Hyppää sisältöön

Ovia musiikin maailmaan

Musiikki ilahduttaa ja sävähdyttää, rauhoittaa ja kiihdyttää. Sitä voi kuunnella tai harjoittaa itse, yksin tai yhdessä. Musiikki kuvastaa omaa aikaansa ja on myös ylisukupolvinen yhteinen jaettava.
Julkaistu
Teksti Liisa Lauerma
Ovia musiikin maailmaan

Soittimia Sibeliuksen syntymäkodissa. Kuva Reilika Landén

Kun Jarmo-ukki täytti 50 vuotta, lauloin juhlissa Edelweiss-laulun hittimusikaali Sound of Musicista. Veljet lahjoittivat sankarille Jean Sibeliuksen sinfoniat -LP-levykokoelman esittäjinään Berliinin Filharmonikot Herbert von Karajanin johdolla.

Ukin juhlien aikaan Sibeliuksen syntymästä oli kulunut 110 vuotta. Nyt vietetään säveltäjän 150-vuotisjuhlavuotta. Millaisia ovia museot avaavat Sibeliuksen ja musiikin maailmaan?

Säveltäjän lapsuus

Janne-poika piirsi itsensä kuumailmapallon kyytiin. Kuva Hämeenlinnan kaupungin historiallinen museo

Janne-poika piirsi itsensä kuumailmapallon kyytiin. Kuva Hämeenlinnan kaupungin historiallinen museo

Juhlavuoden kierros on luontevaa aloittaa Sibeliuksen syntymäkodista Hämeenlinnasta. Yksikerroksinen vuonna 1834 rakennettu keltainen puutalo sijaitsee kaupungin keskustassa. Se on kuuluisan asukkaansa ansiosta jäänyt purkamatta ja seisoo nyt yksinäisenä keskellä persoonatonta kaupunkimiljöötä.

Kodissa vallitsee aikakauden porvariskodin arvokas tunnelma Lapsuuden maailma pilkahtaa Jannelle rakkaista lastenhuoneen tauluista, joissa kananpoika kuoriutuu, lehmät lepäilevät luonnossa ja sotajoukot taistelevat ankarasti.Säätyläispiirien tapaan perheessä harrastettiin musiikkia. Lääkäri-isä Christian, jonka Janne menetti kolmivuotiaana, soitti kitaraa. Julia-tädin siro urkuharmooni pakattiin mukaan kesällä maalle mentäessä.

Sibelius on kertonut, kuinka hän lapsena makoili äidin soittaessa lattialla pianon ja pianotuolin välissä ja katseli räsymaton raitoja. Raidat toivat hänelle mieleen eri sävellajit. Sibeliukselle D-duuri oli keltaista ja F-duuri vihreää. Ilmiötä kutsutaan synestesiaksi.

Sibeliuksilta voi kävellä muutaman korttelin matkan Palandereille nuoren Jannen koulun, Hämeenlinnan normaalilyseon naapurustoon. Museona toimivassa empirepuutalossa asui Jannen opettaja lehtori Palander ja sen salissa järjestettiin kotikonsertteja. Niissä tuleva säveltäjäkin viuluineen ehkä esiintyi.

Taneli Eskola: Järvimaisema.

Taneli Eskola: Järvimaisema.

Sibelius oli erityisen lahjakkuutensa lisäksi myös tavallinen pikkupoika. Janne leikki Tähtipuistossa (myöh. Sibelius-puisto) ja lähimetsissä ja haaveili kuumailmapallolennosta. Hän näki sisävesihöyryjen lipuvan kaupungin satamaan ja junien kolkuttavan kohti Helsinkiä pitkin Suomen ensimmäistä junarataa.

Hämeen linnassa avautuu maaliskuussa historiallisen museon näyttely, jossa koetetaan unohtaa hetkeksi Sibeliuksen maailmanmaine ja keskittyä Jannen lapsuuteen ja nuoruuteen syntymäkaupungissaan.

