Ammatteja

Puuvillatehtaan lapset

Amurin työväenasuntokorttelissa Tampereella tulee vastaan ammatti jos toinenkin. Täällä 1880–1960-lukujen työläiskodeissa asuu lapsiperheitä ja heidän vuokralaisiaan, kortteerimiehiä ja opiskelijoita.

Frans on töissä rautateillä, Aleksandra silittää ja tärkkää ja Juho ajaa vossikkaa. Sisarukset Emil, 9, ja Aina, 7, keräävät lähimetsistä käpyjä myyntiin. Kun kuvitteelliset asukkaat ahkeroivat töissään, voi museokävijä rauhassa tutustua kotioloihin: pieniin asuntoihin ja yhteiskeittiöihin.

Tampere tunnetaan erityisesti tekstiiliteollisuudestaan. James Finlayson perusti vuonna 1820 puuvillatehtaan, jonka ympärille muodostui kokonainen yhdyskunta, kaupunki kaupungissa. Amurin korttelimuseon 14-vuotias Elinakin työskentelee puuvillatehtaalla, ja niin teki myös moni muu alaikäinen.

Lapsityövoimaa käytettiin tehtaiden aputöissä aina 1900-luvun alkupuolelle asti. Lapset esimerkiksi siivosivat ja vaihtoivat kehräämöissä puolia. Tampereella työskenteli jopa tuhat alle 15-vuotiasta lasta vuonna 1870. Monellakin meistä voi siis olla muutamien sukupolvien takaa sukulaisia, joiden lapsuus on kulunut samoissa merkeissä kuin tänä päivänä miljoonilla lapsilla maailmassa.
www.tampere.fi/amuri/

Suometar 1858 no 34, elokuu

Tytöt huomatkaa!

Pumpuli-vapriikkiin Tampereella otetaan, tämän syksyn kuluessa, kolmesataa (300) tyttöä, 10 niin 24 vuoden ikäisiä; siinä saavat ansiollisen paikan kuin he ilmottavat itsensä vapriikin kontorissa jota pikemmin sitä parempi.
Tampereelta 21 p. elokuuta 1858.
Finlayson H C:o.

Lastentarhanopettajat ja henkinen äitiys

Lastentarhanopettaja opastaa poikia sahaamaan Kotikallion lastentarhassa 1910-luvulla. Kuva Ebeneser-säätiö.

Kun Finlaysonin tehtaanpatruuna huolehti Tampereella työntekijöistään ja heidän perheistään perustamalla oman koulun ja orpokodin, piti helsinkiläinen Hanna Rothman työläislasten puolta perustamalla pohjoismaiden ensimmäisen kansanlastentarhan vuonna 1888.

Ruotsinkieliset säätyläisnaiset Rothman ja hänen työparinsa Elisabeth Alander toivat lastentarhan mallin Saksasta. Kodinhoitoon opastava työkasvatus oli tärkeä osa toimintaa. Työkasvatuksella tavoiteltiin parempaa elämänhallintaa, olivathan köyhien perheiden ongelmat samalla yhteiskunnallinen uhka.

Alander ja Rothman aloittivat myös lastentarhanopettajien koulutuksen, joka jatkui Kalliossa 1908 avautuneessa Ebeneser-talossa 1990-luvulle asti. Ammatillisen ideaalin määritteli vuosisadan alkupuoliskolla saksalaisten esikuvien mukaan käsite ”henkinen äitiys”, joka edellytti kasvattajalta palvelevan rakkauden asennetta ja itsensä unohtamista. Äidillisen huolenpidon ja perheiden kanssa jaetun kasvattajuuden juurille pääsee Ebeneserissä toimivassa Lastentarhamuseossa.
www.lastentarhamuseo.fi/

Martta Wendelinin kotihengettäret

Pyykit pääsevät narulle Kotilieden kannessa. Kuva Museokuva.

Kodinhoito lienee yksi aliarvostetuimmista työtehtävistä. Kotiaskareita ei ole mielletty ammatiksi muuten kuin palvelijattarille ja nykypäivän siivousfirmoille. Kotitöiden saloihin ovat opastaneet lastentarhanopettajien lisäksi äidit tyttäriään ja anopit miniöitään. Kotiäidit ovat ahkeroineet palkatta.

