Vakavasti leikkisää sisustamista
Päiväkodissa pitää olla tilaa ripustaa lasten töitä esiin.
Tillinmäen naulakot on tehty lapsen mittakaavaan: kenkälokerikon päälle voi istahtaa pukemaan.
Päiväkodin sisustaminen ei ole mitään lasten leikkiä. Näin toteavat Espoon kaupungin Tillinmäen päiväkodin johtaja Nina Särkilahti ja helsinkiläisen Pakilan Montessori-leikkikoulun vastaava lastentarhanopettaja Niina Mantere.
Tillinmäen päiväkodissa tallustelee päivän aikana yli sata lasta ja 20 aikuista, Pakilan Montessori-leikkikoulussa 42 lasta ja 7 aikuista. Saman tilan pitää mukautua sekä lasten että aikuisten mittakaavaan. Turvallisuus ja toimivuus ovat arvossaan, jotta arki rullaa sujuvasti aamusta iltaan ja päivästä toiseen.
Harvassa päiväkodissa on oma liikuntasali, mutta Tillinmäestä sellainen löytyy.
Toisaalta päiväkoti ei ole vain lasten hoitopaikka, vaan se on myös varhaiskasvatuksen paikka. Parhaimmillaan tila houkuttelee tekemään ja oppimaan.
– Sisustuksella on merkitystä. Jos olisi sekavaa ja epäviihtyisää, ei täällä olisi kivaa sen paremmin lapsilla kuin aikuisillakaan, Niina Mantere toteaa.
Tillinmäessä lähtökohdat toimivan sisustuksen luomiselle ovat optimaaliset. Komea tummanpuhuva kolmevuotias rakennus on tehty nimenomaan päiväkodiksi.
Lasiovi rajaa tiloja, muttei estä näkyvyyttä ja valoa.
Rakennuksen suunnitteli arkkitehtitoimisto A-konsultit. Pintamateriaaleista, kiinteistä kalusteista ja muusta sisustuksesta päättivät arkkitehtitoimisto ja Nina Särkilahti yhteistyössä.
Punatiilisessä 1970-luvun vanhassa toimistorakennuksessa majaa pitävä Pakilan päiväkoti on toteutettu huomattavasti pienemmällä budjetilla. Helsingin Montessori-yhdistys remontoi toimistotalon leikkikoululleen sopivaksi kolme vuotta sitten.
– Täällä oli kapean käytävän laidoilla lukuisia pieniä toimistohuoneita. Me purimme urakalla väliseiniä ja avarsimme tilaa. Arkkitehti auttoi tilaratkaisujen suunnittelussa ja ammattisisustaja värivalinnoissa, Mantere kertoo.
Lapsille ja aikuisille
Päiväkodissa on hyvä olla riittävästi lattiapinta-alaa.
Lasten ja aikuisten mittakaavan sovittaminen on tehty espoolais- ja helsinkiläispäiväkodeissa hieman eri tavalla.
Pakilan ruokasalissa on matalia pyöreitä pöytiä ja somia pieniä tuoleja. Tillinmäessä kaikki pöydät ja tuolit ovat paria poikkeusta lukuun ottamatta tavanomaisen korkuisia.
Aikuistenkin ergonomia on tärkeää.
– Myös aikuisten ergonomia on tärkeää. Työntekijämme ikääntyvät, ja monilla on tuki- ja liikuntaelinvaivoja. Lapset taas saavat vähän tervetullutta liikuntaa, kun kapuavat korkealle tuolille. Eihän perheillä kotonakaan ole lapsille erikseen matalaa ruokapöytää, päiväkodinjohtaja Särkilahti perustelee.
Pakilassa Montessori-välineet on aseteltu lasten korkeudelle.
Lapsia koetetaan houkutella liikkumaan Tillinmäessä muinkin keinoin. Lattiaan on teippauksin merkitty temppuratoja ja hyppelytehtäviä. Päiväkodissa on myös erillinen liikuntasali puolapuineen ja koripallokoreineen.
Myös Pakilassa lattia on hyötykäytössä. Käytävän lattiaan on teipattu kirjaimia, numeroita ja pieni esterata.
– Teippaukset innostavat oppimaan ja toisaalta rauhoittavat lasten vauhtia kapealla käytävällä, jolle avautuu ovia, Mantere kertoo.
Naiset painottavat väljyyden ja vapaan lattiapinta-alan merkitystä.
– Vapaa tila innostaa liikkumaan, Särkilahti toteaa.
– Meillä lattiatilaa tarvitaan paljon, kun lapset tekevät Montessori-tehtäviä omilla pienillä matoillaan, Mantere kertoo.
Kaikella on paikkansa
Montessori-leikkikoulussa eri aihepiireihin liittyvät välineet on koottu omiksi ryhmikseen.
Jos jossain, niin päiväkodeissa säilytysratkaisujen merkitys korostuu. Tavaraa ja välineitä on paljon, ja kaikella pitää olla oma mietitty paikkansa.
– Olennaista on, että tavarat ovat helposti lasten saatavilla. Ei tarvitse kurotella ja siirrellä niitä. Meillä on paljon hyllyjä. Montessori-välineet ja lelut on aseteltu väljästi ja houkuttelevasti esiin. Hyllyssä ei siis ole viittä palapeliä päällekkäin, Niina Mantere selittää.
Myös askartelutarvikkeiden säilytystä on pohdittu. Eriväriset kynät löytyvät omista mukeistaan, punaiset yhdestä, keltaiset toisesta… Pienimmillekin asioille on oma lokeronsa. Lapset löytävät tarvitsemansa vaivatta.
