siksipä nekin ovat mukana. Koiria ei kouluteta, mutta jokainen niistä arvioidaan.
Projektikoordinaattori, kouluttaja Tiina Muros kutsuu koirat luokseen yksitellen. Hän polvistuu niiden eteen, kokeilee tassut ja testaa, antaako koira katsoa hampaansa. Entä suostuuko se lähtemään vieraan kanssa kävelylle? Miten se ottaa namin kädestä?
Koira helpottaa tukisuhteen aloittamista.
Tukikoiran ei tarvitse olla rauhallinen, mutta sen pitää olla hallinnassa.
– Miten koira reagoi, jos sen reviiri ylitetään? Entä, jos lapsi nappaa sen hännästä kiinni? Koiran pitää osata kunnioittaa lapsen rajoja. Hyppiminen ja nuoleminen voivat kokemattomasta tuntua tungettelevalta.
Tukihenkilön tulee kohdella koiraa työparina.
– Koiran jaksamista pitää jatkuvasti arvioida ja ottaa se huomioon. Tapaamiset pitää suunnitella hyvin etukäteen ja ennen tapaamista pitää käydä lenkillä.
Hyvä mieli kaikille
Jonna Heikkilä kiinnostui koira-avusteisesta tukitoiminnasta, koska koiralla on siinä tärkeä rooli. Jonnalla on Veetin, 2,5, lisäksi lapinkoira Vilma, 3, ja hän on harrastanut koiriensa kanssa tokoa ja agilityä.
– Halusin löytää uutta yhteistä tekemistä ja auttaa. Tämä tuntui heti oikealta. Me saamme Veetin kanssa hyvän mielen ja vielä tuotettua sitä kolmannellekin osapuolelle.
Jonna, 22, opiskelee viittomakielen ohjaajaksi.
– Kun päätän tehdä jotain, teen sen loppuun saakka. Veetin halusin kumppaniksi, sillä se on rauhallisempi kuin Vilma, ja sitä on helppo lähestyä. Koulutuksesta saamme hyvät eväät.
Jonnalla on kokemusta lapsista, onhan hän viiden sisaruksen isosisko. Partiota hän on harrastanut 9-vuotiaasta ja vetänyt vuosia lasten ja nuorten ryhmiä. Nyt hän odottaa innolla, että pääsee Veetin kanssa tutustumaan tukea tarvitsevaan lapseen. Tapaamiset alkavat parin kuukauden kuluttua kurssin päättymisestä.
– En tiedä, kuinka paljon meille tukihenkilöille kerrotaan taustoja, enkä pidä sitä niin tärkeänäkään. Aion kohdata lapsen ilman ennakko-odotuksia, ja tulen keksimään paljon tekemistä ulkona. Veetiä saa hoitaa, kouluttaa ja sen kanssa saa leikkiä.
Jonna tietää, miten paljon iloa koira tuo elämään: koirien hankkiminen oli hänelle unelmien täyttymys.
– Vanhemmat ovat allergisia, joten hankin koirat heti, kun muutin omaan asuntoon.
Koira murtaa jään
Koira-avusteisesta lastensuojelutyöstä on Suomessa jonkin verran kokemusta, mutta Ressu-projekti tuo koirat ensimmäistä kertaa lastensuojelun vapaaehtoistoimintaan. Erityishuoltojärjestö Ehjä ry:n koulutusprojekti käynnistyi tänä keväänä ja jatkuu vuoden 2015 loppuun. Se on osa Lastensuojelun Keskusliiton kanssa yhteistyössä toteutuvaa Emma & Elias -avustusohjelmaa.
Tiina Muros sanoo, että koirasta on vapaaehtoistyössä apua monin tavoin.
”Aion kohdata lapsen ilman ennakko-odotuksia, ja tulen keksimään paljon tekemistä ulkona. Veetiä saa hoitaa ja sen kanssa saa leikkiä”, suunnittelee Jonna Heikkilä.
– Koira helpottaa tukisuhteen aloittamista ja tekee tukihenkilöstä helpommin lähestyttävän. Se motivoi lasta tapaamisiin, ja koiran välityksellä lapsen on helpompi kertoa kuulumisistaan.
Erityisen paljon hyötyä koirasta on, jos lapsen on vaikea luottaa vieraisiin tai jos hän on hyvin hiljainen. Toisaalta vilkas tai keskittymishäiriöistä kärsivä lapsi rauhoittuu koiran seurassa.
