Hyppää sisältöön

Kyse on Sinusta, minusta ja meidän perheistämme

”On tärkeää, että palvelut löytyvät läheltä ja että palvelusta toiseen siirtyminen sujuu ketterästi,” kirjoittaa Lastensuojelun Keskusliiton toiminnanjohtaja ja Lapsen Maailman päätoimittaja Ulla Siimes. 
Julkaistu
Teksti Ulla Siimes
Kuvat Mara Leppä
Kyse on Sinusta, minusta ja meidän perheistämme

21 hyvinvointialueella aloittaa maaliskuun alussa lähes 1 400 valtuutettua, jotka päättävät lukuisista lasten, nuorten ja perheiden asioista. Vuoden 2023 alusta kaikki sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastustoimi hoidetaan hyvinvointialueilla. Kunnat huolehtivat silti jatkossakin lasten, nuorten ja perheiden kannalta merkittävistä palveluista, kuten varhaiskasvatuksesta, perusopetuksesta ja vapaa-ajan toiminnasta.

Lasten, nuorten ja perheiden näkökulmasta on tärkeää, että erilaiset ja eritasoiset sosiaali- ja terveyspalvelut sovitetaan yhteen, palvelut löytyvät läheltä ja palvelusta toiseen siirtyminen sujuu ketterästi. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että neuvolapalvelut toimivat tiiviissä yhteistyössä päiväkotien kanssa ja koulupsykologit, -terveydenhoitajat ja -kuraattorit ovat saatavilla kouluissa ja oppilaitoksissa. Myös perhekeskusten palveluita tulee tarjota kattavasti.

Nykyisten palveluiden kokoaminen toimivaksi kokonaisuudeksi on yksi osa uudistusta. Toinen, ehkä jopa tärkeämpi osa uudistusta on luoda uutta. Tällä hetkellä palvelut eivät vastaa teini-ikäisten ja heidän perheidensä tarpeisiin, neuropsykiatrisesti oirehtivien lasten palvelut ovat riittämättömiä, lastensuojelun palveluihin kohdistuu hurjia paineita, lapset ja nuoret eivät pääse mielenterveyspalveluiden piiriin, vammaisten ja monisairaiden lasten perheet kuormittuvat kohtuuttomasti ja usein apu tulee liian myöhään. Näiden ongelmien ratkaisemiseen ei auta vanhan kehittäminen, vaan on tehtävä kokonaan uudenlaisia ratkaisuja.

Toivon, että hyvinvointialueet ottavat palveluiden kehittämiseen mukaan lapset, nuoret ja perheet. Kukapa osaisi paremmin kuvata omia tarpeitaan kuin se, joka noiden haasteiden keskellä elää? Tällainen osallisuus huomioisi myös lasten moninaisuuden sekä perheiden monimuotoisuuden. Ja jotta varmistamme, että päätökset ja toiminta todella edistävät lapsen oikeuksia, on uudistuksia tehtäessä tärkeää arvioida lapsivaikutuksia.

Puhe hyvinvointialueista kääntyy usein rahaan. Se on ymmärrettävää, sillä uudistuksella tavoitellaan säästöjä. Moni päättäjä ymmärtää, että ennaltaehkäisevään tukeen ja palveluihin satsaaminen säästää euroja, kun kalliimpia korjaavia palveluita tarvitaan vähemmän.’

Saatetaan tämä vihdoin juhlapuhetasolta konkreettisiksi teoiksi. Siihen tarjoaa mainion avun lapsibudjetointi, jolla voidaan analysoida, arvioida ja vahvistaa lapsiin kohdistuvien julkisten varojen lapsioikeusperustaisuutta.

Hyvinvointialueuudistus on monen korvissa saattanut kuulostaa rakenteilta, rahalta – ja vaaleilta. Loppujen lopuksi kysymys on kuitenkin ihmisistä. Siitä, voivatko vanhemmat ja huoltajat luottaa siihen, että saavat apua ja tukea heti, kun siihen on tarvetta. Siitä, ettei perheiden tarvitse hakea, pyytää ja anoa apua monesta paikasta. Siitä, että joku ottaa lapsen, nuoren ja perheen tilanteen tosissaan.

Kyse on Sinusta, minusta ja meidän perheistämme.

Ulla Siimes on Lapsen Maailman päätoimittaja ja Lastensuojelun Keskusliiton toiminnanjohtaja.

Kommentit (0)

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.