Hyppää sisältöön
Piirroskuva perheestä, jossa on koululainen pitää kiinni miehen kädestä ja naisella on sylissään vauva.

Uusperheen ihmissuhteissa tarvitaan armollisuutta

Nuoret toivovat vanhemmilta malttia uusien kumppaneidensa esittelemisessä. Asiantuntijoiden mukaan sopeutuminen uusperheeseen voi viedä vuosia.
Teksti: Kristiina Antell
Kuvat: Kudryavtsev Pavel

Uusperheen perustaminen ei ole lapsen valinta, ja siksi siihen sopeutuminen voi viedä vuosia. Myös ulkopuolisuuden tunne on yleistä. Näin kertovat pitkään perheneuvoloissa uusperheiden kanssa työskennelleet Lilli Daruish ja Päivi Vainio.

Daruish pitää tärkeänä lasten huomioimista uusperheellistymistä suunnitellessa. Uusperheen jäsenten pitäisi tutustua toisiinsa ennen yhteen muuttamista.

– Aikuiset ovat saattaneet pyöritellä uusperhesuunnitelmia pitkään, mutta lapsi alkaa ajatella asiaa vasta kun muutto on lähellä.

Lapsi on voinut elätellä toivetta, että omat vanhemmat palaisivat vielä yhteen. Tieto uusperheen perustamisesta vie tämän ajatuksen mennessään. Lapsi voi myös kokea, että asioita tapahtuu riippumatta hänen tahdostaan.

Uusperheen muodostuminen tapahtuu vaiheittain

Uusperheen kehityksessä on tyypillisesti kolme vaihetta kuherruskuukaudesta rähinän kautta meidän lauma -vaiheeseen. Usein toiveena on hypätä suoraan laumautumiseen, mutta se onnistuu harvoin.

Vanhempien on tärkeää miettiä uusperheen aikuisten rooleja jo alussa, jotta ne näyttäytyvät lapselle mahdollisimman selkeinä.

– Kahdesta perheestä tulevilla on toisistaan poikkeavat tavat, mutta kaikkea ei tarvitse muuttaa. Tärkeintä on yhteensovittaminen, jotta tasapuolisen kohtelun tunne säilyy, Daruish toteaa.

Lapset saattavat kokea eriarvoisuutta erityisesti silloin, jos vanhemmille syntyy yhteinen vauva. Uusi tulokas on koko ajan samassa kodissa muiden lasten vaihtaessa vuoroviikoin asumaan toisen vanhemman luokse.

– On tärkeää, että molemmat vanhemmat panostavat kahdenkeskiseen aikaan jokaisen lapsen kanssa erikseen, Vainio painottaa.

”Ei tarvitse rakastaa lasta kuin omaansa.”

Vanhemmatkin voivat tuntea ulkopuolisuutta ja pohtia, miten he yhteensovittavat vanhemmuutensa. Parisuhde joutuu uusperheessä eri tavalla koetukselle kuin ensiperheessä.

Vanhempi voi myös kokea huonoa vanhemmuutta, jos kumppanin lasta kohtaan ei synny rakkautta.

Asiantuntijat painottavat, että kaikenlaiset tunteet ovat sallittuja, mutta ikävä käytös ei.

– Ei tarvitse rakastaa lasta kuin omaansa. Uusperheiden suhteissa täytyy olla armollisuutta. Riittää, että välittää, Daruish korostaa.

Tukea ja apua arkeen voi hakea perheneuvolasta tai esimerkiksi Uusperheiden liitosta.

– Joskus joku uusperheellinen voi pohtia, kuinka kaikesta selviää. Täytyy kuitenkin muistaa, että uusperhe on uusi alku ja mahdollisuus. Mitä aikaisemmassa vaiheessa apua hakee, sen helpompi solmuja on avata.

Uusperheessä muodostuneet ihmissuhteet ovat tärkeä voimavara lapselle koko elämän ajan.

Nuorten toiveet uusperheen vanhemmille

Nuut Judén, 15, asuu vuoroviikoin pikkuveljensä kanssa äidin ja isän luona. Samassa kodissa oleminen isän tyttöystävän kanssa tuntui aluksi epämukavalta.

– Oma tila on minulle tärkeää. Oli vaikeaa, kun kodissa oli joku vieras, vaikka sain olla omassa huoneessa rauhassa.

Tilanne helpotti, kun Nuut jutteli isän tyttöystävän kanssa.

– Hän kuunteli minua. Energiamme kohtasivat. Kävin puhumassa myös koulukuraattorille.

16-vuotias Luu muutti äitinsä ja veljensä kanssa isäpuolen luokse parin kuukauden kuluttua siitä, kun oli tavannut tämän ensimmäistä kertaa.

– Olisi hyvä, jos lapsi viettäisi vanhemman uuden kumppanin kanssa aikaa kahdestaan, jotta selviäisi, millaista olisi elää uuden ihmisen kanssa.

Myös Luulle keskusteleminen oli tärkeää.

– Meillä puhuttiin paljon ihan konkreettisista muuttoon liittyvistä asioista. Se auttoi.

Erilaiset tavat saattavat hämmentää uusperheen alkutaipaleella. Luun mukaan isäpuolella oli erilainen käsitys siivouksesta kuin mihin Luu oli äitinsä ja veljensä kanssa asuessaan tottunut.

– Hän ei myöskään tykkää krääsästä, mutta minä pidän siitä, että huoneessani on paljon tavaroita.

Nuut Judén korostaa vanhempien toimivan kommunikaation merkitystä.

– Vanhemmillani on erosta huolimatta hyvät välit. Olisi ikävää, jos he puhuisivat toisistaan pahaa. On myös tärkeää, että he keskustelevat lapsen asioista keskenään.

Myös yhteiskunta voisi auttaa uusperheessä asuvia nuoria.

– Välillä olisi ollut tarpeellista, että olisi ollut joku muu paikka kuin koti, jonne mennä hengailemaan ja vain olemaan, kun ahdistaa. Tai edes joku, jolle olisi voinut valittaa asioista, Luu sanoo.

Judén on samaa mieltä.

– Joskus on tuntunut siltä, etten haluaisi olla äidin enkä myöskään isän luona. Olisi mahtavaa, jos nuorisotiloihin voisi mennä myös yöksi. Usealla nuorella olisi tarvetta tällaiselle.

 

Luun sukunimi on toimituksen tiedossa.

Laadukas journalismi ei synny itsestään

Toivottavasti pidit tästä jutusta! Sait lukea sen ilmaiseksi tukitilaajiemme ansiosta. Tilaamalla Lapsen Maailman mahdollistat luotettavan ja laadukkaan sisältömme jatkossakin. Tukitilaus maksaa vain viisi euroa kuukaudessa. Tilaajanamme saat Lapsen Maailma -lehden kotiisi kannettuna.

Tilaa lehti itsellesi tai lahjaksi

Samankaltaisia aiheita