Kaksosten isä Nooa Sammalkäpy: ”Joskus oma hetki on minuutti roskakatoksella”
Kun Nooa Sammalkävyn kaksoset olivat vauvoja, arki tuntui usein selviytymiseltä tunnista toiseen. Nyt elämä noin kaksivuotiaiden lasten kanssa on alkanut asettua uomiinsa – ainakin hetkittäin.
– Arki on edelleen aika intensiivistä, mutta siinä on myös paljon iloa ja keveyttä. Vauva-aika oli melko raskasta, mutta nyt tuntuu, että pystyn jo hengittämään vapaammin, Sammalkäpy kertoo.
Hän on kahden vilkkaan ja sosiaalisen lapsen yksinhuoltaja. Päivät rakentuvat neuvolan terveydenhoitajalta saatujen ohjeiden mukaisesti rutiinien varaan, sillä muuten kokonaisuus ei pysy kasassa.
– Meillä on tarkka aikataulu. Se tuli oikeastaan pakon edessä jo vauva-aikana, kun uniongelmat ajoivat jaksamiseni äärirajoille.
Nooa Sammalkäpy on opetellut myös laskemaan vaatimustasoa.
– Olen joutunut hyväksymään, että kaikkea ei voi tehdä täydellisesti. Esimerkiksi kestovaipat olivat alun perin suunnitelmissa, mutta kahden vauvan kanssa siirryin kertakäyttöisiin. Se harmitti, mutta piti valita, mihin voimat riittävät.
”Lapsilleni kerron, että he ovat olleet isin vatsassa. Se on osa heidän elämäntarinaansa.”
Arjen keskellä jaksaminen rakentuu pienistä asioista.
– Joskus se on sitä, että vien roskat ulos ja seison minuutin hiljaisuudessa. Se voi olla päivän ainoa oma hetkeni.
Tärkeitä henkireikiä ovat liikunta ja luonto.
– Käyn kuntosalilla aina, kun saan lastenhoitoapua. Joskus ehdin vaikka syksyllä metsään. Ne hetket kantavat pitkälle.
Yksinhuoltajuudessa on tilanteita, joissa toinen aikuinen olisi kullanarvoinen.
– Jos omat voimat ovat lopussa ja tulee joku hankala tilanne, toivoisin, että toinen voisi ottaa kopin. Välillä kaipaan ihan arkisissa asioissa, että olisi joku, jonka kanssa pohtia, millaisia kurahousuja nyt tarvitaan tai miten jokin asia päiväkodissa hoidetaan. Nyt kaikki pyörii omassa päässä.
Silti parhaat hetket ovat täysin omia.
– Kun lapset nauravat tai keksivät jotain yhdessä, hetket ovat niin ihania, etten kaipaa siihen ketään.
Päiväkoti tarjoaa kaksosille mahdollisuuden olla erossa toisistaan ja Nooa Sammalkävylle aikaa opiskella.
Arkeen tuli merkittävä muutos, kun lapset aloittivat päiväkodin.
– Se on ollut äärettömän ihana kokemus. Lapseni ovat sosiaalisia, ja heille tekee hyvää saada olla myös erillään toisistaan. Kotona se ei oikein onnistu.
Päiväkoti toi myös tilaa omalle elämälle.
– Aloitin yliopisto-opinnot ja palasin työelämään. Se on tärkeää vastapainoa. Pelkkä kotona oleminen oli henkisesti raskaampaa.
Nooa Sammalkäpy opiskelee hoitotieteen maisteriksi ja työskentelee psykiatrisena sairaanhoitajana sukupuoli-identiteetin tutkimuspoliklinikalla Tampereella.
– Teen opintoja tällä hetkellä löysemmin rantein aina kun aikaa löytyy. Esimerkiksi tunnin tai pari lasten päiväuniaikaan.
Nooa muutti lapsineen Helsingistä Tampereelle turvaverkkojen perässä. He asuvat nyt Nooan vanhempien lähellä.
– He ovat meidän tärkein tukipilarimme.
Isovanhempien apu on konkreettista ja säännöllistä.
– Vanhempani hakevat lapsia kerran viikossa päiväkodista ja ovat heidän kanssaan illan, jolloin pääsen kuntosalille. Ja esimerkiksi tenttipäivinä he tulevat hoitamaan lapsia.
