Rakas unipäiväkirja

Ensimmäinen neljännes vauvavuodesta on pian ohi! Me satuimme saamaan vauvan, joka on suurimman osan aikaa tyytyväinen. Vaikka Pepe kiihtyisi nälissään ja väsyneenä huutamaan naama punaisena ja selkä kaarella, hän rauhoittuu kyllä pian. Lentokoneasennossa kantaminen (eli vauva on vatsallaan kyynärvarren päällä) on meillä varma itkunlopettaja. Rauhoittamisessa toimii A-äänteen laulaminen eli hengitän syvään ja laulan aaaaaaaaaa…. En tiedä, miksi se toimii, vaikka muu äänellä rauhoittelu ei.

Koska vauvalle ei ole ollut allergioita tai muita sairauksia eikä hurja temperamentti, myös unien kanssa on sujunut hyvin. Alussa vauva nukkui päiväunia olohuoneen sohvalla unipesässä. Kun hän kasvoi siitä yli, eikä nukahtaminen käynyt aivan itsestään, olen laittanut hänet väsyneenä vaunuihin tai kantoliinaan. Syliinkin hän saattaa joskus nukahtaa. Trikoinen kantoliina alkoi nyt ärsyttää Pepeä, asento on siinä kai liian tiivis eikä mahdollista katselua ympärilleen. Hankimme Tulan Free to Grow-kantorepun, jolla voi kantaa lasta edessä ja takana, aina 20 kiloon asti.

Yöunien menettämisen pelko ja väsymyksestä seuraava mielialan lasku ja sairastelu olivat, ja ovat ehkä vieläkin, minulle sellainen pikkulapsiajan peikko, jonka toivon pysyvän pesäkolossaan jatkossakin. Jos jostain olen ”vähän tarkka”, niin yöunistani. Olin virittänyt niitä jopa hifistelyyn asti ensin Kaisa Jaakkolan hormonitasapainoon tähtäävillä ohjeilla. Biohakkereiden Uni-kappaleessa oli paljon samoja asioita.

Pepe nukkuu kantoliinassa.

-Kun olen poissa kotoa, ikävöin meidän sänkyä (tavalliset runkopatjasängyt + 7 cm Tempur-petari) ja Tempur-tyynyjä. Makuuhuone on myös viileä.

-Oma ruutuaikani loppuu klo 21 ja pieniä lipsahduksia lukuunottamatta siinä se pysyy. Ajatukset rauhoittuvat paremmin lukemalla kirjaa ja sininen valo piristäisi.

-Kännykät ovat yön ajan lentotilassa ja omaani en tuo edes makuuhuoneeseen. Minun numeroni ei ole kenenkään hätänumero.

-Makuuhuoneessa on pimennysverhot eikä siellä ole sähkölaitteiden valopisteitä. Joskus yökylässä peittelen niitä. Pidin aluksi yövaloa, jotta vauvanhoito helpottuu. Vasta nyt olen alkanut sammuttaa senkin yösyöttöjen välissä.

-Illalla nautittu magnesium rentouttaa ja tukee hyvää unta. Melatoniinia en ole tarvinnut kuin joskus stressaantuneena, rytmit toimivat ja n. 21:30 alkaa nukuttaa.

Vauvalle on ”opetettu” unihygieniaa eli näitä päivä- ja yörytmiä tukevia tapoja seuraavin tavoin:

-Päivällä puhutaan normaalisti, kuunnellaan musiikkia, vieraita voi käydä ja pesukoneet saavat olla käynnissä.

-Päivällä, kun vauva on virkeä jutellaan, Pepe on lattialla ja leikitään, sekä sylitellään.

-Yöllä emme ala jutella, vaan syötän vauvan tai joskus harvoin vaihdetaan vaippa. Meidän vauva ei välitä märästä vaipasta eikä isompaa toimitusta tule yleensä yöaikaan. Kylpyhuoneessa on himmeä yövalo, jos tarvitsee vaihtaa kuiviin.

Pepe melkein nukkuu Plantagenissa.

