Nuoretkin käyvät kauneusleikkauksissa

19-vuotiaalle ylioppilaalle Eveliinalle laitettiin silikonirinnat, vajaat kolme desiä, viime keväänä.

– Ei hirveän isot. Halusin vähän kokoa ja kivan malliset. Eli lähinnä pienten rintojen takia, mutta pyöreämpi muoto on myös tosi kiva.

Kauneusleikkauksista ja pistoshoidoista puhutaan helsinkiläisen Eveliinan kaveripiirissä avoimesti.

– Kaikki ovat samanhenkisiä ja kiinnostuneita kauneudesta. Osa on käynyt täyttämässä huulia, mutta muille ei ole tehty näin reilua leikkausta. Kukaan ei tuomitse, kaikki on silleen, että ihan oma asia. En osaa sanoa, mitä muut nuoret näistä asioista juttelevat.

En halua, että sukulaiset lukee silikoneista lehdestä ja siitä tulee juttua.

Leikkauksesta tietävät parhaiden kavereiden lisäksi poikaystävä ja vanhemmat. Niin tavallinen asia se ei ole, että Eveliina kertoisi siitä kaikille. Siksi hän ei esiinny tässä jutussa omalla nimellään tai kuvallaan.

– Tähän ikään kuuluu pieni juoruilu, mutta kavereihin luotan. En halua juttuja, että sekin otti silarit, minkähän takia. Enkä halua, että sukulaiset lukee silikoneista lehdestä ja siitä tulee juttua. Ei ole tarvetta sellaiselle huomiolle.

Facebook-ryhmissä paljon nuoria

Plastiikkakirurgi Heikki Penttilä työskentelee Kaivopuiston klinikalla Helsingissä, mutta kiertää myös muualla Suomessa. Nuorten kiinnostus esteettisiin toimenpiteisiin on Penttilän mukaan nyt valtavaa, ainakin Facebookissa. Penttilä kuuluu muun muassa Kauneuskirurgia ja pistoshoidot -ryhmään, johon voi liittyä kuka tahansa, ja jossa on jo yli 3 900 jäsentä.

– Joukossa on paljon nuoria, hän arvioi.

Kuinka moni on hyvin nuori, alle parikymppinen tai vasta teini, on mahdoton sanoa.

– 16-vuotias voi esiintyä Facebookissa 25-vuotiaana, jos haluaa, eikä iästä voi päätellä kuvien perusteella paljon mitään.

Nyt muodissa ovat isot huulet, jotka tehdään pistämällä täyteaineita. Rinnoista tehdään isompia kuin aikaisemmin. Nuoria kiinnostaa myös rasvanpoisto ja -siirto. Sillä tehostetaan salitreeniä, kun halutaan täydellinen vartalo.

– Trendit voivat muuttua nopeasti. Jotkut ovat jo kyllästyneet isoihin huuliin.

Tilastoja nuorille tehdyistä kauneusleikkauksista ei ole. Penttilän omista asiakkaista noin 10 prosenttia on alle 25-vuotiaita, eikä määrä ole viime vuosina noussut.

– Se johtuu siitä, että nuoret lähtevät halvemman hinnan perässä Viroon tai muualle. Pistoshoitoihin taas mennään kauneushoitoloihin tarjousten perässä.

Vanhemmat sponsoroivat leikkauksia

Eveliinakin kuuluu Kauneuskirurgia ja pistoshoidot -ryhmään. Ennen leikkausta hän luki muiden kokemuksista ja haki varmuutta, minne menee leikkaukseen.

– Keskusteluja on hauska seurata, vaikken itse kommentoi. Kaikista paikoista kirjoitetaan myös ikävään sävyyn. Silikonit annoin laittaa siellä, mistä negatiivista kirjoittelua ei ollut niin paljon.

Eveliina leikattiin Suomessa. Miten rahoitit kalliin leikkauksen?

– Olin säästänyt ja vanhemmat sponssasi. Tai ne oli oikeastaan minun rahoja ja sain päättää, mihin ne käytän. Lainaa en ottanut. Vanhemmille oli tärkeintä, etten lähde ulkomaille, missä tekijöistä ei aina tiedä.

Heikki Penttilä kertoo, että alle 20-vuotiaita käy hänen vastaanotollaan harvoin. Silloin kyse on yleensä Eveliinan ikäisistä 18–19-vuotiaista tytöistä, jotka haluavat isommat rinnat. Vanhemmat auttavat usein taloudellisesti, ja äiti voi tulla mukaan vastaanotolle.

Hän on tehnyt noin parikymppisille myös joitain rasvaimuja.

