Taimi syntyi kotona

Pian 1,5-vuotias Taimi kurottaa pienet sormensa kohti tuolin reunaa, nousee seisomaan ja lähtee tepsuttamaan olohuoneen poikki. Vieressä pikkusiskoaan ihastelee kohta 4-vuotias isosisko Mette.

Kaisa Vierimaan ja Sami Torpan kuopuksen syntyminen kotona oli suunniteltu ja pitkään harkittu mutta samalla luonnollinen valinta. Tutustuminen kätilöön ja doulaan jo raskausaikana toi turvallisuuden tunnetta ja uskoa pärjäämiseen synnytyksessä.

– Aina, kun vertailimme eri paikkoja keskenään, koti tuntui parhaimmalta. Sairaalaankin saa luotua kodinomaista tunnelmaa, mutta koti on kuitenkin koti. Täällä saa itse päättää, kuka tulee ovesta sisään, Kaisa sanoo.

Sopivaa synnytyspaikkaa alettiin pohtia jo raskauden alussa. Sami totesi, että lapsi syntyy siellä, missä sen kuuluukin. Lause jäi Kaisan mieleen, ja ajatus kotisynnytyksestä alkoi pyöriä kummankin mielessä.

Perhe mietti myös muita vaihtoehtoja, kuten Vammalan aluesairaalaa tai Taysia. Itsestään selvää kotisynnytyksen järjestyminen ei ollut, sillä aivan raskauden viimeisille viikoille asti vauva oli kohdussa perätilassa. Perhe olisi halunnut sairaalasynnytyksen, jos vauvaa ei olisi saatu lääkärin tekemällä ulkokäännöksellä käännettyä.

Vertaistuki oli tärkeässä osassa synnytykseen valmistautumisessa, sillä osa perheen tuttavista oli synnyttänyt kotona. Kaisa kävi myös Aktiivinen synnytys ry:n kotisynnytysseminaarissa kuulemassa ajankohtaista tutkimustietoa ja muiden perheiden kokemuksia.

Ensimmäisiä valmisteluja oli löytää sopiva kätilö. Perhe tutustui kahteen kätilöön, joista Kari Kaarlas tuli synnytykseen mukaan. Kaisa ja Sami pyysivät myös doulan tuekseen synnytykseen ja avuksi jo siihen valmistautumisessakin. Pariskunnan mielestä järjestelyt eivät olleet vaikeita, vaikka monia asioita pitikin ottaa huomioon.

– Seurasimme THL:n valmistelemia kotisynnytyssuosituksia ammattilaisille. Halusimme esimerkiksi otattaa kaikki tarvittavat verikokeet äidistä ja vauvasta. Suosituksia seuraamalla ei tarvinnut itse selvittää aivan kaikkea alusta alkaen, Kaisa sanoo.

Hänen mielestään olisi tärkeää saada myös suoraan perheille suunnattua materiaalia, joka toisi tietoa päätösten tekemiseen.

Olisimme lähteneet sairaalaan, jos jokin riskitilanne olisi ilmennyt.

Neuvolasta perhe ei saanut kotona synnyttämisestä juurikaan tietoa. Ammattilaiset suhtautuivat perheen suunnitelmiin kuitenkin yleensä asiallisen neutraalisti, ja vain muutaman kerran perheen valintaa kummasteltiin.

Normaalin ultraäänitutkimuksen yhteydessä pariskunnalle kerrottiin, että voimakkaat verenvuodot voivat olla synnytyksessä vaarallisia.

– Tiesin sen, mutta toisaalta riski on olemassa myös sairaalassa. Kotona kätilö tarkkaili koko ajan vointiamme, enkä joutunut olemaan hetkeäkään yksin, Kaisa kertoo.

– Kätilöiden kanssa käytiin läpi riskejä aiheuttavat tilanteet ja miten niissä tulee toimia. Oli itsestään selvää, että olisimme lähteneet sairaalaan, jos jokin riskitilanne olisi ilmennyt.

Kaisan ja Samin mielestä kotisynnytyksessä korostuvat omat valinnat ja vastuu niistä. Myös sairaalassa pätee hoitotahto, mutta monet asiat tehdään siellä rutiininomaisemmin.