Lapsikin siirtää lelut ja välineet paikasta toiseen helposti, kun laatikon alle on asennettu pyörät.
Tillinmäessä hyllyt ja lelulaatikot ovat saaneet alleen pyörät. Siirreltävien hyllyjen avulla tilaa on mahdollista jakaa vaikka joka päivä eri tavalla. Syntyviin soppiin voi jakaa lapsiryhmää pienempiin osiin.
– Lapset pystyvät helposti siirtelemään pyörällisiä laatikoita leikkeihinsä, Särkilahti lisää.
Vaivattomuus ja helppous innostavat lapsia hommiin. Molemmissa päiväkodeissa tekeminen myös näkyy. Seinillä on runsaasti toinen toistaan värikkäämpiä taideteoksia.
– On tärkeää, että lapset pääsevät näkemään kättensä jäljen. He ovat ylpeitä omista aikaansaannoksistaan. Omia töitä on kiva näyttää kavereille ja vanhemmille, Nina Särkilahti tähdentää.
Tyytyväiset asiakkaat
Tillinmäen päiväkodin pojista Topias Verholasta (yllä) ja Justus Tillistä, kerrossänky on päiväkodin kivoin paikka. Siellä voi levätä ja kuunnella satua.
Mutta mitä sanovat lapset?
Tillinmäen pojat Heikki Salminen, 3, Topias Verhola, 5, ja Justus Tilli, 5, sekä Pakilan tytöt Sylvi Mantere, 4, ja Aino Ilvonen, 4, vakuuttavat, että juuri heidän päiväkotinsa on kiva ja näyttääkin kivalta.
– Musta paras paikka on leikkihuone. Siellä voi leikkiä eläinlääkäriä ja olla itsekin potilas, kertoo Sylvi.
Sylvi Mantere ja Aino Ilvonen osaavat laittaa astiat oikeille paikoilleen. Pakilan Montessorileikkikoulun ruokasalissakin kaikelle on omat sijansa.
Aino nyökyttelee vieressä.
Poikien lempipaikka on lepohuone.
– Täällä voi kuunnella satua ja nukkua yökaverin kanssa, Topias tiivistää tunnot.
Laki ja ohjeet suitsivat
Iloiset värit ja leikillisyys kuuluvat päiväkotien sisustukseen, mutta niin myös lainsäädäntö ja viranomaisten ohjeet.
Viime elokuussa voimaan astuneen varhaiskasvatuslain mukaan varhaiskasvatusympäristön pitää olla muun muassa ”esteetön, kehittävä, oppimista edistävä, terveellinen ja turvallinen lapsen ikä ja kehitys huomioon ottaen”.
– Varhaiskasvatusympäristöllä tarkoitetaan paitsi konkreettista ympäristöä – kuten itse rakennusta, sen sisustusta, leluja ja välineitä sekä pihamaata – myös päiväkodin sosiaalista ja psyykkistä ympäristöä eli sen ilmapiiriä, erityisasiantuntija Pia Kola-Torvinen Opetushallituksesta selventää.
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) ohjeistaa Päivähoidon turvallisuus -oppaassa päiväkotien kalusteiden valintaa. Sen mukaan kalusteiden pitää olla sekä tukevia että kestäviä ja täyttää turvallisuusvaatimukset.
Päivähoidon rakennustieto- eli RT-kortti antaa ohjeita uuden päiväkodin rakentamista suunnitteleville.
STM:n päivähoidon järjestämisohjeisiin pohjaava RT-kortti tähdentää muun muassa sisustuksen käytännöllisyyttä, viihtyisyyttä ja monikäyttöisyyttä.
– Kortissa on hyvin konkreettisia ohjeita. Hauskasti on mainittu esimerkiksi se, että lasten tekemien töiden esillepanoon pitää varata tarpeeksi tilaa tai että suunnittelussa pitää ottaa huomioon lasten mittakaava. Lapsethan katsovat maailmaa aika matalalta, Kola-Torvinen summaa.
Poimi päiväkotien sisustusideoita kotiin
Kun kaikki on järjestyksessä, lapsi löytää helposti tarvitsemansa.
* Asenna hyllyjen ja kaappien alle pyörät. Huonekalujen järjestyksen muuntelu ja tilan jakaminen helpottuu.
* Tee lapsille teipin avulla lattiaan vaikka hyppelyruutu.
* Pidä näkyvillä vain vähän leluja kerrallaan. Huolehdi, että ne ovat houkuttelevasti esillä ja helposti saatavilla.
* Satsaa myös pikkuesineiden säilytykseen. Kun kaikella on paikkansa, leikin ja askartelun jälkien siivoaminenkin on lapselle helpompaa.
Lisää tulossa!
Esittelemme keväämmällä Päivi Lindbergin mielenkiintoisen väitöskirjan In search of affordances and visual quality – Interpreting environments of children aged under three in seven Finnish day-care centres.
Lindberg kehitti väitöskirjassaan mallin, jolla voidaan arvioida päiväkotiympäristöjä. Hän havaitsi tutkimissaan päiväkodeissa monia vahvuuksia, mutta on kuitenkin ilmeistä, ettei päiväkotien visuaalisen ympäristön merkitystä varhaiskasvatuksen tukena ole vielä tiedostettu riittävästi.
Jos innostut tutustumaan tutkimukseen jo nyt, on se luettavissa PDF-muodossa os.
www.julkari.fi/handle/10024/116285