– On tärkeää, että lapsi pääsee hoitamaan koiraa. Koira antaa suoraa palautetta. Sen seurassa oppii ymmärtämään muiden tarpeita ja empatiaa, joten lapsen vastuuntunto ja itsetunto vahvistuvat.
Lasta voidaan motivoida koiran avulla tekemään läksyjä tai liikkumaan.
– Joidenkin lasten on vaikea lähteä ulos. Koiran kanssa liikkuminen on hyvin luonnollista. Koira käyttää paljon nenäänsä. Sen seurassa huomio kiinnittyy eri asioihin kuin yleensä. Näin kertyy uusia elämyksiä ja lapsen oma ajatusmaailma voi avartua tai muuttua.
Lapsen ja tukihenkilön suhde on kuitenkin tärkein:
– Lasta tavataan, vaikkei koira pääsisikään mukaan.
Pari kertaa kuussa
Kohderyhmä ovat 7–17 -vuotiaat lastensuojelun avohuollon asiakkaat, ja Tiina Muros auttaa kuntien sosiaalityöntekijöitä lapsen ja tukihenkilö-koira-parin yhdistämisessä.
– Mitään koirarotuja ei ole rajattu toiminnasta. Koirat arvioidaan yksilöinä, mutta rodun erityispiirteet otetaan huomioon. On myös tärkeää, että jokainen tukihenkilö arvioi rehellisesti koiransa.
Koirakko tapaa lasta noin 2–3 kertaa kuukaudessa, ja mukaan lähtevien toivotaan sitoutuvan toimintaan pitkäksi aikaa.
– Tukihenkilö raportoi tapaamisista lapsen sosiaalityöntekijälle. Toiminta on kuitenkin vapaamuotoista ja tukihenkilö pääsee itse keksimään yhteistä tekemistä.
Kunnat korvaavat tapaamisten menoja kuten tukihenkilötoiminnassa on yleensä tapana, ja Ehjä ry:n koulutustuki jatkuu kurssin jälkeenkin.
– Tukihenkilöillä on mahdollisuus jatkokoulutuksiin ja järjestän myös vertaistapaamisia. Minulle voi aina soittaa ja saada työnohjauksellista tukea, Muros lupaa.
Lisää vapaaehtoisia tarvitaan
Tiina Muros on koira-avusteisen kuntoutustyön pioneereja Suomessa. Hän koordinoi aikaisemmin Kennelliiton kaverikoiratoimintaa, jossa koirien kanssa vieraillaan muun muassa vanhainkodeissa ja päiväkodeissa. Vuonna 2009 Muros oli mukana perustamassa Koirat kasvatus- ja kuntoutustyössä ry:tä.
– Eläinavusteinen työskentely alkoi ammattilaisten omasta kiinnostuksesta. Kun itsekseen toimineet löysivät toisensa, ruvettiin tuottamaan tietoa.
Ensimmäinen suomenkielinen opas Karvaterapiaa (Solution Models House) julkaistiin viime vuonna. Muros uskoo, että koirien ja eläinten käyttö tulee yleistymään lastensuojelussa.
– Kokemukset ovat niin hyviä.
Ressu-projekti haluaa tehdä koira-avusteisesta vapaaehtoistoiminnasta pysyvää ja luo koiranomistajien rekrytoimiseksi toimintamallia.
Raision kurssi on toinen toteutunut Ressu-koulutus. Ensimmäinen pidettiin yhteistyössä Kirkkonummen kunnan kanssa. Koulutukset ovat kunnille maksuttomia, ja osanottajat voidaan valita yhteistyössä niiden kanssa.
– Seuraavia yhteistyökuntia etsitään. Toive on, että jokaiselle kurssille saadaan 5–6 koulutettavaa koirakkoa.
Lähde mukaan!
* Tukihenkilöltä vaaditaan kykyä lukea omaa koiraa, mahdollisuutta sitoutua, yhteistyökykyä sekä sitä, että oma elämä on tasapainossa.
* Koiran tulee olla noin 1,5–7-vuotias, terve ja sosiaalinen, perustottelevainen, yhteistyöhaluinen sekä tottunut lapsiin ja nuoriin.
* Projektin aikana koulutetaan 30–60 koiranomistajaa tukihenkilöiksi.