Linnassa on esillä myös valokuvataiteilija Taneli Eskolan näyttely, jossa keskustelevat säveltäjä, hänen lapsuutensa hämäläinen maisema ja Tuusulanjärven miljööt

Sibelius ja kuvataide

Sibeliuksen sävelruno Satu (1892) inspiroi Akseli Gallen-Kallelan maalaamaan samannimisen teoksen. Ainolasäätiö. Kuva Kansallisgalleria / Hannu Pakarinen

Sibeliuksen sävelruno Satu (1892) inspiroi Akseli Gallen-Kallelan maalaamaan samannimisen teoksen. Ainolasäätiö. Kuva Kansallisgalleria / Hannu Pakarinen

Ateneumin suurnäyttelyssä kohtaavat Sibelius ja hänen aikakautensa kuvataide. Näyttely on tuotettu yhteistyössä Ainolasäätiön kanssa. Sibeliuksen ja hänen perheensä koti Ainola oli osa Tuusulan taiteilijayhteisöä, ja ystävien ja sukulaisten kuvataidetta oli sen seinillä esillä runsaasti.

Erityisen läheisiä maalauksia Sibeliukselle olivat taiteilijaystävän Oscar Parviaisen hurja Hautajaissaatto sekä Rukous (Lapsen kuolema), joka muistutti ehkä säveltäjää hänen Kirsti-tyttärensä kuolemasta.

Näyttely esittelee kuvataiteen lisäksi mm. säveltäjän lempinojatuolin, sikarinpolttajan tuhkakuppeja ja vaalean kesäpuvun. Musiikin supertähden patsaat ja muotokuvat esittäytyvät Ateneumin pääsalissa.

Magnus Enckell: Musiikkia, 1906. Ateneumin taidemuseo. Kuva Kansallisgalleria / Yehia Eweis

Magnus Enckell: Musiikkia, 1906. Ateneumin taidemuseo. Kuva Kansallisgalleria / Yehia Eweis

Eila Hiltusen Sibelius-monumentti ja sen urkupillejä muistuttavat erikokoiset teräsputket ovat lähtökohtana vuorovaikutteiselle ääni-installaatiolle. Pimeässä tilassa liikkuva kävijä saa teoksen törisemään.

Nuoren Jannen oma viulu leijuu ääneti maagisessa videoprojisoinnissa. Jannen setä oli hankkinut tämän 1700-luvulla rakennetun soittimen kirpputorilta Pietarista. Viuluvirtuoosin urahaaveista luopunut säveltäjä lahjoitti viulunsa myöhemmin eteenpäin 12-vuotiaalle lapsenlapselleen Satu Jalakselle.

Musiikki on nasta harrastus

Musiikki on yhden ammatti ja toisen rakas harrastus. Jarmo-ukki tilasi oman viulunsa soitinrakentaja Bergmanilta Helsingistä ja maksoi soittimestaan neljän kuukauden palkan verran. Uskollinen soitin on ollut jo 70 vuotta mukana luovissa improvisointihetkissä, pelimannikeikoilla ja kouluorkesteria johtamassa.

Helsinkiläinen Sari, 6, Eva-äiti ja Bruno-isoisä aloittivat yhdessä 1970-luvulla pianonsoiton. Isoisä hankki soittimekseen kermanvärisen ja äiti kiiltävänmustan Hellaksen. Kolmikko kävi yksityistunneilla samalla opettajalla Fredrikinkadulla kymmenisen vuotta.

Musiikin harrastaminen alkaa nykyään vauvamuskarista. Kuva Helsingin kaupunginmuseo / Ira Launiala

Musiikin harrastaminen alkaa nykyään vauvamuskarista. Kuva Helsingin kaupunginmuseo / Ira Launiala

Soitonopiskelu oli myös sosiaalinen tapahtuma, erityisesti puheliaalle isoisälle, jonka soittotunneista merkittävä osa saattoi mennä ikätoverin kanssa rupatellessa. Äiti ja Sari taas palkitsivat itsensä kotiin palatessaan lähikahvilan suurella korvapuustilla.

