Hyppää sisältöön

Asuuko teilläkin vitkasteleva lapsi?

Mikä neuvoksi, kun lapsen on vaikea tarttua läksyihin tai arkiaamut takkuilevat? Koulupsykologin mukaan vitkastelu on hyvin tavallinen pulma, johon löytyy myös ratkaisuja.
Julkaistu
Teksti Anu Vallinkoski
Kuvat Mostphotos
Asuuko teilläkin vitkasteleva lapsi?

Kello käy, ja koulun alkuun on enää tovi aikaa. Tämä ei kuitenkaan estä ekaluokkalaista sovittamasta kotieteisessä useita pipoja. Kun sopiva päähine on lopulta löytynyt, alkaa housunpunttien pitkällinen asettelu. Vieressä raivon partaalla oleva vanhempi osoittelee tuskastuneesti kelloa.

Koulupsykologi Suvi Eskelinen, joka työskentelee Jyväskylässä Keski-Palokan ja Mankolan kouluissa, kertoo, että tällainen alkuun pääsemisen vaikeus tai tehtävien välttely on erittäin tavallista kouluikäisille. Samankaltaista vitkastelua näkee tuhansissa suomalaiskodeissa arkiaamuisin.

Vitkuttelu liittyy usein tilanteisiin, joissa siirrytään tekemisestä toiseen. Aamupuuhista voi olla vaikea siirtyä kouluunlähtöön ja läksyihin on vaikea tarttua tai leikistä irrottautua iltatoimiin.

– Vitkastelu on tavallista etenkin silloin, kun pitäisi jättää jokin mukava ja houkutteleva puuha ja ryhtyä ikävältä tuntuviin tai rutiininomaisiin askareisiin. Tämä on toki tuttua aikuisillekin. Useinhan vanhempi itsekin lykkää siivoamista tai nukkumaanmenoa.

Aikuisilla on kuitenkin lapsia ja nuoria paremmat valmiudet puuttua omaan vitkasteluunsa.

– Lasten ja nuorten aivot ovat vielä kehittymättömät aikuisiin verrattuna. Heidän itseohjautuvuutensa ei ole kehittynyt täyteen mittaansa, joten varsin moni tarvitsee aikuisen apua siirtymätilanteissa, Eskelinen sanoo.

Moninaisia syitä

Usein taipumus vitkasteluun lisääntyy ikävaiheissa, jolloin lapsi tai nuori joutuu itsenäistymään nopeasti. Se on tyypillistä etenkin alakoulun eka- ja tokaluokkalaisille sekä yläkoulun aloittaneille nuorille.

– Molemmissa vaiheissa lapsen tai nuoren pitääkin yhtäkkiä olla entistä itsenäisempi ja osata ohjata omaa toimintaansa aiempaa enemmän. Etenkin hyppäys eskarista koululaiseksi on suuri. Aikuisten tuki vähenee hyvin nopeasti, Suvi Eskelinen kuvaa.

Muutoksiin sopeutuminen on hyvin yksilöllistä. Toiset oppivat toimimaan itsenäisesti hyvinkin nopeasti, toisilta opettelu vie enemmän aikaa.

Erot voivat johtua esimerkiksi aivojen eritahtisesta kehityksestä tai geneettisistä eroista. Kyky ohjata omaa toimintaansa on osin perinnöllistä.

Vitkastelun taustalla voi olla kehityksen eritahtisuuden lisäksi monia muitakin syitä. Hidastelu voi johtua vaikkapa väsymyksestä tai omien rajojen testaamisesta.

Kyse voi olla myös vaikean asian välttelystä. Aamuisen vitkastelun syynä voikin olla koulukiusaaminen.

Läksyihin tarttuminen voi tuntua ylivoimaiselta, koska ne ovat liian vaikeita.

Eskelinen kehottaakin pohtimaan, millaisiin tilanteisiin vitkuttelu liittyy ja kuinka usein sitä tapahtuu. Onko siirtyminen puuhasta toiseen aina vaikeaa, vai onko vaikeuksia vain vaikkapa läksyjen teossa?

– Kun syy on selvillä, voi koettaa puuttua siihen. Lopulta myös vitkuttelu voi vähentyä.

