Kemikaaliopas – näin vähennät lapsen kemikaalikuormaa
Tarkista, että lelu on lelu, eikä vaikkapa matkamuisto, sillä lelut täyttävät turvavaatimukset lapsille. Ne eivät EU:ssa saa sisältää tiettyjä haitallisia ftalaatteja, joita voi siirtyä lapseen, jos hän imeskelee lelua. Pohdi, tarvitseeko vauvaikäinen muovi- tai kumilelua lainkaan, sillä ftalaatteja on leluissa korvattu muilla muovinpehmentimillä, joita ei tunneta riittävästi.
Rajoita kosmetiikan käyttö välttämättömään ja muista, että myös luonnonkosmetiikka sisältää kemikaaleja. Vauvan tai pienen lapsen hiukset puhdistuvat usein vedellä. Ihovoiteitakaan ei tarvita, jos iho voi hyvin.
Lue sekä käyttöohjeet että tuoteselosteet ja noudata ikärajoja. Lasten tuotteet on osoitettu turvallisiksi EU:n vaatimusten mukaisesti lapsille.
Ympäristömerkitty, allergiamerkitty ja hajusteeton tarkoittaa usein, että kemikaaleja on vähemmän. Ole erityisen tarkka, kun käytät voiteita koko vartalolle. Myös hajusteet – pakkausmerkintä parfym tai aroma – voivat olla haitallisia eli aiheuttaa kosketusallergiaa tai häiritä hormonitoimintaa.
Alle 2-vuotiaiden auringolta suojaamiseen suositellaan vaatetusta. Alle kouluikäisille suositellaan fysikaalisia aurinkovoiteita, jotka eivät imeydy ihoon vaan heijastavat UV-säteet pois iholta.
Hyönteiskarkotteita ei suositella alle 2-vuotiaille, sillä ne sisältävät biosidejä. Sallittu ikäraja selviää tuotepakkauksesta. Karkotetta käytetään lapsilla vain kohdissa, joita ei voi peittää vaatteilla. Ainetta ei siis saa levittää silmien ja suun ympärille tai käsiin.
Pese uudet vaatteet ennen käyttöä, sillä ne voivat sisältää torjunta-, homeenesto- tai muita haitta-aineita. Ympäristömerkityssä vaatteessa niitä voi olla vähemmän.
Vältä hajustettuja pyykinpesuaineita ja suosi ympäristö- ja allergiamerkittyjä tuotteita. Pyykin huuhteluaine on turha.
Luovu turhasta tavarasta, tuuleta kerran päivässä kunnolla ja siivoa usein, ettei pölyä kerry nurkkiin. Huonekaluista, elektroniikasta ja rakennusmateriaaleista irtoavat palonestoaineet, UV-suoja-aineet ja muut haitta-aineet sitoutuvat huonepölyyn ja kaasuuntuvat hengitysilmaan.
Lastenhuoneeseen ei suositella muovileluvuoria tai suurta määrää elektroniikkaa päästöjen vuoksi. Suojele lapsia erityisen huolellisesti passiiviselta tupakoinnilta, remonttipölyltä ja maalien liuotinpäästöiltä. Ilman- ja wc-raikastimet sisältävät haitallisia, voimakkaita hajusteita.
Mikrokuituliinalla voi siivota jopa ilman pesuaineita. Suosi mietoja pesuaineita. Kokeile isoäidin konsteja, kuten etikkaa, soodaa ja sokeria, joista löytyy tietoa marttojen verkkosivuilta.
Älä käytä antibakteerisia puhdistusaineita. Niissä on biosidejä, jotka voivat aiheuttaa allergiaoireita tai muita terveyshaittoja sekä lisätä antibiooteille vastustuskykyisiä bakteereja.
Huolehdi hyvästä sisäilmasta myös autossa ja laita ilman sisäkierto päälle tunneleissa, ruuhkissa tai lähellä raskasta liikennettä.
Pakokaasupäästöt yhdistetään moniin terveyshaittoihin. Vältä siis lasten kanssa ulkoilua lähellä raskasta liikennettä.
Kotipuutarhassa tulee välttää hyönteis- ja rikkaruohomyrkkyjä, joilla voi olla muun muassa hormonitoimintaa häiritseviä vaikutuksia.
Luomuruoassa on vähemmän raskasmetalleja, torjunta-aineita ja lisäaineita. Kotimainen tai EU:ssa tuotettu ruoka sisältää usein vähemmän kemikaaleja kuin EU:n ulkopuolella tuotettu.
Kaihda pitkälle prosessoituja ruokia kuten eineksiä ja rajoita nitriittipitoisten lihavalmisteiden, kuten makkaroiden ja leikkeleiden, käyttöä. Nitriitit liitetään hormonihäiritsijöihin ja syöpiin. Tonnikala ja muut petokalat keräävät raskasmetalleja, eikä niitä suositella syötäväksi päivittäin.
Käytä mieluiten lasia ja keramiikkaa muoviastioiden sijaan, äläkä osta muovipullovesiä. Muoveissa käytettävien kemikaalien kirjo on laaja.