Helsingin kaupunginmuseon uudessa näyttelyssä Hakasalmen huvilassa musiikkia tarkastellaan jokamiehen huvina ja harrasteena. Millaisia soittotuntimuistoja kaupunkilaiset ovat kertoneet? Mikä on musiikkifanien näkökulma? Miltä näyttää Hurriganes– tai Euroviisu-fanin aarrekaappi?

Konserttikävijän kokemuksiin voi eläytyä, kun jo kadonnut konserttisali herää henkiin akustisesti mallinnettuna. Tanssimaankin pääsee, kun historiallisessa tanssikoulussa video-opettajat ohjaavat väsymättä muotitansseja 1500-luvun askelkuvioista hiphopiin.

Koululaulut ja kirkkomusiikki

Opettaja on saanut helsinkiläisen kansakoulun pojatkin laulamaan. Kuva Helsingin kaupunginmuseo

Opettaja on saanut helsinkiläisen kansakoulun pojatkin laulamaan. Kuva Helsingin kaupunginmuseo

Hakasalmen huvilan vanhanajan luokkahuoneessa eläydytään eri sukupolvia yhdistäviin nostalgisiin ja välistä ahdistaviinkin muistoihin koulujen musiikkitunneista ja koululauluista. Laulukokeiden jännitystä pääsee testaamaan laulupelin äärellä.

Soittimista urkuharmoni on kuulunut kansakoulun perusvälineistöön siinä missä liitutaulu, karttakeppi ja voimistelutunteja tahdistava tamburiini.

Koulun lisäksi kirkko on kasvattanut meitä musiikin avulla. Virsikirjan tutut virret ja urkujen sointi ovat nekin sukupolvien yhteistä kokemusmaailmaa. Maamme vanhin säilynyt urkusoitin, heleä-ääninen Nauvon positiivi vuodelta 1664 löytyy Suomen Kansallismuseosta saarnastuolin viereltä. Sana ja musiikki ajoivat yhdessä hengellisyyden asiaa.

Keskiaikainen taskuviulu. Kuva Aboa Vetus & Ars Nova, Jari Nieminen.

Keskiaikainen taskuviulu. Kuva Aboa Vetus & Ars Nova, Jari Nieminen.

Turun Aboa Vetuksessa kävijä laskeutuu ajassa taaksepäin katoliseen keskiaikaan. Tuolloin maallinen musikantti näppäili munniharppua ja luostareissa kaikui munkkien ja nunnien latinankielinen rukouslaulu. Museon Pyhän Annan kappelissa soivat Piae Cantiones -laulut. Turun katedraalikoulussa pappisuralle tähtäävät teinit harjoittivat laulamista päivittäin. Piae Cantiones -laulut liittyivät kirkollisiin juhlapyhiin, mutta yhdessä kajautettiin myös maallisista aiheista: kouluelämästä ja keväästä.

 

Taskuun ja menoksi!

Museoiden yhteinen pääsylippu, Museokortti.

Museoiden yhteinen pääsylippu, Museokortti.

Museoiden yhteinen pääsylippu, Museokortti, tulee myyntiin toukokuussa. 54 euron hintaisella vuosikortilla voi piipahtaa tuttuun kohteeseen useamminkin ja tutustua kätevästi moneen uuteen. Mukana on jo yi 160 museota ympäri Suomen!
www.museot.fi/museokortti

www.hameenlinna.fi/Sibeliuksensyntymakoti
www.hameenlinna.fi/Palvelut/Kulttuuri/Historiallinen-museo/Palanderin-talo
www.hameenlinna.fi/Palvelut/Kulttuuri/Historiallinen-museo/Nayttelyt/Nayttelykalenteri/Janne
www.hameenlinna.fi/Palvelut/Kulttuuri/Historiallinen-museo/Nayttelyt/Nayttelykalenteri/Sibeliuksen-maisema
www.ainola.fi
www.ateneum.fi
www.hel.fi/hki/Museo/fi/Museot+ja+n_yttelyt/Hakasalmen+huvila
www.nba.fi/fi/kansallismuseo
www.aboavetusarsnova.fi/fi