– Niistä ovat kiinnostuneita myös nuoret miehet. He tulevat lisäksi gynekomastian eli rintojen liikakasvun takia. Pojan elimistö voi reagoida murrosiän hormonimyrskyyn kasvattamalla rinnat. Myös anabolisten steroidien käyttö aiheuttaa rintojen kasvua, mitä monet eivät tiedä.

Laki ei sano mitään

Suomen laissa ei ole ikärajaa kauneusleikkauksille tai esteettisille toimenpiteille.

– Plastiikkakirurgien moraali on Suomessa korkea. Yleinen käytäntö tuntuu olevan, että kauneusleikkauksia ei juuri tehdä alle 18-vuotiaille, plastiikkakirurgi Tiia Pihlamaa sanoo.

HUS:ssa työskentelevä Pihlamaa pitää iltaisin yksityisvastaanottoa Helsingin keskustassa. Alle 18-vuotiaita kauneuskirurgiaa toivovia käy harvoin. Viimeksi kävi poika, joka halusi muutoksen nenäänsä.

– Ulkonäön manipuloiminen on nuorilla arkipäiväistynyt, mutta lääkärin imago ja ennen kaikkea hinta vaikuttaa siihen, mihin he hakeutuvat. Hyvin nuoria kiinnostavat eniten ei-kirurgiset toimenpiteet kuten pistoshoidot, Pihlamaakin arvelee

Hyvin nuoria kiinnostavat eniten ei-kirurgiset toimenpiteet kuten pistoshoidot.

Pistoshoitojen villi maailma huolestuttaa plastiikkakirurgeja, joiden mielestä niitä tulisi antaa vain lääkärin ohjauksessa, koska pistettäessä mennään ihon alle.

– Nyt pistoksia voi antaa kuka tahansa ja aine voi olla mitä tahansa. Valittavasti juuri nuoret hakeutuvat halvimpiin paikkoihin. Ammattitaidoton pistäjä, epämääräinen aine ja nuori, joka pyytää liikaa, koska haluaa todella isot huulet, on erittäin huolestuttava yhdistelmä. Tarvitaan ilmeisesti oikein paha komplikaatio ennen kuin Suomeenkin saadaan lainsäädäntö asiasta, Pihlamaa sanoo.

Vaarana on arpikudos tai muu pysyvä haitta ulkonäköön loppuelämäksi.

– Emme suosittele täyteaineita, jotka eivät häviä itsestään, koska ne koteloituvat. Jos aine on hyvin edullista ja nimessä puhutaan timanteista tai vastaavasta, hälytyskellojen pitäisi soida.

Onko toimenpiteitä, joita plastiikkakirurgit eivät Suomessa tee nuorimmille asiakkaille?

– Suomalaiset ovat järkeviä, eikä 16-vuotiaita isoja rintaimplantteja haluavia käytännössä edes ole. Jos tilanteeseen joutuisin, kävisin nuoren kanssa syvällisen keskustelun. Ihmiselle ei saa aiheuttaa vahinkoa, vaikka hän itse sitä pyytää, toteaa Pihlamaa.

Heikki Penttilä on kieltäytynyt leikkaamasta nuoria, joilla ei oikeasti ole tarvetta leikkaukseen.

– Tosi mitätön juttu voi vaivata nuorta. Millimetrin korjausta nenään ei voi luvata. Jos tulee olo, että tuohon ei veistä tule laittaa, kunnioitan sitä ajatusta.

Mainostamista vaikea valvoa

– Onko mulla liian raskaat luomet? kysytään Facebookissa. Kuvassa näkyvät nuoren naisen silmät.

– Olen laittamassa huuliin täytettä. Laittakaa kuvia ja kertokaa, mitä teille on laitettu, missä ja kuinka paljon!

Kysymyksiä tulvii Facebook-ryhmään ja ne saavat paljon vastauksia kuvien kera. Heikki Penttilän mukaan Facebookista on tullut monille ainut tiedonhankintakanava.

– Kykyä tai halua hankkia riittävästi tietoa toimenpiteiden riskeistä ei ole. Ei jakseta edes googlata, vaan kysytään kaverilta. Jos huomaan väärää tietoa, pyrin oikomaan sitä.

Ryhmässä saa mainostaa ja sitä tekevät niin plastiikkakirurgit kuin kauneushoitolatkin. Myös Penttilä mainostaa ryhmässä palvelujaan. Haluatko kapeammat posket? hän kysyy videolla.

Ryhmän ylläpitäjä muistuttaa jäseniä, että kokemuskertomuskin voi olla mainos, jos se tulee sponsoroidulta asiakkaalta.

Kauneusleikkausten mainostamista valvoo Kilpailu- ja kuluttajavirasto.