Luin mielenkiinnosta Laura Anderssonin kirjan Voit nukkua – kuinka opetin vauvani nukkumaan ja kuinka se tehdään muualla. Onko kukaan muu lukenut sitä? Entä onko kukaan saanut neuvolasta tietoa ja tukea vauvan uniasioihin? Lopuksi kirjassa kerrotaan, että hyvät käytännöt ovat pitkälti samoja kuin MLL:n Vanhempainnettiin on jo koottu. Vastasyntyneet ovat vuorokausirytmistä siksi pihalla kuin lumiukot, ettei melatoniinia erity ennen kuin kolmen kuukauden jälkeen, kirjoittaa Andersson. Pepellä on ollut kuitenkin aika selkeä rytmi jo ensimmäisen kvartaalin ajan, toivottavasti se ei nyt heitä häränpyllyä kun hän kasvaa! Kirjan hyviä puolia olivat ehdottomasti se ettei hyvien unien ja imetyksen katsota automaattisesti tarkoittavan väsymyskierrettä äidille eikä kirjassa ole kyse huudatusunikoulusta vaan annetaan vinkkiä hienovaraisempiin totutteluihin. Ilmeisesti kuitenkin johdonmukaisuutta ja toistoja tarvitaan, josta kirjoittajakin lipsui mm. puolison työmatkojen ja perheen sairastelun myötä.

Teimme yhden muutoksen kirjaan perustuen. Koska rinnalle nukahtaminen oli niin toimiva tapa eli itsestään nukahtaminen voisi olla vaikeaa tulevaisuudessa, päätimme opettaa myös toisen tavan. Uniassosiaationa toimii nyt myös tutti. Aluksi Pepen suusta lentelivät tutit pois, mutta nyt siellä pysyvät kaikki mallit, kun niitä sitkeästi tarjottiin ja aseteltiin uudelleen suuhun pari viikkoa. Tämä tarkoittaa sitä, että myös isä saa poitsun unille! Freedom for my boobies! Muuten joutuisin olemaan huvituttina iltaisin ja se alkoi vähän ärsyttää minua. Tutin avulla Pepen saa myös nostettua omaan sänkyyn ja rauhoittumaan siihen, sillä nukun paremmin ilman vauvaa kainalossa.

Viime kuukausien yöt ovat menneet näin: Pepe nukahtaa unille n. 21:30 ja herää sitten syömään n. 00:30. Seuraavan kerran n. 03:00 ja aamulla viiden, tai puoli kuuden aikoihin. Lopulta nousemme sängystä kahdeksan tai jopa yhdeksän aikaan. Mutta tämähän voi mennä ohi, kun tulee uusia kehitysvaiheita.

Kirjasta opin myös, että yöllä erittyy väsyttävää maitoa (melatoniinia mukana), aamulla piristävää. Siksi pitäisi merkitä, milloin maito on lypsetty. Tämä tietysti edellyttää, että äidillä itsellään ei ole univaikeuksia ja hormonitoiminta on tasapainossa. Päiväunia Pepellä on kolmet, ensimmäiset n. 10:30, jotka saattavat kestää jopa puoli kahteen! Sitten on vielä kahdet lyhyemmät unet. Päiväunissa on vielä enemmän vaihtelua, aionkin vähän pitää kirjaa niistä tulevalla viikolla, jotta voisin hahmotella rytmiä.

Tosin jos omena on tipahtanut lähelle puuta, niin lapsen unista ei tule meillä suurta draamaa. Minulla on hyvät unenlahjat. Lapsena isä otti meitä lapsia päiväunille traktorikyytiin ja autossa olen ollut unelias. Opiskeluaikana nukahtelin luennoille, kirjastoon (ei tainnut olla rytmit eikä muutenkaan terveelliset elämäntavat kohdillaan…), kerran jopa treffeille kun katsottiin Matrixia ja pari kertaa olen nukahtanut kesken tekstin lukemisen töissä. Extreme-nukkumispaikkani on ollut Tampereen pääkirjaston bussipysäkki ja olosuhteissa maputolainen opiskelija-asunto, 13. kerros, kun kadulla poliisi ampui AK-47:lla enkä herännyt! En voi olla johdonmukainen Pepen pinnasänkyyn siirroissa AINA syötön jälkeen, koska nukahdan itse ennen häntä.

Pepe nukkuu ristiäisissään.

Kun olen kertonut hyvin nukkuvasta vauvasta, minulle saatetaan sanoa että se muuttuu vielä. Jos vauvanne valvoo ja et nuku hyvin, sekin menee ohi. This too shall pass, mutta silloin kun on kyse jostain hyvästä, sen ei toivoisi menevän ohi.