– Esimerkiksi vauvan sydänäänten seuranta ja synnyttäjän tutkimukset tehdään yleensä sairaalan aikataulun mukaan. Vaikka synnytinkin kotona, minulle oli tärkeää, että vauvan sydänääniä kuunneltiin säännönmukaisesti, Kaisa sanoo.

Kotona ei mennä kuitenkaan niin tarkasti kellon mukaan. Koska muita hoidettavia ei ole, kätilö voi tiedustella enemmän myös äidille sopivaa hetkeä.

Kotisynnytyksen valitseva perhe on vastuussa lähes kaikista synnytykseen liittyvistä kuluista.

– Etukäteen mietitytti, kuinka paljon synnytys tulee maksamaan. Kätilöiden hinnat vaihtelevat, ja perhe maksaa kätilön palkan, Sami kertoo.

– Synnytysallas haettiin Helsingistä. Sitten tarvittiin vielä puutarhaletku altaan täyttämistä varten, pressua lattian suojaksi ynnä muuta. Näistä kertyi jonkinlainen summa. Mutta hinta ei harmita.

– On ystävien kanssa mietitty, että esimerkiksi häihin ollaan valmiita panostamaan paljonkin. Onhan lapsen syntymä iloinen perhetapahtuma siinä missä naimisiinmenokin, Kaisa sanoo.

– Järjestelmää pitäisi kehittää, sillä luulen, että kotisynnytysten määrä kasvaa pienten synnytyssairaaloiden sulkemisen seurauksena.

Tällä hetkellä on mahdollista hakea Kela-korvausta kätilön palveluista vain tunnilta ennen ja tunnilta jälkeen lapsen syntymän.

Taimin matka maailmaan kesti yli vuorokauden. Kätilö antoi normaalisti etenevän synnytyksen edistyä omalla painollaan.

– Kätilö tulee kotiin perheen vieraaksi ja kunnioittaa perheen omaa rauhaa. Suuren osan synnytyksestä kätilömme istui keittiössä ja joi kahvia, Kaisa sanoo.

Ammattilaisen rooli kasvoi tietysti loppua kohti.

Synnytyksen aikana Kaisa sai liikkua oman tuntemuksensa mukaan. Synnytyksen alussa supistusten välissä oli pitkiä taukoja.

Mette-esikoinen oli mummin luona sillä aikaa, kun Kaisa Vierimaan ja Sami Torpan Taimi-kuopus syntyi kotona kesäisen lämpimänä iltana.

– Pystyin ihan hyvin nukkumaankin ja jossakin välissä Sami tuli pyytämään syömään. Välipalan jälkeen lähdimme ulos metsälenkille kätilön ja doulan kanssa. Kävelimme useamman kilometrin kodin lähellä. Naurettiin ja höpsöteltiin.

Ulkona supistukset tulivat voimakkaina. Kaisa totesi, että ”mennään kotiin, synnytän sitten kahvien jälkeen”. Hän piti lupauksensa.

Synnytysaltaan täyttöä oli ehditty harjoitella jo edellisenä iltana, jotta naapurit eivät heräisi yöllä sen täyttämisen ääniin.

Taimi syntyi toukokuisena kesäisen lämpimänä iltana. Tamperelaisen kerrostalon sisäpiha oli silloin täynnä leikkiviä lapsia.

– Jos synnytyksestä jotain ääntä tulikin, se meni varmasti näihin samoihin elämisen ääniin, Kaisa hymyilee.

Vauva sai olla rauhassa äidin iholla syntymän jälkeen.

– Kävin suihkussa, jonka aikana doula oli keittänyt teetä. Mummi toi esikoisen kotiin, katsoimme vähän aikaa lastenohjelmaa ja menimme kaikki yhdessä nukkumaan. Uskon, että Metelle oli helpompaa, kun en ollut poissa montaa päivää.

– Vauva syntyi viikonloppuna ja maanantaina alkoivat ihan tavalliset tutut kuviot ja käytännön asioiden hoito. Jäin heti neljäksi viikoksi isyyslomalle. Maanantaina haimme Meten kanssa vauvalle maistraatista henkilötunnuksen, Sami kertoo.

Hänestä oli luontevaa olla äidin tukena kotisynnytyksessä. Tosin seuraavana päivänä joka paikkaan sattui hieromistyön jälkeen, mutta se ei isää haitannut.

Olisi ollut ihanaa, jos olisimme saaneet lääkärin kotikäynnille.