Myös mikroaaltouunin kestävä muoviastia voi päästää kemikaaleja ruokaan, jos se on mikrossa kosketuksissa ruoan kanssa.
Metalliset säilykeastiat, kuten säilykepurkit, on pinnoitettu epoksihartsilla, joka voi sisältää bisfenoli A:ta (BPA) tai muita haitta-aineita.
Meikeille ei ole EU:ssa asetettu ikärajoja, mutta varovainen vanhempi hillitsee lapsen meikkausintoa.
Koska eläinkokeista halutaan eroon, meikkien raaka-aineita tutkitaan vähemmän.
Eniten riskejä liitetään kynsilakkaan ja sen poistoaineisiin, joiden liuottimilla on sekä mutageenisiä että keskushermostovaikutuksia.
Pieni lapsi ei tarvitse deodoranttia, sillä lapsen hiki on hajutonta. Deodoranttia tai antiperspiranttia voi ruveta käyttämään murrosiässä, jos hiki alkaa haista. Kaikilla hajua ei muodostu, jolloin deodoranttia ei tarvita.
Verkkokauppaostos Euroopan ulkopuolelta voi sisältää EU:ssa kiellettyjä kemikaaleja. Valvo lasten ja nuorten tekemiä ostoksia. Tukes on huolestunut erityisesti lasten EU:n ulkopuolelta hankkimista limantekovälineistä, kuten liimoista tai booraksista, jotka luokitellaan terveydelle vaarallisiksi.
Hiusten värjäys ei sovi alle 16-vuotiaille. Hiusvärit sisältävät herkistäviä ainesosia, kuten p-fenyleenidiamiinia tai resorsinolia, joka voi aiheuttaa vakavan allergisen reaktion tai kosketusallergiaa.
Väliaikainen hennatatuointikin on riski, sillä musta henna voi sisältää samoja väriaineita kuin hiusväreissä ja lisätä vakavan allergisen reaktion vaaraa.
Tatuointeja ei suositella alle 18-vuotiaille. Tatuointiväri on usean kemikaalin seos, joka jää kehoon pysyvästi. Värit voivat olla syöpää aiheuttavia mutageenejä, hormonihäiritsijöitä tai allergeeneja.
EU:ssa on parhaillaan tekeillä rajoituksia tatuointiväreille ja kestopigmentoinneille, joissa myös käytetään tatuointivärejä.
Tupakka ja alkoholi ovat vaarallisimpia kemikaaleja lapsille ja nuorille.
Tupakansavussa on yli 4 000 yhdistettä, joista ainakin 40 altistaa syöville. Tupakan ikärajaa suunnitellaan nostettavaksi 20 vuoteen.
Mietojen alkoholien ikäraja on 18 vuotta ja väkevien yli 22-prosenttisten alkoholien 20 vuotta. Alkoholi haittaa hermoston ja aivojen kehitystä, voi aiheuttaa pysyviä vaurioita nuoren muistiin ja oppimiskykyyn, pienentää aivojen kokoa sekä lisätä syöpäriskiä.
Lue myös: Anja Nystén: Kemikaalikimara lapsiperheille (Teos, 2013)
Varovaisuusperiaate
Ihmisen kehittämiä kemikaaleja on jo yli satatuhatta, joista vasta pienen osan terveysvaikutukset tunnetaan. Jokainen meistä altistuu, sillä kemikaaleja kulkeutuu kaikkialle myös ilmateitse, haihtumalla ja satamalla alas. Kertyminen alkaa kohdussa ja jatkuu koko elämän.
Haittavaikutuksia ovat kehitys-, lisääntymis- ja hormonihäiriöt, kuten kilpirauhasen häiriöt, vaikea herkistyminen, allergiat ja syövät.
Herkimpiä kemikaaleille ovat äidin kohdussa kehittyvä sikiö ja lapset koko kasvuiän murrosiän loppuun. Haitat voivat tulla esiin vasta aikuisena ja siirtyä tuleville sukupolville. Muun muassa lisääntyneet hedelmättömyys, oppimishäiriöt, autismi tai hermoston häiriöt liitetään hormonitoimintaa häiritseviin kemikaaleihin.
– Suurin ongelma on kemikaalikuorman kertyminen ja yhteisvaikutukset, joista ei tiedetä vielä oikein mitään, fysiologian professori Jorma Toppari sanoo.
Euroopan kemikaalivirasto ECHA etsii parhaillaan menetelmiä, joilla yhteisvaikutusten riskejä voidaan arvioida.
Nykytilanteessa Toppari suosittelee lapsiperheille kemikaalien käytössä varovaisuusperiaatetta. Se tarkoittaa, että kemikaalien turhaa käyttöä ja niille altistumista vältetään, vaikka tieteellistä varmuutta välttämisen tarpeellisuudesta ei ole.
– Kemikaaleille altistumista ei voi estää, mutta kemikaalikuormaa voi vähentää.
