Tervetuloa syömään meille!

Rakkautta ja huolenpitoa

Lempi-mummun omassa kahvikupissa kukkivat kesäkukat. (Kuva Liisa Lauerma)

Mummuni mielestä lapsen pitää saada tukevaa ruokaa, jotta vahvistuu ja potristuu. Lempin kokkauksista suosikkini oli kuohkea munakas. Ainekset olivat tuhteja, kevyttuotteita ei tunnettu. Muistan, kuinka mummu vispasi kulhossa rivakoin ottein muutaman kananmunan ja kaatoi sekaan paksua kermaa. Munakas tirisi kypsäksi puuhellalla.

Ruoka oli mummun tapa osoittaa rakkautta ja huolenpitoa lapsenlapselleen.

Työläiskodeissa

Suomalaisten sukupolvimuistoissa ruoka on useimmiten ollut arjen välttämättömyys. ”Mitä näitä muistelemaan, oli niin vaatimatonta”, toteaa moni ikäihminen lapsuutensa arkielämästä.

Nykyinen ruokablogien ja tv:n kokkiohjelmien aika eroaa ruokasuhteessaan kovasti esim. Helsingin työväenasuntomuseon pikku kodeissa eletystä ajasta 1900-luvun alkupuolella.

Helsingin kaupunginmuseon työväenasuntomuseossa on koteja usealta 1900-luvun vuosikymmeneltä. 1920-luvun hellahuoneessa perheen pukkisänkyjä ei ole vielä pedattu. (Kuva Helsingin kaupunginmuseo/Juho Nurmi)

Kierros museossa on yhtä aikaa ajatuksia herättelevä aikamatka ja ihastuttava nostalgiaretki puhtaisiin ja somiin hellahuoneisiin. Täällä Kirstinkadulla elää yhdessä hellahuoneessa tiiviisti koko perhe. Ruoka porisee lämmitysuunina toimivan kakluunin liedellä, ja tiskit pestään vadissa sinkityllä tiskipöydällä. Tiskivettä ei sentään tarvitse kantaa kaivolta, sillä huoneessa on moderni uutuus: vesijohto.

Kun kopistelee pitkän puutalon rappusilta toisille voi tarkastella, mitä kaikkea asukkaat tänään syövätkään! Sukeltajan rouva Alviina on näemmä ostanut silakoita ja perunoita ja valmistaa niistä ravitsevaa soppaa. Jazzia kuuntelevat nuoret naiset Alina ja Lyyli ja heidän isovanhempansa syövät sunnuntaiateriaksi lihapullia ja makaronilaatikkoa. Sähköasentajan vaimo Olga valmistaa keittiönurkassaan mehua. Viimeisessä rapussa juhlitaan. Pikku-Pekan ristiäisissä ankarista sotavuosista selvinneet juhlavieraat saavat ruisjauhoista leivottua piikkisikakakkua.

Talvipakkasilla tämä tunnelmallinen, mummolamuistoja herättävä museo ei ole auki. Nykyihminen voisi ahdistua talvenhämärissä huoneissa, kun perennapenkki ei pihalla kuki ja perunakellariin pitää kulkea kylmän ulkorapun kautta.

Keräilijöiden kodeissa

Ruokailu kokoaa ihmiset yhteen kotona ja kutsuilla. Siihen, millaisin astioin pöytä katetaan, mitä ruokalajeja tarjoillaan ja miten pöytään pukeudutaan, vaikuttaa sosiaaliluokka.

Didrichsenin taidemuseon perustajat Marie-Louise ja Gunnar Didrichsen tekivät ensimmäisen yhteisen taidehankintansa nuorena avioparina vuonna 1942. Tässä Pekka Halosen Ateria-taulussa miehet istuvat talonpoikaispirtissä ruokapöydän ääressä ja nuori tyttö huolehtii tarjoilusta. Tunnelma on vakava ja harras: ruoka ei suinkaan ole ollut itsestään selvyys täällä pohjolassa.

Uudessa kodissaan talonpojat ovat saaneet sitten seurata toisenlaisia aterioita. Marie-Louise Didrichsen oli sosiaalinen ja innokas päivällisten järjestäjä, joka huolehti tarkasti ruokalistoista ja ruokasalin seinällä olevasta taiteesta.

