Hyppää sisältöön

Lasten- ja nuortenkirjat tarjoavat valoa vaikeaan aikaamme

Nuortenkirjan luonteeseen kuuluu kaoottisuus, mutta nyt tarjolla on myös lohtua ja vahvuutta. Kirjat kannustavat rohkeuteen. Kuvakirjoissa opetellaan ystävyyden aakkosia, ja vähän isommille kerrotaan yhdessä tekemisestä sekä maailmaan vaikuttamisesta.
Julkaistu
Teksti Ismo Loivamaa
Lasten- ja nuortenkirjat tarjoavat valoa vaikeaan aikaamme

Marika Maijala kirjoittama ja kuvittama Suden hetki sopii muutaman vuoden ikäisestä pikkulapsesta lähtien lähes kaikille. Siinä tavoitetaan ujouden, lähestymisen ja ystävyyden tunteet koskettavasti.

Ystävyys ja ystävällisyys kuuluvat varsinkin kuvakirjoihin, joissa kerrotaan ystävän löytämisestä, ei vielä niinkään ystävyyden ongelmista. Pelot on helpompi nujertaa ystävän kanssa, ja kaikki on hauskempaakin hänen seurassaan.

Irlantilaisen Ciara Gavinin kirjoittama ja Tim Warnesin kuvittama Lumikon uusi ystävä (Mäkelä, suom. Raija Rintamäki) kertoo hilpeästi myrskyä kavahtavasta Lumikosta, joka rakentaa itselleen tukevan talon.

Lumikon kotiin tupsahtava Kontiainen houkuttelee uuden kaverinsa monenmoisiin hilpeyksiin. Hän näkee asiat kovin eri tavalla kuin arka Lumikko. Erilaisista luonteista huolimatta kuvakirjan loppu korostaa yhteisiä iloja ja onnellisia mahdollisuuksia. Sympaattinen, vähän sarjakuvamainen tyylittely tuo kirjaan selviytymisen iloa.

Kirkkaat väriaukeamat ja riimitelty teksti Smriti Prasadam-Hallsin ja Alison Brownin kuvakirjassa Ystävistä parhain (Mäkelä, suom. Raija Rintamäki) esittelee Ketun ja Siilin yhteisiä iloja, pieniä ja isoja asioita. ”Kun toinen kaipaa auttajaa, toinen käden ojentaa”, kirjassa muistutetaan.

Käännöksistään palkitun Rintamäen riimittely on luistavaa ja kekseliästä. Mutta hän onkin kertonut, että työprosessiin aina kuuluu ääneen lukeminen.

Kustantamo Mäkelä tuottaa maailmalta iloisia ja helposti lähestyttäviä kuvakirjoja, joissa puhutaan tärkeistä asioista.

Kotimaisen lastenkirjallisuuden piristäjiin kuuluu Marika Maijalan kirjoittama ja kuvittama Suden hetki (Etana Editions).

Suuressa talossaan haahuileva Susi potee yksinäisyyttä, eikä usko, että kukaan ajattelee häntä. Onneksi hän ryhtyy maalaamaan muotokuvaa puutarhuri Koirasesta ja unohtaa maalatessaan kaiken muun. Pikkuhiljaa apeat ajatuksetkin väistyvät. Värit tuntuvat taas hehkuvilta ja ihmeellisiltä!

Muotokuvan valmistaminen koskettaa myös mallia: ”Kukaan ei ole pitkään aikaan katsonut minua näin tarkasti”.

Hentoisesti alkava ystävyys lämmittää, ja yksinkertaisissa kuvissa on hyvää tekevää hiljaisuutta.

Kirja sopii muutaman vuoden ikäisestä pikkulapsesta lähtien lähes kaikille. Siinä tavoitetaan ujouden, lähestymisen ja ystävyyden tunteet koskettavasti.

Onnea etsimässä

Miika Nousiaisen ensimmäisen lastenkirjan Fretti Mercury etsii onnea (Otava, kuv. Sanna-Mari Pirkola) hahmot tuntuvat tutuilta. Fretti Mercury ja ystävänsä Jänis Virtanen tutustuvat matkallaan Hiiri Äitee Rantaseen, terrieri Tessu Redfordiin ja Kirva Babitziin.

Tuntuuko tutulta: Tessu Redford & Karitsa Mattila?!

Vastaan tulevat otukset laukovat elämänviisauksia. Ihan käyttökelpoiselta kuulostaa Tessu Redfordin elämänviisaus: onni on etsijän sisällä ”tai sitten se ei ole. Itse te sen päätätte. Mutta älkää päästäkö siitä irti”. Terrierinä hän pitää visusti kiinni onnestakin.

Diivaksi haukuttu Karitsa Mattila muistuttaa, että ”jokaisen pitäisi osata olla sopivan ylpeä itsestään”.

Nousiainen kirjoittaa rennosti: mukaan mahtuu kielellä venkoilua ja kirkasta viisautta. Matkan teko on lastenkirjallisuuden ikuisia aiheita: tuntuu hauskalta, että sitä käsitellään näin irtonaisesti ja kekseliäästi.

Kaveria ei jätetä

Ystävyys ei ole pelkkää kyljessä kyhjöttämistä, mistä todistavat parhaat lastenkirjat.

Englantilaisen näyttelijän ja koomikon David Walliamsin Keskiyön jengi (Tammi, kuv. Tony Ross, suom. Kaisa Kattelus) kertoo sairaalaan joutuvasta 12-vuotiaasta pojasta, joka livahtaa potilashuoneen muiden lasten kanssa karmivan ylihoitajan pinteestä keskiöisiin seikkailuihin.