Perhe kävi näyttämässä kolmen päivän ikäistä vauvaa Taysissa ja täyttivät siellä lomakkeen, joka on tarkoitettu sairaalan ulkopuolella syntyneitä vauvoja varten. Suhtautuminen oli neutraalia.

– Olisi ollut ihanaa, jos olisimme saaneet lääkärin kotikäynnille. Nyt vähän harmitti, että vauva piti viedä sairaalaan, jossa on myös sairaita ihmisiä, Kaisa sanoo.

Kätilö oli ensipäivinä päivittäin yhteydessä perheeseen ja kyseli sekä äidin että vauvan vointia.

– Piti rauhoitella itseäni, etten olisi lähtenyt liikaa touhuamaan. Kotonakin täytyy levätä, vaikka olo olisi hyvä.

Synnytyspaikan valinnassa tärkeintä on, että päätökset ovat vastuullisia ja perusteltuja.

– Pitää olla myös varasuunnitelmia ja hyväksyä, jos suunnitelmat muuttuvat, Kaisa ja Sami pohtivat.

Vuonna 2013 Suomessa on ollut 28 suunniteltua kotisynnytystä. Kyseessä on THL:n ennakkotieto.

Mitä kuuluu, Anu?

Kerroimme kätilö Anu Lampisen työstä Lapsen Maailmassa 11/2012, jolloin Anu oli aloittamassa uraansa kotisynnytyskätilönä. Mitä hänelle kuuluu nyt?

– Kiireistä! Tällä viikolla olen avustanut yhdessä kotisynnytyksessä ja ollut doulana sairaalassa, Anu kertoo.

Hän on puuhannut myös uutta Kätilötaloa Helsinkiin yhdessä kolmen kätilökollegansa kanssa. He kaikki toimivat kotisynnytyskätilöinä ja järjestävät Kätilötalon tiloissa muun muassa synnytysvalmennuksia ja imetysohjausta. Anu tekee lisäksi akupunktiota.

Tänä vuonna Anu on päivystänyt syksyn alkuun mennessä seitsemää kotisynnytystä, kun pari vuotta sitten koko vuoden lukumäärä oli viisi.

– Yllätyn aina uudestaan, kuinka viisaita naiset ovat ja miten vähän normaaliin synnytykseen pitää puuttua. Olen saanut opetella istumaan käsieni päällä.

Anun mukaan suomalaisella kotisynnytyskentällä luodaan jo vakiintuvia käytäntöjä.

– Teimme juuri sopimuksen HUS:n kanssa vauvan ja äidin verinäytteiden toimittamisjärjestelmästä. Meillä on ollut myös palavereja ensihoidon ja lääkäreiden kanssa.

Anu on huomannut, että kotisynnytyksiä hoitavien kätilöiden määrä kasvaa. Facebookissa kotisynnytyskätilöiden ryhmään on ilmoittautunut nyt 30 kätilöä ympäri Suomen.

– Ammatissani pohdin jatkuvasti jotain uutta. Tällä hetkellä minua mietityttää, mikä tekee synnytyksestä pitkän tai lyhyen. Etsin vastauksia enemmän myös omasta työstäni, enkä enää usko kaikkea, mitä asioista on aikaisemmin opetettu.

Suosituksia kotisynnytyksen järjestämisestä

THL:n äitiysneuvolaoppaassa julkaistiin uutena osana suositukset kotisynnytyksen järjestämisestä. Poimintoja oppaasta:

• Lapsen syntyessä kotona matkaa sairaalaan tulisi olla alle 20 minuuttia.
• Äidin tulisi olla perusterve uudelleensynnyttäjä.
• Kotisynnytystä hoitavan terveydenhuollon ammattihenkilön (kätilön tai lääkärin) ja perheen suositellaan tekevän kirjallisen sopimuksen.
• Ammattihenkilöllä on velvollisuus antaa perheelle puolueetonta tietoa sekä riskeistä että käytännön järjestelyistä.
• Kotisynnytykseen liittyvä vastuu on pääsääntöisesti perheellä, mutta ammattihenkilöllä on lakiin perustuva velvollisuus työtehtävänsä hoidossa.

www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/110521/THL_OPA2013_029_verkko.pdf?sequence=1
(Äitiysneuvolaopas latautuu linkin takaa.)