Kiinalainen liemikulho, 1760–70. (Kuva Reitzin säätiö)

Helsinkiin parikymmentä kerrostaloa rakennuttanut suurgrynderi Lauri Reitz (1893–1959) oli Didrichsenien tapaan intohimoinen taiteenkeräilijä. Hänen perustamansa kokoelma on esillä Reitzin perheen entisessä töölöläiskodissa. Siihen kuuluu Suomen taiteen kultakauden teoksia ja esineistössä on mm. astioita ja aseita.

Hanna Frosterus-Segerstrålen pieni häävieras on nukahtanut karamelli ja rypäleterttu sylissään varmaankin syötyään vatsan täyteen juhlapöydän herkkuja. Aukusti Uotilan osterinpoimijat keräävät meren hedelmiä suurin koreihin Bretagnessa. Ferdinand von Wrightin maalauksessa kukko seuraa, miten kanat syövät jyviä. Etteivät vain päätyisi taidekokoelman hienoon kiinalaiseen liemikulhoon!

Leikitään kotia, opitaan tapoja

Arabian Lumikki-lastenastiastoa valmistettiin 1930–40-luvuilla. (Kuva Suomen kansallismuseo)

Kotileikki on hyvä tapa oppia taitoja ja hyviä tapoja.

Yhteinen ruokailu eri muodoissaan on rytmittänyt päivää myös lastentarhoissa ja kouluissa. Jarmo-ukki muistaa omasta lastentarhastaan, ettei Matti-isoveljelle oikein maistunut Isakssonin neitien kaurapuuro.

Käänteentekevä kasari

Hotelli- ja ravintolamuseon Kasari-näyttelyssä muistellaan 1980-lukua. Sehän oli sitä aikaa, kun ruokakauppoihin saapui avokadoa, kiiviä, munakoisoa ynnä paprikaa, ja salaatti valmistettiin kiinankaalista.

1980-luvulla keittiöaskareet helpottuivat uudella mikroaaltouunilla. (Kuva Hotelli- ja ravintolamuseo)

Pikaruokakulttuuri vakiintui Suomeen. Viimeistään nyt jäivät Lempi-mummuni keittiön herkut vain haikeiksi muistoiksi, kun aloin innolla nauttia hampurilaisia Carrolsilla, Hesburgerissa, McDonald’silla.

80-luvulla keittiöt suurenivat ja laitteet lisääntyivät. Mikron lisäksi keittiössä hurisivat esim. leipäkone ja sähköveitsi. Ruuanlaitosta alkoi arjen pyörityksen rinnalla tulla myös vapaa-aikaan liittyvä koko perheen harrastus.

Retkelle!

Astumme viimein käryisistä keittiöistä raikkaaseen ulkoilmaan! Retkellä ruoka maittaa aina, eikä astioiden kanssa tarvitse hienostella kannonnokassa sienimetsässä, leirintäalueella tai ladulla.

Venny Soldan-Brofeldtin maalauksessa Pojat luodolla meri läikkyy syvän sinisenä ja pojat ovat virittämässä nuotiota. Ehkä kohta itse pyydetty kala pääsee tikun nokkaan ja sitten nuotioon paistumaan. Hyvältä tuoksuu, hyvältä maistuu!

Yleisö äänesti Venny Soldan-Brofeldtin Pojat luodolla -taulun Järvenpään taidemuseon suosikkiteokseksi. (Kuva Järvenpään taidemuseo)

Greta Garbon munakas

3 isoa munaa
4 rkl kuumaa vettä
3 rkl raastettua juustoa
1 rkl hienoksi hakattua persiljaa
suolaa, valkopippuria, rasvaa

Niksi

Appelsiinit, jotka ovat päässeet kuivumaan, pannaan pariksi minuutiksi kuumaan veteen, jolloin ne saavuttavat jälleen tuoreutensa.

>Arpiala-Koivisto-Saarinen: Uusi keittokirja – Uusia ruokia ja vaihtelua vanhoihin. Kirja-Sampo 1946.

www.nba.fi/fi/kansallismuseo

www.hel.fi/hki/museo/fi/Museot+ja+n_yttelyt/Ty_v_enasuntomuseo

www.didrichsenmuseum.fi

www.reitz.fi/

www.hotellijaravintolamuseo.fi/1

www.jarvenpaa.fi/–J%C3%A4rvenp%C3%A4%C3%A4n_Taidemuseo–/sivu.tmpl?sivu_id=506