Mothers in Business yhdistää perheen ja uran
Kymmenen värikästä lastenvaunua seisoo arkiaamuna parkissa Helsingissä Meilahden sairaala-alueella Biomedicum 2 -rakennuksen edessä. Se ei ole tavallinen näky talossa, jossa toimii geenitutkimukseen perustuvia yrityksiä ja tutkimuslaitoksia.
Työntekijät puikkelehtivat ihmeissään rattaiden ja niiden vieressä seisovien äitien lomitse rappuun.
Äidit eivät tunne toisiaan. He ovat paikalla, kiitos netissä leviävän Mothers in Business -verkoston. MiB on sellaisten äitien henkireikä, jotka haluavat kurahanskojen ja lapsen unirytmien lisäksi puhua työelämästä ja urahaaveistaan.
Talon eteen kaartaa pyörällä vielä yksi mibiläinen, Aalto-yliopiston tutkija Lahja Martikainen, 30. Pyörän perässä on musta kärry. Martikainen nostaa kärrystä limenvihreään haalariin puetun puolivuotiaan Raimon.
Raimo ja muu pikkuväki ovat tulleet yritysvierailulle Blueprint Geneticsiin. Se on startup-yritys, joka tekee suomalaisten keksimällä menetelmällä geenidiagnostiikkaa 250 sairaalalle 25 maassa.
Äidit taiteilevat vaunuineen kulunvalvontaportin läpi sisätiloihin. He sovittautuvat vauvat kainaloissaan kapeaan neuvottelutilaan. Pöydille on katettu vihertäviä ja punertavia viinirypäleitä, mustikoita, kroisantteja ja mehuja.
Lapsia riisutaan liioista vaatteista.
Verkosto syntyi äitiyslomalla
Blueprint Geneticsin markkinointijohtaja Sofia Frisk, 38, katsoo työpaikalleen levittäytynyttä lievää kaaosta tyytyväisenä:
– Olemme myöhässä aikataulusta, mutta sehän sopii hyvin teemaamme Startup meets ruuhkavuodet.
Friskillä on 12-, 10- ja 3-vuotiaat pojat. Hän aikoo kertoa, miten kiireinen startup-työ yhdistetään lapsiperheen elämään.
Verkosto syntyi äitiyslomalla olevien naisten ideasta runsaat kaksi vuotta sitten ja kasvaa vauhdilla. Rekisteröityneellä yhdistyksellä oli marraskuun puolivälissä yli 1300 jäsentä.
MiB järjestää kohtaamisia, joissa äitiyslomalaiset ja muut pienten lasten äidit pääsevät kehittämään itseään ammatillisesti ja keskustelemaan työelämän asioista. Tilaisuudet ovat ilmaisia, ja niihin mahtuu aina mukaan myös lapsia, ei tosin määrättömästi.
MiB toimii aktiivisesti Helsingissä, Turussa, Tampereella, Vaasassa ja Kuopiossa. Oulussa ja Jyväskylässä toiminta on aluillaan.
Haittaako, jos on aamulla myöhässä?
Vauvat näyttävät viihtyvän äitiensä sylissä Blueprint Geneticsin neuvotteluhuoneessa, mutta yksivuotias Topias on mieluummin lattialla. Hänen äitinsä, ekonomi Johanna Mäkilä, 38, tarkkailee syrjäsilmällä poikaansa, joka leikkii yhtiön kynillä.
Viereisellä sohvalla istuu verokonsultti Erica Candolin, 29. Hän heiluttaa jaloillaan taaperoikäistä Williamia ja kuuntelee keskittyneesti Friskiä. Poika hihkuu.
– Elämää helpottaa suunnattomasti, että asun lähellä työpaikkaa. Ehdin lakata kynnet raitiovaunussa, Sofia Frisk sanoo.
Hän saa muut äidit nauramaan. He kaikki tietävät, millaista on, kun oma aika on kortilla tai sitä ei ole.
Frisk piirtää tussilla taululle kuvan, joka esittää kättä. Se tarkoittaa STOP ja kertoo siitä, mitä Frisk oppi äitiytensä aikana kantapään kautta: asettamaan työajalle rajat.
Hän työskenteli aiemmin markkinointitehtävissä isoissa yhtiöissä, joissa oli ison talon säännöt. Myöhästyminen oli sopimatonta. Siitä tuli lapsiperheen aamurumbaa pyörittävälle Friskille valtava stressi.
– Olin joka päivä myöhässä!
Startup-maailma on perheellisen taivas
Aamurumba on myös kuulijakunnan arkea. Yksi äideistä huomaa pukeneensa puseron väärin päin ylleen ja vetäytyy kulman taa korjaamaan asian.
Sillä aikaa Frisk kertoo yllättävän asian: startup-maailma on perheellisen taivas.
– Töitä tehdään paljon ja yhdessä, mutta kukin työskentelee omien aikataulujensa mukaan.
