Hyppää sisältöön

Puhu lapselle rahasta

Raha on suomalaisille tabu. Vaikenemisen sijaan vanhempien kannattaa avata lapsilleen perheen talousasioita, sillä niin kasvatetaan talousviisaita nuoria. Mutta miten rahasta voi puhua fiksusti?
Julkaistu
Teksti Meri Nykänen

1 Rahasta yleisesti

Lapselle voi korostaa, että raha on vain vaihdon väline, eikä elämän tärkein asia. Silti siitä on tärkeää puhua avoimesti ja häpeilemättä: rahalla ostetaan ruokaa tai uusi talvitakki. Mutta raha ei mittaa sitä, millainen ihminen on. On muitakin arvoja kuin raha.

2 Viikkorahasta

Moni lapsi ja nuori saa viikkorahaa, joka on hyvä keino opettaa nuorta ymmärtämään rahan arvoa. Kannattaa sopia, ettei viikkoraha ole itsestäänselvyys, vaan sen voi menettää, jos ei esimerkiksi siivoa omaa huonettaan tai tee muita yhdessä sovittuja kotitöitä.

On hyvä opettaa lapselle myös se, että viikkorahan säästämällä voi tehdä suurempiakin hankintoja. Tämä opettaa kärsivällisyyttä ja harkitsevaisuutta, jotka ovat tärkeimpiä rahankäytön taitoja.

3 Perheen rahankäytöstä

Uhkakuvia ei tarvitse maalailla, mutta lapselle ja nuorelle voi selvittää, mihin perheen rahat menevät. Rahaa ei tule ”seinästä” loputtomiin, vaan sitä on rajattu määrä.

Lapsi oppii paremmin oman oivalluksen kuin neuvon avulla.

Lapsen kanssa voi käydä läpi, paljonko rahaa kuluu asumiseen, ruokaan, harrastuksiin ja muihin kuukausittaisiin menoihin. Yhdessä voidaan laskea, paljonko rahaa kaiken jälkeen jää ja miettiä, mihin tulisi varautua.

Jokaisella perheellä pitäisi olla säästössä muutaman kuukauden tulot pahan päivän varalle.

4 Ruokaostoksista

Lapselle voi ehdottaa, että hän saisi kaksikymmentä euroa ruokaostoksiin ja kysyä, miten hän käyttäisi summan. Näin lapsi oppii hahmottamaan ja tarkkailemaan, mitä mikäkin maksaa.

Aikuinen saattaa yllättyä: ehkä lapsella onkin uusia luovia ideoita perheen ruokaostoksiin.

5 Vaateostoksista

Vaatteita ostaessa halvin ei ole aina paras vaihtoehto. Lapselle ja nuorelle voi opettaa houkuttelevan kertakäyttökulttuurin sijaan, että hyvät materiaalit kestävät pitkään. Kymmenen vuotta sitten ostettu villakangastakki voi olla kuin uusi ja viime talven halpisketjun takki nyppyyntynyt käyttökelvottomaksi. Vaatteiden ei silti tarvitse olla kallista designia, kunhan materiaalit ovat laadukkaita.

6 Netissä kuluttamisesta

Netissä voi tehdä edullisia hankintoja, mutta siellä kannattaa olla myös varovainen. Lapselle on hyvä kertoa, että erilaiset palvelut voivat maksaa ja niissä saattaa sitoutua jopa kuukausimaksuihin.

Nettishoppailussa rahaa voi mennä myös esimerkiksi tullimaksuihin.

Ongelman saattavat muodostaa nettikaupat, jotka eivät kuulu EU-lainsäädännön piiriin.

7 Kierrättämisestä

Kaikkea ei tarvitse omistaa tai ostaa uutena. Ystäväpiirillä on suuri vaikutus siihen, millaisia tavaroita ja kuluttamista nuori suosii. Jos lapsella on hyvä itsetunto ja hän on pienestä asti nähnyt, että kuluttaa voi toisellakin tavalla, hän uskaltaa ehkä olla omaa mieltä. Silti on hyvä olla aliarvioimatta nuoren kokemusta siitä, että hänen on saatava tiettyjä tuotteita sopiakseen porukkaan. Mitä aikaisemmin keskustelut aloitetaan, sen parempi.

Talvihaalareiden kierrättäminen lapselta toiselle, suksien lainaaminen ja käytettynä ostaminen ovat asioita, joita lapselle voi opettaa jo pienestä pitäen.

8 Ostosten harkitsemisesta

Nuoret ovat enimmäkseen impulsiivisia ja hedonistisia kuluttajia. He haluavat asioita heti ja omaksi nautinnokseen. Lapsen ja nuoren kanssa voi keskustella siitä, että isoja hankintoja kannattaa miettiä ennen ostamista. Harkinta-aikana voi jo tulla mieleen, ettei ehkä haluakaan juuri tuollaisia lenkkareita.

Harkitsevuutta voi myös opetella säästämällä ja vertailemalla.

9 Talousuutisista

Tottahan se on: talousuutiset ovat monen aikuisenkin mielestä kuivia ja jotenkin elitistisiä. Tällaista asennetta on kuitenkin varottava tartuttamasta lapsiin, sillä uutisilla on väliä. Uutisia voi miettiä yhdessä: miten ne vaikuttavat perheen arkielämään. Sen ymmärtäminen, miten nykytalouden muutoksen vaikuttavat omaan elämään, on tärkeää ja auttaa elämän suunnittelussa.

10 Laskuista

Nuorista kymmenellä prosentilla on maksuhäiriömerkintä. Talousongelmiin vievät useimmiten erilaiset pikavipit, pienlainat, puhelinlaskut ja kytkykaupat.

Moni saattaa vain jättää epähuomiossaan laskut maksamatta, vaikka rahaa olisikin maksaa.

Nuoren kanssa voi puhua siitä, mikä olisi juuri hänelle oikea tapa lajitella laskut niin, että ne tulisi maksetuksi ajallaan.

Asiantuntijana jutussa toimi Mun talous -hankkeen projektikoordinaattori Pinja Hirvilammi.

Mun talous

Talousasiat ovat monelle nuorelle vaikeita. Siksi on perustettu Mun talous -verkosto, joka on Nuorisoasuntoliiton, Nuorisosäätiön, Suomen Setlementtiliiton ja Takuu-Säätiön yhteishanke. Sen pyrkii edistämään nuorten talousosaamista kokoamalla aiheen parissa työskenteleviä ammattilaisia yhteen. Verkosto järjestää seminaareja ja tiedottaa nuorten taloudenhallintaan liittyvistä aiheista.

https://muntalous.org