Leikit ja lelut
Lapset leikkivät Fröbelin palikoilla Porin vanhimmassa, vuonna 1900 perustetussa Itätullin päiväkodissa.
Rautatieasemalta löydetty nallekarhu asuu nykyään Lelumuseo Hevosenkengässä.
Lelut ja leikit heijastavat omaa aikaansa. Lelumuseo Hevosenkengässä lelujen kronologia havainnollistaa vitriini vitriiniltä, miten leikkivälineistö on muuttunut ja mitkä asiat ovat eri vuosikymmenillä olleet pinnalla.
1990-luvun Teletapit ja tamagotchit, 1980-luvun Rubikin kuutio ja He Man -lelut, 1970-luvun Apu-lehden paperinuket ja hajukumit.
Globaalien markkinoiden tuottamat lelut yhdistävät pieniä leikkijöitä eri maissa. Osan suosio kestää yli sukupolvien (esim. barbit, legot ja Afrikan tähti). Osa jää lyhyemmäksi muotivirtaukseksi: leikkiikö kukaan enää huippusuosituilla teletapeilla?
Leluteollisuus hyödyntää sarjakuvia, elokuvia, tv-sarjoja ja digitaalisia pelejä. Lelumuseo Hevosenkengän viime vuoden leluvaalit voitti punainen Angry Birds -pehmolelu.
Nallekarhut ovat lelumaailman ikisuosikkeja. Hevosenkengässä eri-ikäiset nallet on koottu yhteen karhujen konferenssiin, onhan tämä pehmoeläin ilahduttanut eri sukupolvia jo sadan vuoden ajan.
Nostalgiaa ja viattomuutta
Vapriikin Aika leikkiä -näyttelyssä Tampereella vanha herra kahden ikäisensä rouvan kanssa katselee pitkään Juho Jussilan tehtaan fortuna-peliä 1930-luvulta. Peli on tuttu koko kolmikolle: toisen rouvan isä kylläkin oli veistellyt pelin tyttärelleen ihan itse.
Lelujen katselu tuo aikuiselle mieleen lapsen, jollainen joskus on ollut. Lelu symboloi viattomuuden aikaa, huolettomuutta ja elämäniloa. Näin ainakin minulle, joka nyt mielelläni katselen vanhaa sööttiä nukkeani, josta en lapsena erityisesti välittänyt.
Hämeenlinnan taidemuseossa on satukuvittaja Rudolf Koivun näyttely.
Hämeenlinnan Taidemuseon Rudolf Koivu -näyttely tarjoilee nostalgiakattauksen 1920–40-luvuilta. Koivun satukuvitukset ovat iättömiä, lumoavia ja taianomaisia. Pikkukoululaiset katselivat Koivun kuvia myös kansakoulun oppikirjoista ja kuvatauluista.
Lasten arjesta kertovat kuvat viestivät aikansa arvoja. Siististi pukeutuneet ja kammatut lapset ahkeroivat kotiaskareissa. Terveet ja iloiset tytöt ja pojat hiihtävät reippaasti talvella, laskevat mäkeä ja rakentavat lumiukkoa, polskivat kesällä järvessä. Sisällä leikki jatkuu nukeilla ja autoilla huolellisesti siivotuissa huoneissa.
Lelun tarina
Ehkä museo voi kannustaa kysymään ja jakamaan omia leikkimuistoja eri-ikäisten kesken.
Vapriikin lelunäyttelyssä voi kuunnella, kuinka punainen paloauto kertoo tarinansa. Wiiuu-wiiuu! Tämän paloauton hankki lapselleen Amerikassa työkomennuksella olleen perheen äiti keräämällä vihkollisen ruokaostosten kylkiäisenä jaettuja merkkejä. Poljettava peltiauto oli aikanaan hurjan hieno.
Lelumuseo Hevosenkengän työpajassa tehty ratsu laukkaa hyvin.
Seuraava sukupolvi piti vanhaa polkuautoa omille lapsilleen vaarallisena ja niin Amerikan ihme joutui leikeistä syrjään.
Keppihevosella ulos luontoon
Leluteollisuus tuottaa jatkuvasti uutta ostettavaa, muotivirtaukset vaihtelevat. Toisaalta leikissä mistä tahansa tavarasta voi tulla leikin väline.
Lelumuseo Hevosenkengässä, Emman heppatallissa majailee tusinan verran rodukkaita keppihevosia, kuten Licor, Ronald, Drago ja Rhea. Yhdeksänvuotias Emma ystävineen valmisti hevoset villasukista ja harjanvarsista. Tytöt kouluttivat hevosia, järjestivät esteratsastuskilpailuja ja välillä myös hevosleirejä, joiden aikana majoituttiin teltassa. Ontumiset ja ähkyt hoidettiin ja välillä hepat myös varsoivat.
Ulkoleikeissä metsässä, rannalla, pihoilla tai puistoissa luonto tarjoaa puitteet ja välineet. Sinebrychoffin taidemuseo esittelee Kristoffer Albrechtin, Taneli Eskolan, Ritva Kovalaisen ja Pentti Sammallahden runollisia valokuvia puista.
Kukapa ei olisi joskus kiivennyt puuhun, rakentanut majaa sen juurelle, leikkinyt kävyillä tai tasapainoillut myrskyn kaataman rungon päällä.
Vapriikin lelunäyttelyssä paperinukke pukee päälleen kellohameen.
Leikin ja opin
Leikin luonteeseen kuuluu tuottamattomuus ja ”hyödyttömyys”. Kuitenkin: leikki valmistaa myös aikuisten maailmaan. Leikkiessä lapsi oppii taitoja ja tietoja ainakin sivutuotteena ellei sitten aivan aikuisen ohjailemana.
Vapriikin Tähtiä ja tyttösiä -erikoisnäyttelyssä on esillä paperinukkeja eri vuosikymmeniltä. Paperinukkeleikin myötä ovat tulleet tutuiksi pukeutuminen ja muoti. Myös kuninkaalliset, elokuvatähdet ja missit ovat olleet suosittuja aiheita.
Työkasvatus lapsenkokoisine välineineen on osa lastentarhatyön historiaa. Lapset ovat ”tätien” kanssa sahanneet puita, hoitaneet kukkia ja eläimiä ja pesseet nukkeja.
Lastentarhamuseossa, joka toimii Kallion työväen lapsia varten vuonna 1908 valmistuneessa tunnelmallisessa Ebeneser-talossa voi myös rakennella kuuluisilla Fröbelin palikoilla.
Aikamatkalle historiaan lähdetään leikkien Helsingin kaupunginmuseon Lasten kaupungissa, jossa voi ryhtyä puotipuksuksi 1700-luvun tyyliin tai touhuta 1970-luvun mummolan olohuoneessa ja keittiössä.
https://www.hameenlinna.fi/taidemuseo/
https://vapriikki.fi/aikaleikkia/
www.sinebrychoffintaidemuseo.fi/
www.pori.fi/kulttuuri/satakunnanmuseo/satakunnanmuseo.html
www.hel.fi/hki/museo/fi/museot+ja+n_yttelyt/sederholmin+talo