Frisk tulee joinakin päivinä töihin myöhään ja lähtee aikaisin. Vastapainoksi hän jatkaa työntekoa lasten nukkumaanmenon jälkeen iltakymmeneltä.
– Sain henkisesti luopua työajasta ja huonosta omastatunnosta. Työni puhuu puolestaan. Se on vapauttavaa.
Äitinä oppii tekemään asioita yhtäaikaa
Sofia Frisk on Hankenin käynyt ekonomi, joka haaveili lääkärin ammatista. Hän teki kuitenkin markkinointipäällikkönä uraa kuluttajatuotteiden parissa esimerkiksi l’Orealilla ja Fiskarsilla, kunnes havahtui siihen, ettei enää halunnutkaan myydä tavaroita.
Hän päätti hakea lääketieteelliseen. Tie ei auennut ensimmäisellä yrittämällä, mutta Frisk alkoi opiskella yliopistolla biotieteitä ja päätti hankkia kolmannen lapsen.
Hän soitti äitiyslomalta headhunterille ja kyseli työtä, joka yhdistäisi markkinointia ja biotieteitä tai kenties jotakin lääketiedettä sivuavaa.
Tarjolle tuli saman tien geenidiagnostiikkafirma Blueprint Genetics.
Frisk luki kotona yrityksen papereita ja hämmästyi. Startupissa oli valtava potentiaali, muttei yhtään ihmistä, joka osaisi tuotteistaa sitä.
Frisk sai paikan, ja palo lääkäriksi sammui. Hän kokee geenitestiyrityksessä voivansa auttaa useampaa potilasta kuin lääkärinä ikinä ehtisi.
Startupeissa Frisk kertoo nauttivansa asioiden keskeneräisyydestä ja mahdollisuudesta kehittää niitä. Työntekijä pääsee muokkaamaan työn sääntöjä ja sisältöä.
– Väkeä on vähän ja kenen tahansa työhön voi kuulua mitä vain: vaikka juhlien järjestämistä ja sisustamista.
Friskin mukaan äidit pärjäävätkin erinomaisesti startupeissa. Äitinä oppii tekemään montaa asiaa yhtä aikaa ja ajattelemaan kokonaisuutta.
Yritysvierailuja ja keskustelutilaisuuksia
Kaikki pöydän ympärillä istuvat naiset ovat korkeasti koulutettuja ammattilaisia, joiden työpaikka on tällä hetkellä kotona.
MiB järjestää heille yritysvierailuja ja keskustelutilaisuuksia päivisin, ja töihin palanneille myös aamuisin ja iltaisin. Näissä Morning ja Afternoon Clubeissa opetellaan esimerkiksi päivittämään LinkedIn-profiili tai rakentamaan oman osaamisen myyntipuhe.
Ne pidetään mahdollisuuksien mukaan asukaspuistoissa tai muissa lapsiystävällisissä tiloissa, joissa lapset voivat leikkiä.
Verkoston suljetuilla sivuilla verkossa jäsenet sopivat keskenään Minglejä eli verkostoitumiskahveja samanhenkisten kanssa.
Työn rajoittaminen pitää oppia
Juristi Sanna-Maria Lanki, 32, seisoo ovensuussa ja kuuntelee Friskiä. Samalla hän keinuttaa lanteillaan yksivuotiasta tytärtään Loviisaa ja kirjoittaa muistiinpanoja kännykkään.
Sofia Frisk kertoo, että on oppinut rajoittamaan taipumustaan tehdä liikaa töitä.
– En edes katso läppäriä iltaisin neljän ja kymmenen välillä. Yritän opettaa lapsillekin, että puhelin pidetään kotona kiinni.
Työn rajoittamisessa auttaa myös kroppa. Se kyllä kertoo, kun on syytä hellittää tahtia.
Frisk piirtää taululle nelikentän. Sen pystyviiva jakautuu osioihin ”nyt” ja ”sit”, vaakaviiva osuuksiin ”tärkeää” ja ”vähemmän tärkeää”.
– Kuva opettaa keskittymään vain niihin asioihin, jotka ovat nyt tärkeitä. Varsinkin, jos pöydällä on asioita enemmän kuin pystyy hallitsemaan.
Lapsen syntymäpäiville ei tarvitse tehdä kakkua itse. Ja on menoja, jotka voi poistaa työkalenteristaan ilman, että firma kaatuu.
Miksi naiset pelkäävät potkuja?
Frisk suosittelee, että muutkin pienten lasten äidit tekisivät elämäntilanteensa rajoitukset selväksi työnantajalle. Miehet eivät arastele tehdä sitä.
– Naiset pelkäävät potkuja tai että tulee sanomista. Ihan turhaan! Kannattaa rohkeammin luottaa arvoonsa työpaikalla.
MiB kannustaa naisia pitämään kiinni ammatti-identiteetistään myös äitiysloman ja hoitovapaan aikana. Verkosto haraa vastaan yleistä käytäntöä, jossa ollaan joko täysillä töissä tai täysillä kotona. Työelämä pitäisi mibiläisten mielestä muuttaa perheystävälliseksi, mutta myös sellaiseksi, jossa perheelliselle työntekijälle annetaan paljon vastuuta.