– Alle 18-vuotiaille mainostaminen on hyvän tavan vastaista, kertoo viraston lakimies Kristiina Vainio.

Facebookissa käyttäjätilin voi perustaa ja ryhmiin liittyä 13-vuotiaana. Miten lapset ja nuoret sosiaalisen median kautta tavoittavaa mainontaa voidaan valvoa?

– Kuten muitakin kanavia, mutta verkko on valtavan laaja ja resurssimme rajalliset. Siksi on arvokasta, jos kuluttajat tekevät arveluttavasta mainonnasta ilmoituksen. Kauneuskirurgiasta on tehty muutama ilmoitus Instagramista, mutta tiedossani ei ole yhtään Facebookista.

Nuorten ulkonäköpaineet valtavia

Suomalaiset nuoret muokkaavat ulkonäköään Heikki Penttilän mukaan saadakseen lisää itseluottamusta, hyväksyntää ja uskottavuutta. Hän ei ole havainnut, että ilmiö muokata itseään parikymppisenä etenkin työuralla menestymiseksi olisi vielä rantautunut ulkomailta Suomeen.

Eveliina kertoo, että hänellä on nyt naisellisempi olo ja parempi itsetunto.

– Tää on vaikuttanut elämään tosi positiivisesti. Kaikki, jotka tietää, on kehuneet ja onhan se kivempi katsoa peiliin, kun on kunnon rinnat. Kun menee rannalle, siitä tulee omanlaisensa fiilis.

Kasvoihinsa Eveliina on tyytyväinen, mutta hänen tekee mieli silti kokeilla huulten täyttöä. Hän aikoo kauneusalalle, ehkä markkinointitehtäviin, ja haluaa olla edustava. Lasten hankkimisen ja imettämisen jälkeen hän ehkä vaihtaa silikonit hiukan isompiin.

– Se onnistuu, koska iho on luultavasti venynyt, hän pohtii.

Kuinka suuri vaara nuorilla on ajautua kauneusleikkauskierteeseen, jossa oma ulkonäkö on elämän keskipiste?

– Kysehän ei ole nuorten valtavirrasta vaan erittäin marginaalisesta joukosta, iältään lähemmäs kolmekymppisistä, jotka tietävät, mitä tekevät. Ei sovi aliarvioida heitä bimboiksi, niin kuin ei muitakaan. Kauneuskirurgia ei ole pelkkää turhamaisuutta, koska ulkonäöllä on niin suuri merkitys sosiaalisesti. Parhaiten muistan tytön, joka itki onnesta rintojenlaiton jälkeen. Pojat olivat koulussa kiusanneet häntä, koska rintoja ei ollut ollenkaan, kertoo Heikki Penttilä.

Jos ulkonäköäkin ruvetaan vaihtamaan, nuori voi kokea, että siihen on pakko ryhtyä, koska muuten ei kelpaa.

Kasvatuspsykologi Niina Junttila pelkää, että esteettisten toimenpiteiden yleistyminen lisää nuorten ulkonäköpaineita entisestään.

– Nuoret ovat hirveän herkkiä aistimaan muiden vaatimuksia. Jos ulkonäköäkin ruvetaan vaihtamaan, nuori voi kokea, että siihen on pakko ryhtyä, koska muuten en kelpaa.

Jos nuori perustaa itsetuntonsa vain ulkonäköönsä, hän jää sen varaan, mitä muut hänestä ajattelevat. Kauneusleikkauspuhe hämärtää myös sitä, että ulkoinen olemus on muutakin kuin fyysisiä piirteitä.

– Ilmeillä, eleillä ja tunteilla on uskomattoman suuri vaikutus. Hyväntuulisuus, itsevarmuus ja avoimuus tekevät ihmisestä kauniin. Tärkeintä on tukea lapsen itsetuntoa pienestä pitäen, ettei hän rupea ajattelemaan, että hänessä on jotain vikaa.

Jos nuori pyytää rahaa kauneusleikkaukseen, mitä siihen pitäisi vastata?

– Yhtä vastausta ei ole, eikä asia ole mustavalkoinen. Jos muut huomauttelevat vaikkapa nenästä, on ymmärrettävää, että se voi haitata. Aina keskustelisin nuoren kanssa perusteellisesti ennen kuin tekisin päätöksen, Junttila sanoo.

Onko käsitys normaalista ulkonäöstä muuttunut?

Julkisella puolella ei tehdä kauneusleikkauksia, mutta siellä korjataan poikkeavaa ulkonäköä. Plastiikkakirurgi Tiia Pihlamaa HUS:sta sanoo, ettei kauneusleikkausbisnes ole muuttanut normaalin ulkonäön arviointikriteerejä.

