Pikkulapsille ja heidän perheilleen tarjottavat kulttuuripalvelut ovat parhaimmillaan ikätasolle sopivia, laadukkaita ja turvallisia. Hyvin toimivissa palveluissa yhdistyy myös matalan kynnyksen osallistuminen, monipuolinen sisältö, ammattitaitoiset ohjaajat ja toiminnan säännöllisyys.

Lastenkulttuuriliiton tekemän selvityksen mukaan keskeinen osa toimivia malleja on niin ikään yhteistyö neuvoloiden, kirjastojen ja kulttuuritoimijoiden kanssa.

– Kaiken kaikkiaan vauvakulttuuri hyötyy pienistä teoista. Matalan kynnyksen arkilähtöiset kulttuurikokemukset tukevat sekä lapsen kehitystä että koko perheen hyvinvointia, kertoo koordinaattori Tetti Tuhkio Suomen lastenkulttuuriliitosta.

Valtakunnallisessa selvityksessä ei kartoitettu perheiden toiveita tai tarpeita, vaan keskityttiin olemassa oleviin rakenteisiin ja toimintamalleihin.

– Tällä hetkellä meillä on olemassa paljon hyviä toimintamalleja, jotka ovat käytössä varsin alueellisesti. Yhteinen toimintamalli vahvistaisi yhdenvertaisuutta, helpottaisi perheiden tiedonsaantia ja tukisi kuntia ja hyvinvointialueita, Tuhkio perustelee.

3 x parempaa lasten­kulttuuria

❶
Vauva- ja lastenkulttuurin tavoitteena on lisätä perheiden ­hyvinvointia ja tukea tasapainoista ­kasvua. Erityisen hyvin toimivat perheen ­yhteiset, elämykselliset ja onnistumisen ­kokemuksia ­tuottavat taide- ja kulttuuri­tapahtumat.

❷
Selvityksen mukaan ­varhaislapsuuden taide- ja kulttuuripalveluille ei ole yhtenäistä valtakunnallista ­toimintamallia. Kehittämistarpeita on myös resurssien vahvistamisessa ja saavutettavuuden parantamisessa.

❸
Hyviä ­toimintamalleja ovat esimerkiksi ­kirjastoista saatavat iltasatupassit, ­kulttuuri- ja ­taideneuvolat, muskarit, vauvojen taidetreffit ja avoin ­kulttuurikeskustoiminta.