Nooa Sammalkäpy kokee, että tuki on tärkeää myös lapsille.
– On tosi merkityksellistä, että heidän elämässään on muitakin turvallisia aikuisia kuin minä.
Kaksosten vanhempana Nooa Sammalkäpy on joutunut hyväksymään, ettei kaikkea voi tehdä täydellisesti. Vauva-ajan jälkeen elämässä on paljon iioa ja keveyttä.
Ajatus omasta perheestä ei ollut Nooa Sammalkävylle nuorena itsestään selvää.
– Olen aina viihtynyt lasten kanssa, mutta en ollut juurikaan nähnyt sateenkaariperheitä, eikä minulla ollut kaipuuta biologisiin lapsiin.
Käänne tapahtui parikymppisenä.
– Kun pääsin aloittamaan sukupuolen korjaushoidot, ajatus raskaudesta alkoi tuntua yllättäen mahdolliselta ja luonnolliselta.
Lopulta lapsitoiveesta kasvoi elämän tärkein haave. Lapset saivat alkunsa koeputkihedelmöityksellä lahjasoluilla.
– Kaipuu vauvaan oli tosi voimakas. Syli tuntui tyhjältä.
Raskaus miehenä herätti etukäteen huolta.
– Pelkäsin, miten ihmiset suhtautuvat. Lopulta ne pelot olivat ylimitoitettuja.
Vanhemmuus ei ole muuttanut hänen identiteettiään.
– Olen edelleen mies. Hyödynsin vain kehoa, joka minulla on.
Myös terveydenhuollossa hänet kohdattiin pääosin hyvin.
– Järjestelmät ovat edelleen aika cisheteronormatiivisia, mutta ihmiset ovat olleet pääosin asiallisia ja kunnioittavia.
Arjessa tulee välillä tilanteita, jolloin esimerkiksi bussissa joku ihastelee lapsia ja kysyy, missä heidän äitinsä on.
– En aina jaksa selittää, mutta joskus sanon suoraan, ettei sellaista ole.
Lasten kanssa asioista puhutaan avoimesti.
– Kerron heille, että he ovat olleet isin vatsassa ja että lääkäri auttoi heidät maailmaan. Se on osa heidän elämäntarinaansa.
Nooa Sammalkäpy toivoo, että perheiden monimuotoisuus näkyisi yhteiskunnassa nykyistä enemmän.
– Transihmisten perheellistyminen on tärkeä yhteiskunnallinen asia. Translain myötä moni asia on tullut helpommaksi ja lisännyt tasavertaista mahdollisuutta siihen.
”Välillä olisi kiva pohtia toisen aikuisen kanssa, millaisia kurahousuja tarvitaan.”
Ajatus riittävän hyvästä vanhemmuudesta on kirkastunut Nooalle arjen kautta.
– Olen joustava ja lämmin, mutta myös väsynyt välillä. Sekin on ok. Minulle vanhemmuudessa riittää se, että lapset ovat turvassa, rakastettuja ja saavat kasvaa omiksi itsekseen. Kaiken ei tarvitse olla täydellistä.
Tulevaisuudelta Nooa ei toivo ihmeitä, vaan tasaista arkea, jossa on elämästä aiemmin puuttunutta pysyvyyttä. Haaveissa on myös oma koti.
– Kypsässä 36 vuoden iässä avasin juuri asuntosäästötilin. Olisi ihanaa joskus ostaa meille oma koti.
Lapsilleen Nooa toivoo tulevaisuutta, jossa he uskaltavat olla omia itsejään. Hän toivoo kaksosille mahdollisuutta kasvaa myös yksilöinä.
– Syli on kyllä hyvin täysi. En kaipaa vauva-aikaa takaisin, mutta tästä hetkestä nautin.
Tarvitsemme tukeasi, hyvä lukija!
Sait lukea tämän jutun ilmaiseksi tukitilaajiemme ansiosta. Tilaamalla Lapsen Maailman mahdollistat luotettavan ja laadukkaan sisältömme ilmestymisen jatkossakin. Tukitilaus maksaa vain viisi euroa kuukaudessa. Tilaajanamme saat Lapsen Maailma -lehden kotiisi kannettuna.
