Rakastava vanhemmuus uuvuttaa
Millaista on hyvä vanhemmuus?
Kuten arvata saattaa, näkemykset vaihtelevat kulttuurista ja yhteiskuntaluokasta toiseen. Tämän vahvistaa myös marraskuussa julkaistu kansainvälinen tutkimus.
Länsimaissa ihannoidaan rakastavaa ja kärsivällistä vanhempaa. Ajankohtaiseen tilanteeseen nähden on mielenkiintoista, että tutkimuksen mukaan myös venäläiset vanhemmat jakavat tämän vanhemmuuskuvan.
Aasialaisella kulttuurialueella ihanteena on vastuuntuntoinen ja perhekeskeinen vanhemmuus. Afrikassa painotetaan vastuuntuntoa ja latinalaisitalialaisella kulttuurialueella rakastavaa ja vastuuntuntoista vanhemmuutta.
Länsimaisen positiivisen vanhemmuuden ihanteen ytimessä on myönteisten tunteiden osoittaminen. Rakastava, välittävä kasvatusote ja kärsivällisyys ovat tärkeitä.
Ihannekuva on kaunis mutta vaativa: läntisen kulttuurialueen vanhemmat olivat tutkimuksen uupuneimpia. Vähiten uupuivat vastuuntuntoa ja perhekeskeisyyttä korostavat aasialaiset vanhemmat.
Tutkijat pohtivatkin, voisiko vastuuntuntoisuus vanhemmuudessa lisätä hyvinvointia, jos siihen liittyy esim. rajojen asettaminen. Tiedetään, että turvallisessa vanhemmuudessa tarvitaan rakkauden lisäksi vanhemman vastuuta ja rajoja.
Vanhemmuus ei ole yksinkertainen asia.
Asuinmaan ohella ihanteisiin vaikuttivat vanhempien koulutusaste ja yhteiskuntaluokka. Aasian ja Afrikan maissa vähemmän koulutetut vanhemmat korostivat perheen ja kotitöiden teemoja. Korkeammin koulutetut puolestaan painottivat rahaa ja taloutta.
Muilla kulttuurialueilla ero oli pienempi: korkeammin koulutetut vanhemmat pitivät tärkeinä välittämistä, kärsivällisyyttä ja saatavilla olemista. Vähemmän koulutetut korostivat rakkauden ja rehellisyyden teemoja.
Tutkijoiden mukaan nämä löydökset saattavat kuvastaa eroja, joita koulutustason melko hiljan tapahtunut nousu on tuonut kehittyviin maihin. Kehittyneissä länsimaissa koulutustason noususta on kulunut enemmän aikaa ja kasvatusasenteiden erot ovat ehkä jo ehtineet tasoittua.
Rakastava ja välittävä kasvatus on Suomessa yllättävän uusi asia: lasten kaverisuhteita 1900-luvun Suomessa tutkinut Antti Malinen ajoittaa muutoksen 1990-luvulle. Muutos näkyi hänen mukaansa mm. suhtautumisessa koulukiusaamiseen.
Aiemmin kiusaamisesta kertovia lapsia lähinnä moitittiin kantelemisesta kotona. Uusien kasvatusihanteiden oloissa heidän kertomuksensa otettiin vakavasti, eivätkä vanhemmat arkailleet pirauttaa asiasta opettajalle. Rakastavat ja välittävät vanhemmat siis pakottivat koulunkin välittämään.
International Investigation of Parental Burnout -tutkimukseen (burnoutparental.com) osallistui runsaat 8 300 äitiä ja 3 500 isää 37 maasta. Tulokset löytyvät Journal of Cross-Cultural Psychology -lehdessä julkaistusta artikkelista Parenting culture(s): Ideal-parent beliefs across 37 countries (sagepub.com).
Suomessa tuloksista tiedottivat dosentti Matilda Sorkkila ja professori Kaisa Aunola Jyväskylän yliopiston psykologian laitokselta.
Antti Vanas
Hyvä lukija,
Lastensuojelun Keskusliiton julkaisema Lapsen Maailma -lehti on journalistisin periaattein toteutettava aikakauslehti, joka katsoo maailmaa uteliaan lapsen silmin.
Tue Lastensuojelun Keskusliittoa sekä laadukasta journalismia tilaamalla Lapsen Maailma – joko diginä tai painettuna lehtenä.
Ulla Siimes, päätoimittaja ja Lastensuojelun Keskusliiton toiminnanjohtaja
Kommentit (0)