Nimettöminä hylätyt
Asukkaat käyvät ihmettelemässä vauvaa, joka on hylätty vauvaluukkuun Guiyangin kaupungissa.
Turvasaari on eräänlainen vauvojen pudotuspaikka. Se on lämpöinen, usein iloisilla väreillä koristettu huone, jossa on pinnasänky, keskoskaappi ja hälytysnappi. Hälytys kutsuu paikalle sosiaalityöntekijän, joka ottaa lapsen talteen.
Vauvan hylkääminen on Kiinassa laitonta. Turvasaaren ansiosta vanhemmat, joilla joko taloudelliset tai muut resurssit eivät riitä lapsestaan huolehtimiseen, saavat kuitenkin anonyymisti, turvallisesti ja täysin laillisesti käydä jättämässä lapsensa parempaan huomaan. Syitä ei kysellä eikä maksuja peritä, eikä paikalla jättöhetkellä edes ole ketään.
Vauvan hylkääminen on Kiinassa laitonta.
Samalla todennäköisyys lapsen selviytymiselle kasvaa. Turvasaaret kun tarjoavat vaihtoehdon julmemmille, Kiinassa melko yleisille teoille, kuten surmaamiselle tai lapsen heitteille jättämiselle vaikkapa kadunkulmaan tai roskalaatikkoon, mikä johtaa useimmissa tapauksissa lapsen kuolemaan.
Tilastojen mukaan laittomat hylkäämiset ovat Kiinassa vähentyneet, mutta tapauksia raportoidaan maassa vuosittain silti jopa 10 000.
Vauvojen turvasaari Tianjinin satamakaupungissa, jossa asuu yli 15 miljoonaa ihmistä.
Turvasaarien myötä yhä useammalla lapsella on mahdollisuus jäädä henkiin ja saada ihmisarvoinen elämä. Jopa 90 prosenttia turvasaarille jätetyistä lapsista selviytyy, vaikka moni on jättöhetkellä sairas.
Turvasaaret ovat johtaneet myös ongelmiin. Monin paikoin Kiinassa on yllätytty turvasaarille tuotujen vauvojen suuresta määrästä. Resurssit ovat venyneet tiukoille, ja päättäjät ovat saaneet aihetta päänsärkyyn.
Esimerkiksi Etelä-Kiinan Guangzhoussa paikallinen lastensuojelulaitos joutui vaikeuksiin sen jälkeen, kun vuoden 2014 alussa aloitti vauvojen vastaanottamisen turvasaarten periaatteiden mukaisesti. Laitoksen työmäärä kaksinkertaistui lyhyessä ajassa, ja se saattoi vain hyllyttää käytännön toistaiseksi ja tiukentaa sääntöjään. Samoin on käynyt muuallakin Kiinassa, ja monia laitoksia on jouduttu jopa sulkemaan.
Vauvasaarille jätetään tavallisesti alle vuoden ikäisiä vauvoja. Useissa tapauksissa hylätyt lapset kärsivät jonkinlaisesta sairaudesta tai ovat kehitysvammaisia.
Usein vauvan hylkäävät vanhemmat ovat kotoisin köyhältä maaseudulta. Koska Kiinan sosiaaliturvassa on vakavia puutteita, ei ole lainkaan epätavallista, että lapsen sairastuminen voi koitua pienituloisille vanhemmille ylitsepääsemättömän kalliiksi taakaksi. Vauvojen turvasaarten suosio alleviivaakin sosiaaliturvan heikkoutta kiinalaisessa yhteiskunnassa.
Terveitäkin vauvoja voidaan hylätä, esimerkiksi sukupuolen vuoksi. Kiinalaisessa kulttuurissa on perinteisesti suosittu poikalapsia, ja monelle yhden lapsen politiikan rajoittamalle konservatiiviselle kaupunkilaisperheelle ensimmäisen lapsen osoittautuminen tytöksi saattaa olla vaikea hyväksyä.
Hyväntahtoisesta ajatuksesta lähtenyttä ratkaisua onkin kritisoitu siitä, että se sallii vanhempien turvautua äärimmäiseen ratkaisuun eli lapsensa hylkäämiseen liian helposti. Tähän asti ei ole kuitenkaan voitu osoittaa, että turvasaarten olemassaolo olisi lisännyt hylättyjen lapsien määrää. Varmaa on kuitenkin se, että turvasaarten ansiosta hylätyillä lapsilla on Kiinassa aiempaa paremmat mahdollisuudet selviytyä hengissä.
Eri puolille Kiinaa on perustettu jo lähes kolmekymmentä vauvojen turvasaarta. Vastaan tulleista vaikeuksista ja joidenkin laitosten lakkauttamisesta huolimatta Kiina tavoittelee laitosten lisäämistä siten, että suurimmassa osassa Kiinan maakunnista olisi vähintään yksi turvasaari tämän vuoden loppuun mennessä.
