Syyria: Maailman nuorin sotaveteraani
”Tuskallista on olla äiti
tässä maailmassa.
Hirvittäväksi on runneltu sinut,
kaunis elämä,
kun äidit sanovat:
parempi olisi lapsen kuolla.
Itku sodan polttamista maista,
tuska veristen pikku ruumiitten ääreltä,
romahtelevista taloista,
pakolaisten uupuneista karavaaneista
humisee yli maailman…
Juuriansa kiskoen
haavoittuneen jätin lailla
huojuu elämän puu.
Mutta kuin hauras kaisla-arkku Niilin rannalla,
orja-äidin sitkeiden käsien solmima,
keinuu maailman äidinsydän
lasta kätkien
kaikilla rannoilla
toivoen, vaanien:
Kenties tulevat,
pelastavat,
väkevät, puhtaat, pelottomat –!”
Näin kirjoitti Katri Vala Äidit-runossa kokoelmassaan Pesäpuu palaa vuonna 1942.
Onko mikään muuttunut 75 vuodessa?
Paraikaa Alepposta koetetaan evakuoida siviilejä, joista monet ovat lapsia, näitä meidän aikamme sotaveteraaneja.