Vitkastelutaipumus lisääntyy nopean itsenäistymisen ikävaiheissa.

Jos uuteen puuhaan tarttuminen on lapselle aina vaikeaa sekä koulussa että vapaa-ajalla ja tärkeitä asioita jää koko ajan tekemättä, voi taustalla olla diagnosoitavissa oleva häiriö kuten ADHD.

Aikuisen tuki auttaa

Kun vitkastelun taustalla on lapsen vielä kypsymätön kyky ohjata omaa toimintaansa, aikuisen tuki ja esimerkki arkisissa puuhissa on tarpeen.

– Vanhempi voi ihan kädestä pitäen ohjata esimerkiksi läksyihin tarttumisessa. Hän ohjaa lapsen pöydän ääreen ja näyttää, että seuraavaksi avataan reppu ja kaivetaan kirjat esiin, selvitetään, mitä pitää tehdä ja ryhdytään hommiin. Kerta toisensa jälkeen vanhempi voi vähentää ohjaustaan ja vähitellen lapsi ottaa läksyjen teon omalle vastuulleen.

Aamutoimia vanhempi voi helpottaa rytmittämällä aamua: kertomalla, mitä kaikkea pitää tehdä ja paljonko siihen on aikaa.

Välillä on hyvä antaa väliaikatietoja: ”Kello on nyt puoli ja sinun pitää syödä aamupala”. Kellonajat kannattaa mainita vain, jos lapsi osaa hahmottaa niitä.

Aamua on hyvä alkaa valmistella jo illalla. Esimerkiksi seuraavan päivän vaatteiden valinnasta voi tehdä vanhemman ja lapsen yhteisen rutiinin.

– Joskus on hyvä, että vanhempi selvittää rutiinit itselleenkin. Niitä pohtiessa voi huomata, millaiset siirtymät ovat lapselle vaikeita ja mitä niissä voisi tehdä toisin, Suvi Eskelinen neuvoo.

Onko siitä haittaa?

Lapsen vitkuttelua päivitellessä kannattaa pysähtyä miettimään, onko siitä haittaa – ja jos on, niin millaista.

Jos hidastelusta ei koidu merkittävää vahinkoa, ja lapsi lopulta hoitaa hommansa, vanhemman olisi hyvä koettaa suhtautua siihen ymmärtäväisesti ja lempeästi.

– Mitä rauhallisempana vanhempi pysyy, sen parempi. Mielessä kannattaa pitää hyvä yleissääntö siitä, että toiminta, johon kiinnittää huomiota, lisääntyy. Vitkuttelusta motkottaminen kääntyy helposti negatiiviseksi kehäksi. Sen sijaan pienistäkin onnistumisista kannattaisi tehdä iso numero, Suvi Eskelinen kannustaa.

Vanhempi voi hillitä turhautumistaan miettimällä, mikä lapsen vitkuttelussa harmittaa. Myöhästyykö vanhempi itse töistä lapsen hidastelun vuoksi? Vai harmittaako se, että itse on tottunut toimimaan nopeasti, kun lapsen rytmi onkin hitaampi?

– Myös vitkastelun syiden selvittäminen voi auttaa aikuista omien tunteidensa hallinnassa. Kiukku voi nousta, jos ajattelee, että lapsi uhmaa vitkuttelemalla. Mutta entä, jos lapsi ei halua tarttua läksyihin niiden vaikeuden vuoksi. Kannattaa asettua lapsen asemaan ja katsoa asioita hänen näkökulmastaan, koulupsykologi vinkkaa.

Ota pulma puheeksi!

Suvi Eskelinen tähdentää, että ongelmaksi muodostuneen vitkuttelun kanssa ei kannata jäädä yksin. Asian voi ottaa puheeksi lapsen opettajan tai koulupsykologin kanssa.

– Vitkuttelu on hyvin tavallinen ongelma, joka nousee minunkin työssäni esiin hyvin usein. Monesti pulmiin löytyy ratkaisu yhdessä keskustellen.

Hankalista aamuista ja läksyjen lykkäämisestä voi jutella myös muiden vanhempien kanssa. Jo tieto siitä, että ei ole yksin vaikeuksiensa kanssa, voi helpottaa.