Ero on iso muutos, mutta ei tee perheestä huonompaa

1. Erossa perhe ei aina mene rikki

Yhteiskunnassa on vahva normi, jonka mukaan lasten olisi hyvä kasvaa kahden vanhemman ydinperheessä, sanoo toimittaja Raisa Mattila. Hän on kirjoittanut entisen puolisonsa, kustannustoimittaja Antti Bergin kanssa tietokirjan lapsiperheen vanhempien erosta.

– Yleisesti puhutaan rikkinäisistä perheistä, kun tarkoitetaan tilannetta, jossa vanhemmat järjestävät arjen uudella tavalla eroamalla toisistaan.

Eron myötä perhe muuttuu, Berg pohtii.

– Ydinperheen purkautuessa mielikuva perheestä pienenee, kun toinen vanhempi ikään kuin poistuu perhepotretista. Ajan myötä tulee usein uusia kumppaneita ja mahdollisesti heidän lapsiaan, ja perhe saa lisää jäseniä.

Ydinperhekin muuttuu koko ajan, Mattila muistuttaa.

– Ei meidänkään perhe ollut samanlainen esikoisen vauva-aikana ja silloin, kun kuopuksemme syntyi. Ihmiset kasvavat ja muuttuvat. Eroperheessä muutoksen kohta on vain helpompi osoittaa kuin ydinperheessä.

2. Erosta voi selvitä katkeroitumatta

Ystävänä eroaminen on sekin yhteiskunnan normi, Mattila arvioi.

– Vähän kuin kädenojennus, että jos eroatte, niin erotkaa edes oikealla tavalla.

Hyvistä väleistä on apua, kun sovitaan lapsiin liittyviä asioita. Se myös vahvistaa lasten turvallisuudentunnetta. Aina ystävyyden säilyttäminen ei kuitenkaan ole mahdollista.

– Aluksi voi ajatella, että ollaan ystäviä, mutta myöhemmin se tuntuukin pahalta tai liian intiimiltä. Eron jälkeinen suhde eksään on kuin mikä tahansa ihmissuhde, joka voi kehittyä moneen suuntaan. Tärkeintä ja vaikeinta on omien tunteiden tunnistaminen ja uudelleenarviointi, Berg sanoo.

Mattila toivoo, että eroon liittyvää katkeruutta ei pidettäisi väistämättömänä.

– Olen saanut paljon viestejä siitä, että ihmisistä on tärkeää nähdä eronneita pareja, joiden välit pysyvät hyvänä.

Mattila ja Berg asuvat yhä samassa kerrostalossa, ja lapset saavat kulkea melko vapaasti kodista toiseen. Mattila hoitaa silloin tällöin myös Bergin ja tämän avovaimon lapsia.

3. Anna vapaus omannäköiseen vanhemmuuteen

Ero on erillisyyteen kasvamista vanhempien välillä.

– On todella tärkeää, että ei mennä sähläämään siihen toisen vanhemman tontille, vaan annetaan hänen lain ja moraalin puitteissa olla sellainen vanhempi kuin hän on, Mattila sanoo.

Berg arvioi, että monelle isälle metatyön ja vastuun lisääntyminen eron myötä voi aiheuttaa kriisin. Ideaalitilanteessa lapsen vanhemmat pystyvät päättämään isoista asioista yhdessä, mutta arkisista päätöksistä ei neuvotella.

– Pitää antaa kotirauhaa sen suhteen, että toisessa osoitteessa esimerkiksi mennään nukkumaan eri aikaan kuin toisessa. En usko, että se on lapsellekaan erityisen kuormittavaa. Kyllähän mummolassa ja koulussakin on erilaisia sääntöjä kuin kotona.

4. Selvitä ristiriidat aikuisten kesken

Berg sanoo, että heillä yhteisvanhemmuus on toiminut hyvin, koska he ovat olleet alusta asti samoilla linjoilla lastensa kasvatuksesta.

Mattila on tehnyt päätöksen, että suhtautuu myönteisesti kaikkeen, mitä lapset kertovat tehneensä toisessa kodissa.

– Vastaan aina, että onpa kiva, vaikka olisi jätetty viikon ajan ruoka väliin ja syöty pelkkää karkkia. Jos minulla on jotakin kysyttävää, juttelen Antin ja hänen puolisonsa kanssa. Tärkeintä on, ettei tunnetaakka ja ristiriita valu minulta lastemme päälle.

Aina yhteisvanhemmuus ei toimi tai ole mahdollista. Sekin on aivan ok, että asioista sovitaan esimerkiksi lastenvalvojan luona, Mattila muistuttaa. Tärkeintä on valita toimintamalli, joka takaa lasten hyvinvoinnin ja kasvurauhan.

5. Yhteiskunta ei huomioi perheiden monimuotoisuutta

Mattila ja Berg elävät uusissa parisuhteissa, ja heidän lapsiinsa liittyviä arkisia asioita hoitavat myös lasten bonusvanhemmat. Yhteiskunta rakentuu kuitenkin yhä vahvasti ydinperheen ympärille, Mattila tuskailee. Joka syksy päiväkodista ja koulusta tulee täytettäväksi yhteystietolomake, jonka laatikoihin heidän perheensä ei sovi.

– Virallinen järjestelmä ei pysty tiedottamaan lapseen liittyvistä asioista välttämättä kaikille perheen aikuisille. Lapsi kärsii, jos bonusvanhempi ei esimerkiksi saa tietoa päiväkodin muuttuneesta retkiaikataulusta tai hammaslääkärin peruuntumisesta. Kovan kinuamisen jälkeen sain koulun tiedotuskanavaan Wilmaan tunnukset myös lastemme bonusvanhemmille.

Bergistä tuntuu, että lainsäädäntö viestii moninaisin tavoin, ettei uusperhe ole yhteiskunnan silmissä yhtä oikeanlainen ja merkityksellinen kuin ydinperhe. Järjestelmän rattaissa kuitenkin luovii monenlaisia perheitä.

– Niissä kasvavien lasten lapsuus on täynnä stipluja, joista jää omituinen tunnejälki siksi, että virallinen systeemi on niin fucked up, Mattila sanoo.