Hyppää sisältöön

Lasten kuuluu olla huolettomia ja iloisia

Jo päiväkodissa lapset luovat omaa, yhteenkuuluvuutta rakentavaa kulttuuriaan: iloiset, hulluttelevat tarinat siirtyvät perimätietona lapsiryhmältä toiselle.
Julkaistu
Teksti Antti Vanas
Kuvat Colourbox
Lasten kuuluu olla huolettomia ja iloisia

Joukossa ilo tiivistyy, ja näkyvimmillään ja kuuluvimmillaan ilo näkyy lapsiryhmissä. Näin pitää länsimaisen näkemyksen mukaan ollakin: lasten kuuluu olla huolettomia ja iloisia.

Ilon keskeisyyttä julistetaan myös opetussuunnitelmien ja muiden koulutukseen liittyvien julkaisujen otsikoissa, mutta varsinaisissa teksteissä ilo saa Satu Karjalaisen mukaan osakseen vain vähän huomiota.

Hän kysyy väitöksessään: Onko ilo itsestään selvä mutta jäsentymätön osa kasvatuksen, koulutuksen ja lasten maailmaa?

Iloa on tähän asti tutkittu lähinnä yksilön näkökulmasta. Karjalainen tutkii iloa suhteissa rakentuvana, performatiivisena ilmiönä. Ilo ei tästä näkökulmasta ole vain sisäinen tunne, vaan se on aktiivista tekemistä ja yksi keino navigoida arjen usein haastavissa tilanteissa ja suhteissa.

Hän tutkii iloa päiväkotiarjen hetkissä: lasten kesken sekä lasten ja opettajien välisissä suhteissa, leikkitilanteissa, ruokapöydässä ja opettajan ohjaamissa ryhmän yhteisissä oppimistilanteissa.
Tulokset kertovat, että ilolla on keskeinen rooli varhaiskasvatuksen arjessa. Lasten vertaisryhmässä esitetty ilo on tärkeä osa lasten vertaiskulttuurin rakentumista.

Ilolla on keskeinen rooli päiväkotiarjessa.

Lapset ottavat tilaa arjen aikatauluista ja ohjatuista tilanteista ja käynnistävät yhteisiä hassutteluhetkiä. Näin tehdessään he vahvistavat keskinäisiä suhteitaan ja haastavat aikuisten asettamia rajoja.

Ilo kulkee ajassa, Karjalainen kuvailee. Vaikka lasten ilon hetket näyttäytyvät yhtäkkisinä ja yllättävinä, niistä rakentuu aikaa kestäviä kulttuurisia kertomuksia.

Tarinat siirtyvät lapsiryhmältä toiselle

Päiväkodin iloiset, hulluttelevat kertomukset siirtyvät perimätietona lapsiryhmältä toiselle. Hauskoja tarinoita kerrotaan päivästä ja jopa vuodesta toiseen esim. lounaspöydässä. Näin lapset luovat suhteita tosiinsa ja rakentavat ryhmän yhteenkuuluvuutta.

Ilon esittämisellä Karjalainen tarkoittaa aloitteiden tekemistä ilman sanoja: sanallinen viesti korvataan kehollisella kommunikaatiolla, hymyllä ja naurulla. Leikkihetken jatkuessa jaettuja yhteisiä merkityksiä vahvistetaan iloa esittämällä. Se viestii: tämä on hauskaa ja meille molemmille tärkeää.

Tutkimus osoittaa, kuinka jaetut ilon hetket luovat otollisen maaperän suhteissa rakentuvalle osallisuudelle ja toimijuudelle. Pienet hetket ovat irtiottoja arjen rutiineista sekä myös aikuisten ja lasten välisistä perinteisistä valta-asetelmista.

Myönteisestä vireestään huolimatta ilolla on Karjalaisen mukaan myös kääntöpuolensa. Lapset korostavat ilon avulla erityisesti kahdenvälisiä suhteita – ja sulkevat samalla toisia lapsia ilon ulkopuolelle.

Karjalainen keräsi tutkimusaineistonsa yhden päiväkodin varhaiskasvatusryhmistä vuosina 2013–2016. Aineisto koostuu videotallenteista ja havainnointimuistiinpanoista. Väitös Doing joy: performances of joy in children’s relations in early childhood and education settings (jultika.oulu.fi) tarkastettiin Oulun yliopistossa elokuussa.

Hyvä lukija,  

Lastensuojelun Keskusliiton julkaisema Lapsen Maailma -lehti on journalistisin periaattein toteutettava aikakauslehti, joka katsoo maailmaa uteliaan lapsen silmin. 

Tue Lastensuojelun Keskusliittoa sekä laadukasta journalismia tilaamalla Lapsen Maailma  joko diginä tai painettuna lehtenä

Ulla Siimes, päätoimittaja ja Lastensuojelun Keskusliiton toiminnanjohtaja  

Tilaa lehti itsellesi tai lahjaksi

Kommentit (0)

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.