– Normaalin kirjo on valtava. Jos nenä on hiukan erilainen kuin keskivertonenä, se ei vielä ole peruste päästä leikkaukseen julkiselle puolelle.

Ulkonäköä korjataan julkisessa terveydenhuollossa silti enemmän kuin ennen.

– Ihmiset ovat tietoisempia ja osaavat vaatia leikkausta. Menetelmät ovat kehittyneet potilaille helpommiksi ja tulokset parantuneet.

Esimerkiksi pienileukaisuutta korjattiin ennen harvoin, sillä kiskottaminen oli rankka toimenpide. Osteotomian uusien kiinnitysmenetelmien myötä leuan siirtoleikkaukset ovat arkipäiväistyneet osaksi nuorten oikomishoitoja.

– Osteotomiakin on toki iso leikkaus. Siinä vuoden oikomisen jälkeen katkaistaan leuka molemmilta puolilta, liu’utetaan eteenpäin ja ruuvataan uuteen paikkaan. Näin nielu aukeaa. Purentaongelmien lisäksi pienileukaisuus aiheuttaa hengitysvaikeuksia ja uniapneaa, koska nielu on ahdas.

Yksityisellä puolella kauneusleikkauksessa käytetään leukaimplantteja.

– Vain leuan ulkonäkö muuttuu, joten terveysongelmat eivät poistu, Pihlamaa kertoo.

Siirottavat korvat, kansanomaisesti hörökorvat, ovat yleisimpiä syitä lasten korjausleikkauksiin.

– Valtaosa ei koskaan hakeudu leikkaukseen, mutta ne korjataan, jos ne häiritsevät. Ne ovat herkät kipeytymään ja paleltumaan. Suomessa ei tarvitse täyttää tiettyä millimetrirajaa, mutta lähes aina korvalehti on hoitoon hakeutuvilla yli 20 millimetrin etäisyydellä luusta.

Kun kyseessä on lapsi, laki velvoittaa lääkäriä kuuntelemaan häntä itseään.

– Jos vanhemmat toivovat leikkausta, mutta lasta ei kiinnosta, odotellaan, että lapsi haluaa leikkaukseen. Usein tilanne on valitettavasti se, että lasta on kiusattu asiasta ja siksi leikkaukseen halutaan.

Jos korvalehti puuttuu lapselta täysin, se rakennetaan.

Lapsille tehdään myös plastiikkakirurgisia leikkauksia esimerkiksi huuli- ja suuhalkioiden, ihokasvainten, vammojen jälkitilojen ja kallonmuotoa vääristävien luutumishäiriöiden vuoksi.

Nuorilla naisilla korjataan rintoja, jos niistä on toiminnallista tai huomattavaa kosmeettista haittaa, esimerkiksi toinen rinta puuttuu. Pojilta korjataan gynekomastiaa eli rintojen liikakasvua.

– Kuulen todella rankkoja tarinoita. On mielettömän palkitsevaa, jos pystyn häivyttämään poikkeaman, josta lasta kiusattu. Lapsen helpotus on valtava, Tiia Pihlamaa sanoo.

Faktaa

• Kauneusleikkauksessa tai esteettisessä toimenpiteessä muutetaan

ihmisen normaalia ulkonäköä vallitsevien kauneusihanteiden tai omien mieltymysten mukaiseksi. Sitä ei tehdä julkisin varoin.

• Poikkeavan ulkonäön korjaamista tehdään

synnynnäisestä rakennepoikkeavuudesta, sairaudesta tai onnettomuudesta aiheutuneiden haittojen korjaamiseksi. Siihen liittyy usein terveyshaitta tai toiminnallinen haitta. Se tehdään julkisella puolella verovaroin.

Sopimatonta mainontaa

Laatukirurgia Finland Oy:n omistaja hallinnoi Silikonirinnat-instagram-tiliä, joka kävi tykkäämässä alaikäisten nuorten tileistä ja seurasi niitä. Silikonirinnat-tilillä julkaistiin mainoksia ja kuvia plastiikkakirurgisista toimenpiteistä.

Kuluttaja-asiamies on huomauttanut yritystä kuluttajasuojalain vastaisesta markkinoinnista. Kauneuskirurgisten toimenpiteiden epäsuorakaan markkinointi alaikäisille ei ole sallittua. Alaikäinen ei voi holhoustoimilain mukaan itse ostaa kauneuskirurgiaa, vaan huoltajalla on oikeus vaatia kaupan purkua, Kuluttaja ja kilpailuviraston ratkaisussa muistutetaan.