Suursairaalan öinen maailma tarjoaa tietysti jännittäviä sopukoita, mutta seikkailua suurempaa on sittenkin toveruus. Walliams näyttää, miten sinnikkäästi lapset voivat kamppailla hyvien asioiden puolesta. Jengi on valmis pelastustoimiin ja vääryyksien nujertamiseen.

Walliams ei horjahda hyveellisyyteen eikä pateettisuuteen, vaikka kirjan teemat ovat painavia. Eikä hän uskottele, että lapset pitäisivät iän kaiken yhteyksiä. ”Tavataan unissa. Ja seikkaillaan villisti”, Tom toteaa sairaalasta päästessään.

Brittiläisen Alex Milwayn Hotelli Flamingo -lastenkirjasarjan päähenkilö Anna johtaa perimäänsä hotellia eläinhenkilökunnan avustamana. Hotelli Flamingo ja karnevaalirieha -kirjassa (Wsoy, suom. Aila Herranen) yllättäviä tilanteita riittää – varsinkin, kun rokkiyhtye Yöeläimet majoittuu hotelliin.

Anna joutuu humoristisessa kirjassa miettimään, mikä on oikein. Hän löytää kultaisen tasapainon: auttaa muita, mutta pitää puolensa. Kauniit periaatteet joutuvat puntariin, kun Flamingoon hakeutuu mitä kummallisempia vieraita.

Maailma nurinniskoin

Anne Leinosen lastenromaanissa Holtiton masiina (Icasos, kuv. Broci) lapset kyhäävät koulun tiedepäivään todenmuokkausmasiinan. Kun Riekki painaa punaista nappulaa, todellisuus muuttuu: tutut kaveritkin vaikuttavat aivan vierailta.

Uudessa rinnakkaisessa todellisuudessaan Riekki joutuu sumplimaan diplomaattisella hienotunteisuudella ja joutuu kokemaan itsensäkin vieraaksi: ”Hän ei pitänyt siitä ihmisestä, jollainen hän mitä ilmeisimmin oli tässä todellisuudessa”.

Todenmuokkausmasiina toimii nappia painamalla.

Omituisen masiinan maaginen voima altistaa miettimään omaa olemusta ja suhdetta kavereihin. Miten voi vaikuttaa omaan elämään ja ehkä koko maailmaan? Suuret kysymykset kietoutuvat helppolukuiseen juoneen.

Riekin neuvottomuus on helppo ymmärtää painostavien muutosten maailmassa. Kun hän selviää koettelemuksista, on opetus ilmeinen: ”Elämä oli hyvää juuri tällaisena, murheineen ja iloineen”.

Omia askeleita

Mila Teräksen nuortenkirjassa Amiraali (Otava) lukioikäinen Niilo etsii identiteettiään pienellä paikkakunnalla. Hän ei anna miehisyyden paineiden luhistaa, vaikka törmää välillä ennakkoluuloihin ja happamuuteen.

Isovanhempiensa luona asuvalla Niilolla on täysi työ saada vanhempi sukupolvi – ja joskus nuoremmatkin – hyväksymään naiselliset puolensa ja sovinnaisuuksien uhmaamisen. Pelottomasti Niilo kokeilee kauniita hameita ja korkokenkiä. Hän liukuu uteliaasti ja avoimesti miehen ja naisen roolien välillä hipaisten molempia milloin tahtoo.

Teräs tavoittaa Niilon ajatukset ja tunteet koskettavasti. ”Kirjoittaminen on vaikuttanut tapaan, jolla mä katson kaikkea”, kirjoittamista harrastava päähenkilö kommentoi. Kirjoittaminen tuo lohtua ja tarkkuutta.

Oman olemuksen kartoittaminen sekä lämpimät kohtaamiset ovat Niilon voimavaroja. Kirja houkuttelee poimimaan rohkaisevia lauseita. Hyvältä kuulostaa tämäkin Niilon ajatus: ”Elämisessä kyse ei enää olekaan mistään yksinäisistä urotöistä, vaan auttamisesta, tukemisesta ja ratkaisujen etsimisestä yhdessä”.

Esikoiskirjailija Meri Luttinen käsittelee muinaissuomalaisessa fantasiamaailmassaan elämän suunnan etsimistä. Nuorelle Kainulle lankeaa tietäjän rooli fantasiaromaanissa Myrskynsilmä (Wsoy). Suomalaisuuden muhevoittamassa kirjassa löydetään itselle sopiva elämäntapa. Nuoren naisen askelkuviot ovat hänen omiaan.

Elina Hirvonen ja kuvittaja Nadja Sarell aloittavat pehmoagenteista kertovan trilogiansa teoksella Julia ja pehmoeläinten maailmanneuvosto (Tammi).

Avaruudessa päämajaansa pitävät pörröagentit tarkkailevat monitoreistaan lasten elämää ja ovat aina valmiina singahtamaan avuksi ja tueksi. Maailmanneuvosto on ”täynnä rakkautta ja yhteenkuuluvuutta”.

Sydämeen käyvässä lastenkirjassa itsensä ulkopuoliseksi tunteva Julia saa omalta pehmoeläimeltään arvokasta lohtua. Hän kuulee, että jonain päivänä ihmiset rakastavat hänessä kaikkea sitä, mitä jotkut koulussa nyt pilkkaavat.

Hyvä lukija,  

Lastensuojelun Keskusliiton julkaisema Lapsen Maailma -lehti on journalistisin periaattein toteutettava aikakauslehti, joka katsoo maailmaa uteliaan lapsen silmin. 

Tue Lastensuojelun Keskusliittoa sekä laadukasta journalismia tilaamalla Lapsen Maailma  joko diginä tai painettuna lehtenä

Hanna Heinonen, päätoimittaja ja Lastensuojelun Keskusliiton toiminnanjohtaja  

Tilaa lehti itsellesi tai lahjaksi

 

Kommentit (0)

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.