Martta Wendelinin (1893–1986) piirtämät Kotilieden kansikuvat levittivät 1920–40-luvuilla osaltaan kodin ideaalia. Yhteensä 300 kuvaa koti-idyllistä ja agraarista työnteosta ovat luoneet suositun perhelehden lukijoille mallia perheenemännän ja kotiäidin rooleista. Samat kuvat ovat levinneet nykyjulisteiden tapaan kamareihin ja mökeille.

Wendelinin naiset ovat yhtä aikaa vahvoja ja viehkeitä, ahkeria ja luonnonläheisiä. Legendaarisen kuvittajan ja taidemaalarin laajaan tuotantoon pääsee tutustumaan Hämeenlinnan taidemuseon näyttelyssä.
www.hameenlinna.fi/taidemuseo/

Aino Sibelius ja uskolliset palvelijattaret keittäjätär Helmi Vainikainen ja sisäkkö Aino Kari. Kuva: Santeri Levas, Suomen valokuvataiteen museo.

Joidenkin kotihengettärien toimenkuvaan on kuulunut myös muusan tehtävä. Taiteilijan vaimon osa ei ole varmaankaan niitä helpoimpia. Järvenpään taidemuseossa muistetaan Jean Sibeliuksen 150-vuotisjuhlavuonna Aino Sibeliusta, joka kantoi oman roolinsa aristokraattisen ylväästi vahvistaen itseään välillä perheen kodin Ainolan puutarhan hoidolla.
www.jarvenpaa.fi/jarvenpaa/sivu.tmpl?sivu_id=506;sid=506

Missi kohtaa presidentin

Naisellinen kauneus tuo työn ja ammatin harvoille valituille, mutta tasavallan presidentiksi pääsee vielä harvempi. Urho Kekkosen museossa Tamminiemessä misseys kohtaa politiikan ja 1970-luvun retrovaatteet Helsingin Etykin hengen.

Ensimmäinen aamu maailman kauneimpana. Nyt soitetaan kotiin! Kuva Lehtikuva / United International Press.

Miss Universumiksi vuonna 1975 valitun Anne Pohtamon pukukokoelma on liitetty Suomen kansallismuseon kokoelmiin ja osia siitä nähdään pitkäaikaisen presidenttimme Urho Kekkosen virka-asunnossa.

Tamminiemen huoneisiin ripotellut maailmankaikkeuden kauneimman kilpailu- ja edustuspuvut ovat tyylikkäitä, mutta samalla hämmästyttävän vaatimattomia. Näyttävimpiä asukokonaisuuksia on rouva Sylvi Kekkosen makuuhuoneeseen esillepantu Diorin violettisävyinen tikattu oloasu. Mutta kauneuden hehkuhan tulee kantajastaan ja toisintuu leikissä. Oletko sinä joskus leikkinyt Miss Suomi -paperinukeilla?
www.kansallismuseo.fi/fi/tamminiemi

Sirkukseen!

Martta Wendelinin kuvissa, lastentarhatyön vahvasti aatteellisilla alkujuurilla sekä säveltäjämestarin elämäkerrassa ovat asiat hallinnassa ja harmonisessa järjestyksessä. Eikö elämä olekaan yhtä sirkusta, täynnä ennakoimattomia ja yllättäviä tilanteita ja hämääviä silmänkääntötemppuja?

Voimamies nostaa tuhat kiloa! Kuva Pekka Elomaa

Tosiasiassa sirkusammattilaisen työ on todella kurinalaista ja säädeltyä ja se vaatii suurta harjaantuneisuutta ja taitoa. Ammattimaisia sirkustaiteilijoita ei ole kovin paljon, mutta iloa nämä harvat ovat tuottaneet suurille yleisöille. Kukapa ei muistaisi sirkusteltan elämyksiä: jonglööreitä, trapetsitaiteilijoita, villejä eläimiä hoitajineen, klovneja…

Lelumuseo Hevosenkengässä kerrotaan nyt sirkuksen värikkäästä maailmasta. Siellä voit myös pukeutua tirehtööriksi, nostaa voimamiehenä rautaa ja astua ennustajan taloon.
www.lelumuseohevosenkenka.fi/

Elokuun lopussa avautuu lisäksi Keravan Sinkassa näyttely suurenmoisista Sarioloista. Se esittelee Keravalla vuonna 1888 toimintansa aloittaneen tivolisuvun maailmaa surmanajajineen ja eksoottisine eläimineen.
www.sinkka.fi/