Verkosto astui alkuvuodesta askeleen kohti tavoitetta, kun ryhmä mibiläisiä haki ja sai Teknologiateollisuudelta 50 000 euron hankeapurahan. Sillä on tarkoitus polkaista käyntiin yhdistyksestä ponnistava hanke, spin-off-yritys, joka tarjoaa työnantajille palveluita perhemyönteisyyden parantamiseksi.
Lapset alkavat väsyä. Tutkijatohtori Hanna Hiidenmaan, 34, vauva haluaa rintaa. Toisenkin äidin pienokainen pääsee kopasta syliin imetettäväksi. Erica Candolin syöttää Williamille sosetta.
Kun lasten huutelu lisääntyy, Sofia Frisk katsoo, että on hyvä hetki hiukan jaloitella. Hän vie äidit ja lapset kurkistelemaan lasin takaa Blueprint Geneticsin laboratorioita.
”Käytän mielelläni aivoja muuhunkin kuin vauvasta puhumiseen”
”Olen ammatiltani asianajaja ja nyt toista kertaa äitiyslomalla. Vanhempi tyttömme on Alma, 4, ja nuorempi on Loviisa, 1. Aion olla noin puolitoista vuotta Loviisan kanssa kotona, minkä jälkeen mies hoitaa häntä 4–5 kuukautta. Suurin piirtein näin teimme myös Alman kanssa.
Mothers in Business -verkostoa ei ollut olemassa edellisen äitiysloman aikana, mikä on harmi. Tuntuu kuin minulla ei tällä kertaa olisi yhtä kiire äitiyslomalta töihin kuin viimeksi, koska saan verkoston kautta aivoille virikettä ja pääsen juttelemaan samanhenkisten äitien kanssa.
MiBissä pystyn kehittämään osaamistani niin, että vauva on mukana. Olen innolla tutustunut eri aloihin muusta kuin juristin näkökulmasta.
Kuopuksen kanssa käyn myös perinteisissä vauvamenoissa kuten perhekahvilassa. Sellaiselle on paikkansa, mutta käytän mielelläni aivojani muuhunkin kuin vauvan nukkumisesta ja syömisestä puhumiseen.
Perheen ja työn yhdistämisestä olen oppinut viime vuosina muutaman asian.
Siihen on syynsä, että äitiysvapaa on pitkä. Pienen vauvan kanssa ei todellakaan pysty työskentelemään. Pidän lasteni kanssa olemisesta niin paljon, että työn pitää olla kiinnostava, jotta minulla olisi intressi olla poissa lasteni luota.”
Sanna-Maria Lanki, 32, juristi
”Perhevapaan aikana arvomaailma muuttui”
”Mothers in Business -verkosto lähti liikkeelle, kun aloin runsaat kaksi vuotta sitten ajatella, että olisi kiva osallistua puolivuotiaan lapseni kanssa luennoille ja yritysvierailuille.
Kyselin hieman ja löysin samanlaisesta toiminnasta kiinnostuneita äitejä.
Saimme alussa paljon apua Aalto Woman in Business -verkostolta, joka jakoi kanssamme kaikki käytäntönsä.
Arvomaailmani muuttui. Olin ollut palkkatöissä, mutta huomasin, että haluan perhevapaan jälkeen perustaa oman yrityksen.
Olin siinä vaiheessa pyörittänyt puoli vuotta MiB:n toimintaa, ja sain siitä itseluottamusta yrityksen perustamiseen.
Yritykseni tekee työtä japanilaisten päämiesten kanssa. Annan teknistä konsultointia ja tutustutan japanilaisia teknologiafirmoja suomalaisiin ja pohjoismaisiin asiakkaisiin.
Yritys on tuonut joustavuutta työhön. Pystyn vaikuttamaan työaikoihini paremmin kuin palkkatyössä, ja aikaa jää perheellekin.
MiB:ssä on kivaa, että siellä voi rauhassa puhua urahaaveista. Keskustelukumppani on todennäköisesti samalla aaltopituudella. Yrityksen perustaminen olisi ollut vaikeampaa, jos en olisi voinut alussa jakaa ajatuksiani mibiläisten kanssa.”
Emma Tullila, 34, diplomi-insinööri
Äiti, näin pärjäät työelämässä!
Unelmatyö. Perhevapaa on hyvä hetki avautua miettimään, millaista työtä haluat tehdä.
Työpaikan hankinta. Yritykset eivät aina tiedä, mitä tarvitsevat. Mieti, mitä sinulla olisi annettavana, ja tarjoa rohkeasti apuasi yritykselle, josta olet kiinnostunut.
Vedä rajat. Usko omaan arvoosi ja kerro työpaikalla, mihin et elämäntilanteesi vuoksi pysty. Työ puhuu puolestaan, eikä kukaan anna potkuja siksi, ettet ehdi työpaikalle aamutuimaan.